On "cool" osata meänkieltä – Ruotsin Tornionlaakson kielet kuuluvat myös nuorten puheessa

Vuosien työ lasten ja varhaisnuorten parissa on tuottanut tulosta meänkielen elvyttämisessä Ruotsin Tornionlaaksossa. Ennen lähinnä ikäihmisille kuuluneita suomen ja meänkieltä käyttävät keskenään jo nuoretkin.

meänkieli
Kolme nuorta Ruotsin ylitorniolaista nuorta lukiolla.
Heidi Hannukainen / Yle

Pohjois-Ruotsin Tornionjokilaakson kunnissa on tehty vuosia työtä meänkielen ja suomen taitojen pitämiseksi hengissä. Valtion tuella palkatut kielityöntekijät ovat onnistuneet muuttamaan suhtautumista meänkieleen positiivisemmaksi ja nyt kieltä käyttävät myös nuoret.

Esimerkiksi Övertorneålla jokaisessa esikouluryhmässä on suomen- tai meänkielentaitoinen työntekijä, joka voi tukea lapsia joiden vanhemmat ovat valinneet lapselleen vähemmistökielen opetusta.

– Monellahan täällä on meänkieli tai suomi kotikielenä. Sitten kun saa myös treenausta esikoulussa, niin se sitten säilyy paremmin. Jos näin ei ole, niin ruotsi ottaa helposti vallan, kunnan vähemmistökielikoordinaattori Sari Oja sanoo.

Positiivisesta pöhinästä meänkielen ympärillä kertoo sekin, että monet nyt nelikymppiset tornionlaaksolaiset haluavat vanhempiensa opettavan omille lapsilleen meänkieltä tai suomea, vaikka eivät sitä itse ole omassa lapsuudessaan välttämättä oppineet.

Ko muutima tänne Ruottin puolelle yheksän vuotta aikaa ni siittä on tullu semmonen sekotus suomea ja ruottia ja välliin tullee meänkieltäki.

Suomen kielen professori, murteen tutkija Harri Mantila Oulun yliopistosta sanoo, että murretta on tutkittu myös identiteetin näkökulmasta.

– Johanna Vaattovaara kirjoitti väitöskirjan, johon hän oli haastatellut pellolaisia nuoria ja tutkinut kotipaikkasidonnaisuuden suhdetta murteen säilyvyyteen ja ne tulokset ovat selviä: mitä enemmän nuoret ovat sitoutuneet kotiseutuun ja ajattelivat jäävänsä sinne koulun jälkeen, niin sellaisilla murre oli paljon paremmin säilynyt kuin sellaisilla, jotka ajattelivat heti koulun jälkeen lähtevänsä muualle.

Nuoretkin puhuvat meänkieltä

Aiemmin lähinnä ikäihmisille kuulunut kieli on tekemässä tuloaan myös nuorten keskinäiseen kielenkäyttöön – vallankin niillä, joilla molemmat tai toinen vanhemmista on Suomesta.

– Mie olen Rovaniemellä syntyny ja ko muutima tänne Ruottin puolelle yheksän vuotta aikaa ni siittä on tullu semmonen sekotus suomea ja ruottia ja välliin tullee meänkieltäki, kuvailee kielitaustaansa Gränsälvsgymnasietin lukiolainen Tony Orajärvi.

– No ylheensä ruottia, mutta joskus aina meänkieltä jos on aina kaveriporukassa niinko Tonin kanssa, niin ruukaan aina välilä jotaki sanoa meänkielelä, Björn Oja jatkaa.

Kolmikon mukaan suomen tai meänkielen puhuminen herättää joskus hämmennystä ruotsinkielisissä kavereissa. Toisinaan he saattavat sanoa, että "puhukaa ruotsia kun Ruotsissa ollaan", mutta pääsääntöisesti suhtautuminen on mutkatonta.

Niko Kurkinen muistuttaa, että meänkielen osaamisesta on myös hyötyä.

– Pystyy kommunikoija vanhempien tornionlaaksolaisten kansa jokka puhhuu meänkieltä, ko ne ei ymmärrä täysin suomea, Kurkinen perustelee.

Sittenhän meillä on tämmönen Meän appi -projekti, jossa nuoret valmistavat puhelimeen appia, joka on tarkoitettu kieltenopiskeluun.

Sari Oja

Julkkisesimerkit nostavat kotiseututunnetta

Kielikoordinaattori Sari Ojan mukaan nuorten keskuudessa meänkielen suosiota on nostattanut paitsi vuosien valistus- ja kasvatustyö, myös media ja esimerkit.

– Eräskin poika sanoi minulle ruotsiksi, että se on "cool" osata meänkieltä, Oja kertoo.

Ruotsin yleisradio tarjoaa meänkielistä lähetystä myös nuorille Gränslöst-nimisen ohjelman muodossa. Ruotsin televisio on puolestaan esittänyt meänkielelle dubattuja ohjelmia, joiden tekemiseen tornionlaaksolaiset nuoret ovat päässeet osallistumaan.

– Sittenhän meillä on tämmönen Meän appi -projekti, jossa nuoret valmistavat puhelimeen appia, joka on tarkoitettu kieltenopiskeluun. Nuoremmat oppilaat tuottavat siihen videoklippejä ja meillä on siitä kilpailukin käynnissä. Sitä voidaan sitten käyttää vaikka esikoululaisten meänkielen opetukseen, Sari Oja kertoo.

Julkkiksista tornionlaaksolaista taustaansa ovat pitäneet näkyvästi esillä Ruotsin Idols-voittaja Markus Fagervall, sekä pellolaiset sukujuuret omaava laulaja-lauluntekijä Markus Krunegård.

Sari Ojan mielestä Tornionlaaksossa onkin tultu pitkälle siitä ajasta, kun suomea tai meänkieltä ei uskaltanut julkisesti puhua.

– Suomen kieltä tullaan täällä varmasti aina puhumaan ja niin kauan kun Suomen puolella säilyy tämä murre, niin yhtä kauan se säilyy täälläkin. Ja kun asenteet ovat muuttuneet positiivisemmaksi, niin silloinhan kielellä on mahdollisuus elää.

Murteen käytöstä voi olla etua

Professori Mantila vahvistaa murteiden olevan muotia myös Suomessa.

– Murresarjakuvat ja murrerunous kukoistavat ja murretta käytetään mainoksissa ja monessa paikassa. Murteella on olemassa hyvin selvä indentiteettifunktio.

Mantila huomauttaa, että erot yksilöiden välillä ovat suuria.

– Saattaa olla kaksi ihmistä, jotka ovat asuneet samalla paikkakunnalla koko ikänsä ja heistä toinen puhuu leimallisesti paikkakunnan murretta ja toinen ei puhu eli se ei ole yhtenäistä, että jossakin alueella puhuttaisiin enemmän murretta kuin jossakin toisaalla. Erot ovat yksilöiden välillä ja siinä, minkälainen suhde heillä on kotiseutuunsa ja minkälainen identiteetti heille on muotoutunut.

Esimerkiksi liike-elämässä murteen käytöstä voi olla etua, mutta kaikki eivät siitä pidä.

– Jotkut tykkäävät siitä, jos käytetään murretta ja se on kotoista. Murretta käyttävä ihminen on ehkä helposti lähestyttävä ja murre toimii usein myös huumorin välikappaleena. Sitten on tietysti niitäkin, jotka pitävät sitä junttimaisena, Mantila sanoo.