Itsenäisyyttä vaadittiin ensimmäisenä Suomussalmen kirkossa – Papilla pistooli taskussa

Kansalaiskokous piti siirtää väenpaljouden vuoksi pirtistä kirkkoon, kun Suomussalmella vaadittiin Suomen itsenäisyyttä sata vuotta sitten.

historia
Jääkäreitä
Suomalaisia jääkäreitä koulutettiin Saksassa muun muassa Lockstedtin leirillä.Ylen arkisto

Syrjäisessä kainuulaiskunnassa, Suomussalmella, on ollut merkittävä rooli Suomen itsenäistymisessä. Kaikki kulminoitui historialliseen kirkossa järjestettyyn kansalaiskokoukseen, jonka päätteeksi lähetettiin vaatimus Suomen itsenäistymisestä Helsinkiin.

Mutta miksi Suomussalmi on saanut Suomen sotahistoriassa ja itsenäistymisessä niin suuren roolin?

Ratkaisevassa asemassa olivat aktiiviset jääkärit, jotka olivat löytäneet Kainuusta vahvan tukikohdan Hyrynsalmelta. Hallan Ukko eli kansanedustaja J.A. Heikkinen (siirryt toiseen palveluun) (Kansallisbiografia) ylläpiti Hyrynsalmella Hallan talossa syksystä 1915 lähtien jääkärien niin sanotun itäisen etapin tärkeää osaa. Juuri jääkärit houkuttelivat vahvana Ylä-Kainuussa toimivan sosiaalidemokraattisen liikkeen mukaan yhteistyöhön.

Kyltti, joka kertoo J.A. Heikkisestä.
Hyrynsalmella on Hallan Ukosta kertova kyltti.Laura Tolonen / Yle

Tieto tsaarin kaatumisesta tuli Suomussalmelle 18. maaliskuuta 1917. Kolme viikkoa myöhemmin oltiin Ylä-Kainuussa jo julistamassa Suomea itsenäiseksi Suomussalmella järjestetyssä kansalaiskokouksessa. Senaattiin lähetettiin valtuuskunta, joka vaati Suomea itsenäiseksi ja Vienan-Karjalan liittämistä Suomeen. Matkaan lähtivät Hallan Ukko ja silloinen kirkkoherra Filip Nordlund, jotka veivät kirkkoherran kirjoittaman kirjelmän senaattiin.

Kullervo Manner (siirryt toiseen palveluun) (Kansallisbiografia), joka samana kevänään valittiin eduskunnan puheenjohtajaksi sanoi, että kyllä suomussalmelaiset ovat oikealla asialla, mutta Suomen itsenäistyminen riippuu Jumalasta ja jonkin verran saksalaisesta sotamarsalkasta Paul von Hindenburgista, kertoo kansalaiskokouksesta näytelmän käsikirjoittanut Eero Schroderus.

Maan alla toimivilla jääkäreillä iso rooli

Vuoden 1914 loppupuolella aloitettu jääkäriliike (siirryt toiseen palveluun) (Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistys ry) toimi salaisesti maan alla Suomen suurruhtinaskunnassa. Vuodesta 1915 lähtien jääkäreitä koulutettiin Saksassa. Ensimmäisessä erässä jääkäreitä oli vajaat 200, jonka jälkeen värvättiin lisää väkeä.

Värväys tapahtui monimutkaisia etappiteitä pitkin, joita myöten värvätyt pääsivät Ruotsin kautta Saksaan. Vaikka värvärit, eli etappimiehet, toimivat varovasti, saivat venäläiset vihiä jääkäriliikkeestä jo syyskuussa 1915. Matkalla kiinnijoutuneet ja paljastuneet etappimiehet joutuivat santarmien toimesta Pietariin Spalernajan vankilaan maanpetoksesta tuomittuna.

Hallassa olevista jääkäriaktivisteista tunnetuimpia olivat lääkäri Osvald Sivén ja hänen poikansa Paavo Sivén (vuodesta 1927 Susitaival).

– Sitä kautta se ajatus Suomen itsenäistymisestä tuli niin äkkiä ja siksi Suomussalmella oltiin ajan hermolla, Schroderus sanoo.

Suomen itsenäistyminen riippuu Jumalasta ja jonkin verran saksalaisesta sotamarsalkasta Paul von Hindenburgista.

Eero Schroderus

Suomussalmella järjestetyllä tuhansien ihmisten kokoontumisella haluttiin antaa sellainen vaikutus, että kansan syvät rivit ovat tämän itsenäistymisen takana. Kansaa tuli niin paljon, että kokous jouduttiin siirtämään Suomulan pirtistä muualle. Sää oli kehno ja kirkkoherralta pyydettiin lupaa saada kokouspaikaksi Suomussalmen kirkko.

– Kirkkoherra oli itse viimeisen päälle näitä aktivisteja ja kannatti innokkaasti itsenäisyyttä, niin hän antoi tietysti luvan kirkon käyttämiseen, Schroderus kertoo.

Kirkonmiehellä pistooli taskussa

Kansaa tuli paikalle paljon. Kirkkoherra pelkäsi oman asemansa puolesta, että tilaisuus riistäytyy käsistä. Kirkonmiehen aavistus osui oikeaan ja hän meni tilaisuuteen pistooli taskussa.

– Siellähän nousi mötäkkä, kun kurjan köyhälistökansan väki, jota sosiaalidemokraatit höystivät, päättivät siinä kokouksessa erottaa kaikki herrat, mutta Nordlundin esitys sai kuitenkin hyväksymisen, Schroderus sanoo.

Suomussalmen kirkko
Suomussalmen kirkossa nähdään huhtikuussa sadan vuoden takaiset tapahtumat. Vanha kirkko, jossa kansalaiskokous pidettiin, on palanut.Niko Mannonen / Yle

Tapahtumapaikoille ja itsenäisyyden alkulähteille palataan jälleen Suomen juhlavuotena, kun ensi-iltansa saa Eero Schroderuksen kirjoittama Hiljaisen kansan kapina -näytelmä.

Huhtikuussa järjestettävään historialliseen tapahtumaan on jo nyt saatu mukaan kymmenittäin ihmisiä ja kuorolaisia. Käsikirjoitukseen materiaalia on löytynyt runsaasti monestakin eri lähteestä: muun muassa Reijo Heikkisen esitelmästä Korpikansa kapinoi, kirjailija Tauno Karilaksen tutkimuksesta ja Hallan Ukko -kirjasta. Eri lähteiden tiedot ovat samansuuntaisia, jopa vuorosanoja myöden.

– Pelkkä keskustelu jää yksin aika ontoksi ja siksi visuaalisella puolella on iso merkitys. Kuoron ja tanssin kautta ollaan tekemässä siihen ajan kuvaa.

Kymmenen vuotta sitten Suomussalmella nähtiin vastaava esitys. Tuolloin paikkana oli vanhan kirkon pohja, jossa varsinainen kokous oli pidetty.

Sisällissotaa ei olisi voitu välttää

Tapahtuman taustatutkimuksissa on paljastunut mielenkiintoisia näkemyksiä Suomen itsenäistymisen ajankohdasta ja siitä, jos olisi toimittu Suomussalmelaisen mallin mukaan.

– Jossakin tutkimuksessa sanottiin, että jos Suomi olisi julistettu itsenäiseksi jo silloin, niin olisi voinut olla niin, ettei sisällissotaa olisi Suomessa syttynytkään. Sitä on kuitenkin vaikea uskoa ja todistaa, sanoo Schroderus.

Sankarihautajaiset pieksämäellä.
Sisällissodassa kaatuneiden valkoisten hautajaisissa muodostettiin kunniakuja Pieksämäellä toukokuussa 1918.SA-kuva

Historiantutkija ja professori Reijo Heikkinen ei usko, että sisällissotaa olisi voitu välttää. Venäjällä tapahtunut vallankumous ja keisarinvallan kukistumisen aiheuttama mullistus kasvatti Suomessa työväestön joukkovoimaa järjestäytymisen kautta.

Tämä näkyi muun muassa siinä, että vuoden 1917 aikana Suomen Ammattijärjestön (SAJ) jäsenmäärä nelinkertaistui 160 000:een. Tehdasvaltaisessa Etelä-Suomessa vaadittiin kahdeksan tunnin työpäivää. SAJ aloitti 14. marraskuuta yleislakon, jonka tavoitteena oli kahdeksan tunnin työpäivä sekä yleinen ja yhtäläinen äänioikeus kunnallisvaaleissa.

– Yhteiskunnalliset paineet olivat niin isot. Vaikka yleislakon vaikutuksesta eduskunta hyväksyi vaatimukset, niin lakon aikana sattuneet yhteenotot osaltaan kärjistivät Suomen sisäistä tilannetta, kertoo professori Reijo Heikkinen.

– Eduskunnassa suomussalmelaisten ehdotukselle keväällä 1917 oltiin nyreitä, sillä Suomessa oli tuolloin 80 000 venäläistä sotilasta, joista Suomussalmella ei ollut yhtään. Siellä elettiin toisenlaisessa todellisuudessa, joten tällaisten itsenäisyysajatusten esiintuominen oli mahdollista, toisin kuin Etelä-Suomessa, jatkaa Heikkinen.

Suomi 100 vuotta -kampanjan logo.
Hiljaisen kasan kapina - esitys on yksi osa Suomi 100- juhlavuotta.Valtioneuvoston kanslia

Eero Schroderus mukaan itsenäistyminen olisi tuskin ollut tuolloin läpihuutojuttu.

– Pitää muistaa, että historiassa ei ole muita vaihtoehtoja kuin tapahtunut.