yle.fi-etusivu

Natoon vai ei? Suomalaiset aiempaa epävarmempia

Taloustutkimuksen uusimman kyselyn mukaan Natoon liittymistä toivovien määrä on pysynyt pienenä.

politiikka
Grafiikka
Taloustutkimuksen viimeisin kysely tehtiin 6.-9.2.2017. Vuonna 2016 Nato-jäsenyydestä ei kysytty. Yle Uutisgrafiikka

Suomalaisista entistä suuremmalla osalla ei ole selvää Nato-kantaa, selviää Ylen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. Vastaajista 28 prosenttia ei osannut sanoa, tulisiko Suomen liittyä sotilasliitto Naton jäseneksi. Vielä kesällä 2014 epävarmojen osuus oli 16 prosenttia.

Nato-jäsenyydelle vihreää valoa näyttää 21 prosenttia vastaajista. Selvästi suurempi joukko suhtautuu jäsenyyteen kielteisesti: 51 prosenttia vastaajista ei halua, että Suomi hakee Natoon.

Naiset ovat kantansa suhteen epävarmempia kuin miehet. Naisista 35 prosentilla ei ollut selkeää kantaa Natoon liittymisen suhteen kun taas miehistä 21 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Ikäryhmittäin epävarmimpia olivat 15-24 vuotiaat. Varmimmin kannastaan kertoivat 50-64 vuotiaat, joista 56 prosenttia vastustaa Suomen liittymistä Natoon.

Trump vaikuttaa Nato-keskusteluun

Epävarmuuden lisääntymistä voi osaltaan selittää presidentti Donald Trumpin Naton asemaa kyseenalaistavilla lausunnoilla, arvioi kansainvälisen politiikan tutkija Matti Pesu Tampereen yliopistosta.

– Nato kuitenkin on esiintynyt Trumpin puheissa sillä tavalla, että järjestön tulevaisuus on jossain määrin, en nyt sano että vaakalaudalla, mutta siitä on ollut pohdintaa. Sillä on ollut varmasti vaikutusta, että tästä on uutisoitu näyttävästi, Pesu sanoo.

Yhdysvallat on Naton suurin jäsenvaltio. Vaalikampanjansa aikana Donald Trump sanoi muun muassa, että muiden jäsenmaiden puolustamisesta voidaan luopua, mikäli valtiot jättävät velvoitteensa hoitamatta.

– Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä on hyvä peilata vasten isompaa kansainvälisen politiikan ympäristöä. Epävarmuuden lisääntyminen maailmalla vaikuttaa luultavasti juuri näin, että ihmiset alkavat arpomaan kantojaan, Pesu sanoo.

Arpomisesta huolimatta Natoon liittymistä toivovien osuus on pysynyt varsin pienenä. Suurin piikki kannatuksessa oli Ukrainan kriisin puhjettua vuonna 2014. Viimeisimmissä muutoksissa Pesu ei näe suuria yllätyksiä.

– Tämä on ollut samanlaista pientä aaltoliikettä viimeiset 25 vuotta kun Nato-jäsenyydestä on Suomessa keskusteltu. Kannatus on ollut aina varsin pientä ja muutokset tapahtuvat reaktioina kansainvälisen politiikan tapahtumiin.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Mitä tekee Ruotsi?

Puolustuspolitiikkaan perehtynyt tutkijatohtori Teemu Häkkinen Jyväskylän yliopistosta panee merkille, että Nato-jäsenyyteen kielteisesti suhtautuvien osuus on toisaalta viimeisten vuosien kuluessa laskenut merkittävästi. Vielä vuonna 2013 jäsenyyttä vastusti 63 prosenttia, nyt kielteisen vastauksen antoi 51 prosenttia. Kyselyn virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

– Jos otetaan huomioon virhemarginaali, niin on mahdollista, että enemmistö suomalaisista ei enää vastusta liittymistä, Häkkinen sanoo.

Kiinnostus Nato-jäsenyyttä kohtaan nousee selvästi, jos Ruotsi päättää hakea jäsenyyttä. Vastaajista 38 prosenttia olisi valmis seuraamaan tässä tapauksessa länsinaapurin esimerkkiä, kielteisesti jäsenyyteen suhtautuisi 44 prosenttia.

– Ruotsin liittyminenhän on tällä hetkellä se avainkysymys. Ruotsin Nato-jäsenyys muuttaisi Itämeren alueen tilannetta niin paljon, että silloin Suomessa pitäisi tarkkaan miettiä mitä tehdään. Vaikea nähdä miten se menisi, mutta nykymittausten perusteella kansanäänestyksen järjestäminen tuntuu olevan enemmistön tahto, Häkkinen sanoo.

Kansanäänestyksen järjestämistä Nato-jäsenyydestä toivoo 60 prosenttia vastaajista.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Tutkimus tehtiin 6.-9.2.2017 välisenä aikana. Siihen haastateltiin 1 007 henkilöä.

Kyselyn tuloksia käsitellään tänään myös Politiikkaradiossa, jossa aiheesta toimittaja Tapio Pajusen kanssa keskustelevat kansanedustajat Erkki Tuomioja (sd.) ja Ilkka Kanerva (kok). Ohjelma on kuultavissa Yle Puheessa klo 12:30, ja sen jälkeen Yle Areenassa.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Seksuaalirikokset

Mummon miesystävä käytti Helenaa hyväkseen kuusivuotiaaksi saakka

180 astetta: “Tanakat miehet oikeudessa vaativat, että 10-vuotiaan olisi pitänyt osata vastustella hyväksikäyttäjäänsä”

Tehtävänä tulevaisuus

Goodbye, kuukkelimetsä!

Hakkuukiistat palasivat Suomeen, kun biotalous jauhaa puuta rahaksi

Seksuaalinen häirintä

Seksuaalinen häirintä halutaan tuoda puitavaksi eduskunnan suureen saliin

Myanmar/Burma

Rauhannobelistin johtama Myanmar sai rumat kasvot

Essee: Miksi Suomi avasi lähetystön maahan, jota syytetään rotuerottelusta?