Analyysi: Omistajien riita pitää Lappeenrannan lentokentän hiljaisena

Kiista Lappeenrannan lentoliikenteestä aiheuttaa hämmennystä. Kentän omistavat Lappeenrannan kaupunki ja Etelä-Karjalan liitto riitelevät kentälle suunniteltujen reittien tukemisesta. Vaarana on, että kesän lennot peruuntuvat kokonaan.

Lappeenranta
Primera yhtiön lentokone Lappeenrannan lentokentällä
Kare Lehtonen/Yle

Lappeenrannasta piti tulla Suomen ensimmäinen yksityinen matkailulentokenttä, mutta omistajien riitely on pitänyt kentän hiljaisena jo pari vuotta. Charter-lentoja lukuun ottamatta kentälle ei ole lainkaan säännöllistä reittiliikennettä.

Lappeenrannan kaupunki haluaisi lopettaa pitkän hiljaiselon ja aloittaa kesällä 2017 reittiliikenteen uudelleen. Sopimus lentojen aloittamisesta on allekirjoitusta vaille valmis, mutta Etelä-Karjalan liitto maakuntajohtajan suulla vetosi viikonvaihteen Etelä-Saimaassa (siirryt toiseen palveluun) kilpailusäännöksiin ja lykkäisi liikenteen aloittamista vuodella.

Tavallisen matkailijan on vaikea ymmärtää, miksei kotikentältä ole vieläkään lentoja, vaikka kenttä on siirtynyt maakunnalliseen omistukseen (siirryt toiseen palveluun)jo vuoden 2016 alusta.

Primera airin lentokone Lappeenrannan lentoasemalla
Primera Airin lentokone Lappeenrannan lentoasemalla Jari Tanskanen Yle

Kesän 2017 reittilennot vaarassa peruuntua kokonaan

Lappeenrannan Lentoasema Oy:n hallituksen puheenjohtaja Eelis Eskelinen arvostelee omistajia luottamuksellisten neuvottelujen vuotamisesta ennenaikaisesti julkisuuteen. Tällainen toiminta ei Eskelisen mielestä kuulu liike-elämään.

Eskelisen huolen taustalla on se, että matkailualan ammattilaisista (siirryt toiseen palveluun) koostuvan lentokenttäyhtiön hallituksen piti tällä viikolla kertoa tulevan kesän reiteistä, mutta nyt on mahdollista, että lennot peruuntuvat. Lentoyhtiö ei halua imagoriskiä, vaikka sen toiminnassa ei ole mitään moitittavaa.

Saimaan lentoasema -säätiön toimitusjohtajan Olli Naukkarisen mukaan ajatuksena on, että kaupunki ostaisi lentolippuja julkisen hankinnan kautta – tuolloin muun muassa useat koululuokat pääsisivät tänä keväänä luokkaretkelle Keski-Eurooppaan.

Käytännössä useat kunnat Suomessa maksavat lentoliikenteelle markkinointitukea, jotta reitit saavat näkyvyyttä ja maakunta turisteja. Esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea tekee markkinointiyhteistyötä Ryanairin kanssa. Lentoyhtiö markkinoi reittejä omilla nettisivuillaan ja lentoyhtiön omassa lehdessä. Näihin tukiin EU ei ole puuttunut.

Kuntien tuki lentoliikenteelle 2017
Yle

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja on väläytellyt Lappeenrannan kaavaileman järjestelyn voivan johtaa lentoasemaa ylläpitävälle Lappeenrannan Lentoasema Oy:lle maksettavan valtiontuen takaisinperintään.

Käytännössä näin tuskin tapahtuisi, sillä lentokenttäyhtiö ei osallistu markkinointiin, eikä edes myönnä alennuksia lentokenttämaksuista lentoyhtiöille. Tuen maksatuksen hoitaa Saimaan lentoasema -säätiö tai alueellinen matkailuorganisaatio.

Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan liiton välistä riitaa lentojen markkinointituesta on hämmästelty myös Liikenneministeriössä jo viime vuonna.

Suomi myy Keski-Euroopassa – jos sieltä vain jotenkin pääsisi Saimaalle

Reittiliikenteen aloittamista Keski-Euroopasta Lappeenrantaan helpottaisi tänä kesänä meneillään oleva matkailun Suomi-buumi. Monet suuret matkailusivustot, kuten National Geographic (siirryt toiseen palveluun) ja Lonely Planet (siirryt toiseen palveluun) ovat valinneet Suomen vuoden matkailukohteeksi.

Laivat työskentelevät talvella Kaukaan tehdaiden edustalla.
Yle

Etelä-Karjalaan laadittiin vain vuosi sitten maakuntaliiton johdolla vuoteen 2020 ulottuva matkailustrategia (siirryt toiseen palveluun). Siinä painotetaan, että kansainväliset lento- ja rautatieyhteydet ovat keskeisiä maakunnan menestymisen edellytyksiä matkailussa. Keskieurooppalaisten kiinnostus tulla eteläiselle Saimaalle lisääntyy tuntuvasti, jos Unesco hyväksyy ensi vuonna Saimaan mukaan maailmanlaajuiseen Geopark-verkostoon.

Nyt lentomatkailun kehittämisen suureksi hidasteeksi näyttääkin muodostuvan Etelä-Karjalan maakuntajohtajan oma toiminta.

Matkailijamäärät kaukana tavoitteesta

Lappeenrannan lentoaseman yksityistämiseen on luvattu valtion tukea kolmeksi vuodeksi. Lentojen lykkääntyminen vielä vuodella merkitsisi, ettei lentoaseman toimintaa ehditä saada kannattavaksi tuona aikana. Tavoitteena oleva 300 000 matkustajan raja vaatii vuosien työn ja uusien reittien avaamisen vähitellen.

Lappeenrannan elinkeinoyhtiön Wirma Lappeenranta Oy:n selvityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) 400 000 lentomatkustajaa toisi Etelä-Karjalaan matkailutuloa yhteensä noin 21,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Laihaa lohtua lentoasemalle sentään tuo se, että lentoyhtiöt (siirryt toiseen palveluun) ja viranomaiset käyttävät Lappeenrannan kenttää entistä enemmän uusien lentäjien koulutukseen. Myös omilla koneilla liikkuvat liikematkustajat tuovat työtä lentoasemalle. Kentän ylläpito maksaa vuodessa miljoona euroa, kävi siellä matkustajakoneita tai ei.