Kysely: Suomalaisista aiempaa harvempi pitää Venäjän kehitystä uhkana

Ukrainan kriisin painuminen uutisoinnissa taka-alalle vaikuttaa, arvioivat tutkijat.

politiikka
Venäjä, lippu liehuu
Yle

Suomalaisista hieman alle puolet pitää Venäjän kehitystä uhkana Suomelle, selviää Ylen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. Venäjän kehitystä uhkana pitävien määrä on pudonnut vuoden 2014 huipputasoilta 56 prosentista 47 prosenttiin. Vuonna 2015 Venäjän kehitystä uhkana piti 51 prosenttia vastaajista.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Venäjän ja lännen välit pakkasen puolelle jäädyttänyt Ukrainan kriisi puhkesi keväällä 2014. Taloustutkimuksen kysely vuonna 2014 tehtiin heinä-elokuussa kun taistelut Itä-Ukrainassa kävivät kuumimmillaan, Venäjä oli juuri vallannut Krimin ja sota-alueen ylitse lentänyt matkustajalentokone ammuttiin alas venäläisvalmisteisella BUK-ohjuksella.

Venäjän kehitys ei herätä suomalaisissa enää samanlaista huolta. Se johtuu todennäköisesti Ukrainaan liittyvän uutisoinnin vähentymisestä, arvioivat tutkijat.

– Se välitön uhkan tunne, minkä kevään 2014 tapahtumat aiheuttivat, näyttää painuneen jo unholaan. Venäjä on viime aikoina ollut sotilaallisesti aktiivinen Syyriassa, mutta sitä ei täällä nähdä samalla tavalla uhkaavana. Tilanne voi muuttua, jos Ukrainassa tulee taas levottomampaa ja sotilaallista voimaa käytetään enemmän, sanoo kansainvälisen politiikan tutkija Matti Pesu Tampereen yliopistosta.

Venäjän aktivoitumisesta Itämerellä on puhuttu paljon viime vuonna, mutta sen uhkaavuus kalpenee Ukrainan kriisiin verrattuna.

– Se mitä Ukrainassa tapahtuu, on todella iso kysymys ja lopulta aika vähän täällä ovat viisarit heiluneet. Yksittäisillä manöövereillä Itämerellä ei ole sitäkään vaikutusta, mitä en tätä taustaa vasten ihmettele, Pesu sanoo.

"Ei selvää käsitystä Ukrainan tilanteesta"

Vanhempi tutkija Katri Pynnöniemi Ulkopoliittisesta instituutista arvelee, että suurimmalla osalla ihmisistä ei ole tällä hetkellä selvää käsitystä Ukrainan tilanteesta.

– Ukrainan sotaan on ehkä totuttu ja ainakin se on hävinnyt uutisista. Syyria on ollut enemmän esillä. Venäjä aloitti Syyrian operaation syksyllä 2015, mutta ihmiset eivät välttämättä hahmota Venäjän roolia Syyrian sodassa samalla tavalla, Pynnöniemi sanoo.

Pynnöniemi huomauttaa, että kysymyksen muotoilusta ei tule tarkalleen ilmi, mitä Venäjän kehityksellä tarkoitetaan. Kysymykseen vastatessaan ihmiset voivat ajatella Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikan lisäksi esimerkiksi Venäjän talouteen tai demokratiaan liittyviä ongelmia. Uhkana voidaan nähdä esimerkiksi Venäjän talousvaikeuksien vaikutus Suomen matkailualalla.

– En itse pystyisi vastaamaan tässä esitettyyn kysymykseen vaan kysyisin mitä tällä kehityksellä tarkoitetaan. Toki Venäjän tutkijana olen huolissani siitä, että Venäjä on hyvin autoritaarisesti hallittu maa, joka kykenee käyttämään sotilaallista voimaa tahtonsa läpi saamiseksi. Venäjä toimii konfliktitilanteissa tavalla, joka ei ole meidän kannalta hyvä.

Taloustutkimuksen kyselytutkimus tehtiin 6.–9.2.2017 välisenä aikana. Siihen haastateltiin 1 007 henkilöä. Tutkimuksen virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Samalla kysyttiin myös suomalaisten Nato-kantoja. Niissä oli tapahtunut vain vähän muutoksia edellisiin kyselyihin verrattuna, mutta epävarmuus oli lisääntynyt.