Tukehtuva potilas ei osannut hakeutua oikeaan paikkaan hoitoon – monet eivät tiedä, mitä tarkoittaa päivystys

Terveyspalvelujen koukeroinen kieli on monille suomalaisille vaikeaa. Sote-uudistus voi tuoda lisää mutkia matkaan.

sosiaali- ja terveyspalvelut
Vailkoinen kyltti, jossa lukee punaisella "ensiapu".
Ville Pisto / Yle

Monet äkillisesti sairastuneet potilaat eivät tiedä, mihin ja kuinka pian heidän pitäisi hakeutua hoitoon. Käytännössä tämä näkyy niin, että esimerkiksi terveysasemalle hakeutuneita sydäninfarktipotilaita kiidätetään ambulanssilla päivystykseen.

– Sydänoireisia tulee meille jonkin verran ja myös ruuasta tai lääkkeistä hengenvaarallisia yliherkkyysreaktioita saaneita tupsahtaa silloin tällöin tänne. Me sitten soitamme ambulanssin, kertoo osastonhoitaja Saija Hämäläinen Kotkansaaren terveysasemalta Kotkasta.

Tiedossa on myös tapaus, jossa vaikean allergisen reaktion saanut mies matkusti ambulanssin soittamisen sijaan linja-autolla terveysasemalle. Hänen saavuttuaan paikalle kieli oli jo niin turvoksissa, ettei se mahtunut suuhun. Näissä tilanteissa vaarana on tukehtuminen.

Samantyyppisiä havaintoja on Kouvolassa, jossa aivoinfarktipotilaita on hakeutunut lähimmälle terveysasemalle hoitoon.

– Tätä on tapahtunut etenkin paikoissa, joissa on totuttu toimimaan näin. Esimerkiksi entisen Anjalankosken terveysaseman tiloihin on hakeutunut hyvinkin akuutteja potilaita, koska siellä on ennen ollut sairaala, kertoo päivystyksen ylilääkäri Kimmo Salmio Pohjois-Kymen sairaalasta.

On potilaita, jotka ovat odotelleet aivoinfarktin oireiden kanssa viikonlopun yli kotona ja tulleet maanantaina terveysasemalle.

Tiina Hetemaa

Potilaita ohjaillaan myös toiseen suuntaan, kun aikuinen on hakeutunut vaikkapa korvakivun tai virtsatietulehduksen takia päivystykseen.

– Monet haluavat lähteä nopeasti lääkäriin ihan tavallisessa flunssassakin. Ajanvarauspuhelimen kiireellisen hoidon linjalle tulee puheluita, joissa kysytään laboratoriotuloksia ja muita kiireettömiä asioita, osastonhoitaja Saija Hämäläinen toteaa.

Aivoinfarkti-kampanja

Kuntien nettisivuilla on usein selitetty, milloin on erityisen tärkeää soittaa ambulanssi ja milloin kannattaa hakeutua kiireettömämpään hoitoon. Ohjeet eivät kuitenkaan välttämättä tavoita iäkkäimpiä asiakkaita eli niitä, jotka erikoissairaanhoitoa usein tarvitsevat.

– Minullakin on ollut potilaita, jotka ovat odotelleet aivoinfarktin oireiden kanssa viikonlopun yli kotona ja tulleet vasta maanantaina terveysasemalle. Aivoinfarktin oireita on yritetty neuvoa tunnistamaan tv-kampanjan avulla, sanoo ylilääkäri Tiina Hetemaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Aivoinfarktin oireita ovat muun muassa toispuoleiset halvaus- ja puutumisoireet sekä puheen puuroutuminen. Silloin pitäisi aina soittaa ambulanssi, vaikka puhuminen ei onnistuisikaan. Potilaan sijainti voidaan yleensä paikantaa GPS:n avulla. Aivoinfarkteissa ennuste on sitä huonompi, mitä kauemmin hoidon aloittaminen kestää.

– Joskus oireet voivat tuntua hyvinkin lieviltä. Se on ihan totta, ettei potilas aina pysty arvioimaan, kuinka kiireellisen hoidon tarpeessa hän on, Hetemaa toteaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön laatiman määritelmän (siirryt toiseen palveluun) mukaan päivystyshoitoon kuuluvat pääsääntöisesti oireet ja vammat, jotka pahenevat ilman 24 tunnin kuluessa annettavaa hoitoa. Toisaalta Hätäkeskuslaitos toivoo (siirryt toiseen palveluun), ettei 112-numeroon soitettaisi kuin tosihädässä. Turha soitto saattaa viivästyttää hädässä olevan henkilön avunsaantia kohtalokkain seurauksin.

Kiireellisen hoidon ohjeet tulossa

Puhelinajanvaraus ratkaisee monta ongelmaa, sillä potilaalle kerrotaan jo siinä vaiheessa, pitääkö hänen hakeutua päivystykseen, kiireelliseen vai kiireettömään hoitoon. Kriteereissä on jonkin verran vaihtelua kunnasta ja organisaatiosta riippuen, mutta tähän on Hetemaan mukaan tulossa muutos.

– Ministeriö laatii parhaillaan yhtenäisiä kiireellisen hoidon kriteerejä. Niissä otetaan kantaa hyvin yksityiskohtaisesti siihen, hoidetaanko vaiva heti vai seuraavana päivänä.

Systeemi on nykyisin valitettavasti sekava.

Paavo Holi

Toistaiseksi aikuisen on usein turha mennä päivystykseen esimerkiksi korvakivun tai virtsatietulehduksen oireiden kanssa. Nämä vaivat yleensä kuuluvat terveysasemalla virka-aikana annettavaan kiireelliseen hoitoon.

– Näihin kuuluvat meillä myös esimerkiksi angiinat, korkeat kuumeet kurkkukivun kanssa ja nyrjähtämiset. Lääkäriin pääsee silloin viimeistään kolmen päivän kuluessa, kertoo osastonhoitaja Saija Hämäläinen Kotkansaaren terveysasemalta.

THL: Sote ei hankaloita elämää

Ensi vuonna oman mausteensa soppaan tuo sote ja sen myötä tulevat sote-keskukset, joista jokainen voi valita itselleen mieluisan. Sote-keskus voi olla terveyskeskus tai yksityinen lääkäriasema. Oman sote-keskuksen ei tarvitse sijaita kotikunnassa.

Ylilääkäri Tiina Hetemaa THL:stä arvioi, että soten tuomat muutokset eivät hankaloita potilaan elämää.

– Potilas on sote-keskukseensa yhteydessä samaan tapaan kuin nyt päivystykseen tai terveysasemalle. Vakavissa tilanteissa soitetaan tietenkin edelleen numeroon 112, Hetemaa sanoo.

Ongelmia voi kuitenkin tulla heille, jotka eivät valitse sote-keskustaan itse vaan maakunta osoittaa sen.

– Heille sote-keskus voi olla vieras ja sinne ei ehkä herkästi oteta yhteyttä. He voivat edelleen mennä työterveyteen tai päivystykseen, mutta päivystyksessä tietysti yritetään priorisoida ja ohjataan herkästi sinne sote-keskukseen, Hetemaa toteaa.

Termit hukassa

Myös terveydenhuollon terminologia on monella hukassa. Pienen gallup-kyselyn perusteella jotkut eivät tiedä edes sitä, mikä on päivystys. Tähän on törmätty esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.

– Nuorilla ja terveillä ei usein ole kontaktia siihen, mikä on erikoissairaanhoitoa, mikä päivystystä tai yhteispäivystystä ja miten ne eroavat toisistaan. Se on ihan ymmärrettävää, kertoo HUS:n viestintäpäällikkö Paavo Holi.

Ensiapu on vanhentunut termi.

Kimmo Salmio

HUS:n alueella on käytössä terveysneuvontapuhelin, mutta sen käytännöllisyys on vähän niin ja näin. Aiemmin puhelinnumero oli kaikille alueen asukkaille sama, mutta nykyään kunnilla on omat numeronsa.

– Systeemi on nykyisin valitettavasti sekava, Holi toteaa.

Yhteyden saaminen tärkeintä

Asiaa ei helpota se, että terveydenhuollon termit muuttuvat hitaasti paitsi arkikielessä myös lääkärien ja hoitajien kielenkäytössä. Päivystyksen ylilääkäri Kimmo Salmio Pohjois-Kymen sairaalasta Kouvolasta sanoo, että esimerkiksi ensiavusta ei pitäisi enää tänä päivänä puhua.

– Ensiapu on vanhentunut termi. Sitä käytettiin, kun elettiin erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja ensiapupoliklinikan maailmassa. Nykyään päivystys tarkoittaa kaikkea terveysongelman edellyttämää välitöntä, pääsääntöisesti alle 24 tunnin kuluessa tapahtuvaa arviointia ja hoitoa, joita ei voida siirtää ilman oireiden vaikeutumista, Salmio linjaa.

Kuitenkin monien kuntien nettisivuilla puhutaan edelleen ensiavusta. THL muistuttaa, että potilaan kannalta tärkeitä eivät ole termit vaan se, että hänen asiansa tulee hoidetuksi.

– On potilaalle ihan sama, hoidetaanko hänet perusterveydenhuollossa vai erikoissairaanhoidossa. Asiakas ei voi aina tietää kumpaan hän kuuluu, eikä sitä voi vaatiakaan. Tärkeintä on, että hän saa soittaessaan yhteyden oikeaan hoitopaikkaan, toteaa ylilääkäri Tiina Hetemaa.