Lottovoittaja pelkää kuolemaa ja köyhyyttä – raha voi johtaa jopa eristäytymiseen

Lotossa voittaminen voi olla iso kriisi. Kajaanin kaupunginteatterin tekemä näytelmä aiheesta pohjautuu lottovoittajien haastatteluihin ja tutkimuksiin.

lotto
Kynä ja lottokuponkeja.
Kajaanin kaupunginteatterin näyttelijät kävivät kysymässä kajaanilaisilta, mitä he tekisivät jos voittaisivat lotossa. Tempaus oli osa kaupunginteatterin Lottovoittajat-näytelmää. Video: Kimmo Hiltunen / Yle, videon pääkuva: Ismo Pekkarinen / AOP

Kajaani– Sehän on ihan hirveä summa, sillähän tekee tekee vaikka ja mitä, huudahtaa Sipna Keränen Kajaanin kauppakadulla.

Häneltä on juuri kysytty sama kysymys, jonka pyörittelyllä moni huvittelee. Mitä jos voittaisit lotossa?

Kadulla kysyessä moni kertoo, että ostaisi asunnon ja tukisi lähipiiriä, tavanomaisia asioita.

Elämänmuutosta voisi kuvailla kuitenkin jopa kriisiksi. Moni äkkirikastunut alkaa voitettuaan pelätä köyhyyttä, mielenterveyden menettämistä tai kuolemaa. Tämän takia jalat halutaan pitää maassa.

– Jos käy jotain hienoa, niin sitä alkaa samantien ajatella, että mitä jos tämä otetaan minulta pois, pohtii Kajaanin kaupunginteatterin ohjaaja Jussi Sorjanen.

Uskon, että parhaimmillaan jotkut asiat jäävät vähän kaivelemaan, että olisi muutakin kotiin vietävää kuin käsiohjelma ja kuitti kahviosta.

Jussi Sorjanen

Teatteri työstää parhaillaan maaliskuun alussa ensi-iltansa saavaa Lottovoittajat-kantaesitystä, jossa ilmiötä pohditaan monelta kantilta.

Näytelmä pohjautuu aikaisempiin tutkimuksiin ja esitystä varten lottovoittajista tehtyihin haastatteluihin, joista kaksi päätyi valmiiseen näytelmään. Suuri osa on kuitenkin käsikirjoitettua.

Näytelmä on osa Kajaanin kaupunginteatterin Suomi 100 -juhlavuoden viiden kotimaisen kantaesityksen sarjaa.

Ajatusleikki on hauska

Mutta tosiaan, mitä tekisit jos voittaisit?

Osallistujat pohtivat itse näytelmää varten, mitä puuhaisivat voittosummalla. Näyttelijä Asko Vaarala kertoo, että jos asiaa ryhtyy ajattelemaan, siitä innostuu helposti.

– Ainakin itselle kävi niin. Sitä haaveilee vähän ensin, että no se asuntolaina pois ja sitten siihen päälle rupeaa keksimään lisää ja lisää ja intoutuu, Vaarala kertoo nauraen.

Lopulta voi pohtia, että voittaminen on mahdollista. Ohjaaja Sorjanen on samaa mieltä, prosessi on jopa tuhoisa.

– Alkaa tuntua itsestäkin, että on vähän enemmän rahaa kuin oikeasti on, jonka huomaa loppukuussa, hän heittää.

Jussi Sorjanen ja Asko Vaarala heittävät lottopalloja
Kajaanin kaupunginteatterin Lottovoittajat-kantaesityksessä saavat äänen lottovoitosta haaveilevat, sitä pelkäävät ja sen voittaneet. Teos koostuu episodeista. Kuvassa Jussi Sorjanen ja Asko Vaarala.Mika Niskanen / Yle

Monet lottovoittajat neuvovat pitämään jalat maassa, selviää näytelmää varten tehdyissä haastatteluissa sekä Pasi Falkin ja Pasi Mäenpään Lottomiljonäärit: Tutkimus suomalaisista lottovoittajista -kirjasta (1997). Vaikka tulisi miljoonia tilille, ei syke saa nousta.

Jos asiaa ryhtyy pohtimaan, päätyy nopeasti jopa olemassoloa koskeviin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Onko nykyiseen elämäänsä tyytyväinen?

– On jopa tällaisia kommentteja, että vasta sitten, kun toinen lottovoitto tulee, niin sitten lähdetään maailmanympärysmatkalle. Tämä tarkoittaa varmaan sitä, että pääosin silloin omaan arkeen ollaan suhteellisen tyytyväisiä, Sorjanen sanoo.

Syrjäytyminenkin uhkaa

Asiaan liittyy paljon pelkoja. Pahinta on, jos yhteisö alkaa kohtelemaan erilailla. Tavallisen ihmisen sijaan nähdään lottovoittaja.

Moni yrittääkin peitellä voittoa muilta. Tiukin salaaja kertoo totuuden vain ydinperheelleen. Sosiaalinen eriytyminen on yksi isoimmista kauhukuvista.

– Totta kai jotkut kauhuskenaariot toteutuvat, että ihmiset ovat saaneet tietää lottovoittajasta ja on alkanut sosiaalisen eriytymisen kierre. Tämä on minusta aika erikoista, Sorjanen sanoo.

Jos käy jotain hienoa, niin sitä alkaa samantien ajattelemaan, että mitä jos tämä otetaan minulta pois.

Jussi Sorjanen

Lottovoittaja voi syrjäytyä yhteisöstä samalla tavalla kuin entinen rikollinen, Sorjanen pohtii. Rikos olisi kuitenkin vain lotossa voittaminen.

– Ihmiset alkaisivat suhtautua, etten minä olisi enää Jussi, vaan lottovoittaja-Jussi. Otsaan olisi tatuoitu seitsemän oikein ja tietty rahamäärä, Sorjanen sanoo.

Entä muuttaako voitto ihmistä tai hänen arvojaan? Iso-Britannialaisessa Nattavudh Powdthaveen ja Andrew J. Oswaldin tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) selvisi, että lottovoittajan arvot muuttuvat oikeistolaisemmiksi.

– Luulen, että voi tapahtua aika radikaalejakin asioita. Käsittelemme näytelmässä myös myyttistä lottovoittajaa, jolla muuttuu kaikki ja muut ihmiset eivätkä läheisetkään enää tunnista, Sorjanen sanoo.

Sorjanen lisää, että lottovoittajien tarinat ovat olleet kuitenkin tasaisia.

Haluammeko nähdä voittajan häviävän?

Lotto on muovautunut vuosien saatossa vahvaksi osaksi suomalaista identiteettiä. Ohjaaja Jussi Sorjasen mukaan se on samalla viivalla Uuno Turhapuron kanssa ja lähes Jean Sibeliuksen ja Carl Gustaf Mannerheimin tasolla.

– Kaikki ovat miettineet, että mitä jos voittaisin. Sehän on helppo ja hauska keskustelunaihe tuntemattomienkin ihmisten kanssa tai työpaikan kahvihuoneessa, Sorjanen sanoo.

Suomi onkin kaihon kultamaa. Ihmiset rakastavat unelmoida siitä, minkälaista elämä voisi olla.

Olen äärimmäisen kiitollinen, että saan juuri tämän tehdä viimeisenä. Tästä tulee todella hieno juttu.

Asko Vaarala

Monet kuitenkin tyytyvät maltillisiin haaveisiin. Harva sanoo, että revittelisi neljä vuotta ja käyttäisi rahaa tuhlaten, täsmentää näyttelijä Asko Vaarala.

Moni haluaisi ostaa unelmatalon- tai auton, mutta ei kehtaa, koska ei halua saada osakseen naapurin katseita tai joutua selittämään asiaa.

– On mielenkiintoista ajatella, että haluammeko nähdä lottovoittajan häviävän kaiken, Vaarala pohtii.

Kateus liitetään usein suomalaisuuteen. Kaksikon mielestä kaikki länsimaat ovat kuitenkin kateudessa jaetulla ensimmäisellä sijalla.

Onko Suomi lottovoitto?

Sanotaan, että jo Suomeen syntyminen lottovoitto. Sorjasen mielestä maan suunta on tällä hetkellä vaarallinen.

Hän viittaa poliittisiin päätöksiin, erityisesti julkisten palveluiden ja valtion omistamien yhtiöiden yksityistämiseen. Hän sanoo, että tällä tavalla päätöksenteko lipuu pikkuhiljaa poliittisilta päättäjiltä yksityisille päättäjille. Omistaminen on valtaa.

– Lottovoitto syntyä Suomeen on tarkoittanut julkista, tasa-arvoista järjestelmää mukaanlukien esimerkiksi koulutus ja terveydenhuolto, hän sanoo.

Sorjanen nostaa esiin myös tuloerojen kasvun, joka näkyy erityisesti globaalilla mittakaavalla. Tuloerot vaikuttavat myös päätöksenteon siirtymiseen yksityiselle puolelle. Suomessa tuloerot eivät kuitenkaan ole kasvaneet kansainvälisillä mittareilla mitattuna 15 vuoteen.

Näytelmässä verrataan, että minkälainen lottovoitto Suomeen syntyminen on nykyään verrattuna 1980-lukuun. Tuolloin tuloerotkin olivat nykyistä pienemmät. Esimerkiksi laman hellittäessä tuloerot kasvoivat vuosituhannen vaihteeseen asti.

Kaikki ovat miettineet, että mitä jos voittaisin. Sehän on helppo ja hauska keskustelunaihe tuntemattomienkin ihmisten kanssa tai työpaikan kahvihuoneessa.

Jussi Sorjanen

Lottovoittajat-näytelmä saa ensi-iltansa maaliskuun alussa Kajaanin kaupunginteatterilla. Se on näyttelijä Asko Vaaralan viimeinen Kajaanin kaupunginteatterissa.

– Olen äärimmäisen kiitollinen, että saan tehdä juuri tämän viimeisenä. Tästä tulee todella hieno juttu, hän hehkuttaa.

Ohjaaja Sorjanen puolestaan sanoo, että näytelmässä on myös spektaakkelimaisia piirteitä. Tarkoitus on saada katsoja pohtimaan.

– Uskon, että parhaimmillaan jotkut asiat jäävät vähän kaivelemaan, että olisi muutakin kotiin vietävää kuin käsiohjelma ja kuitti kahviosta, Sorjanen sanoo.

Tarkennus 15.2.2017 kello 16:21: Tarkennettu ohjaaja Jussi Sorjasen kommentteja jutun viimeisessä kappaleessa tuloeroista ja Suomeen syntymisestä lottovoittona. Lisätty tieto yksityistämisestä, vertailusta 1980-lukuun ja avattu aikaisempaa Ylen uutista enemmän.

Oikaisu 15.2.2017 kello 13:37: Videon viimeisen haastateltavan nimi on Miika Manninen, ei Miikka Manninen.