Koe uusi yle.fi

Yli 65-vuotiaiden kalastusmaksut halutaan palauttaa - "Iso joukko, joiden pitäisi maksaa, on vapautettu"

Kalatalouden Keskusliitto haluaisi myös 65 vuotta täyttäneet maksamaan kalastonhoitomaksua. Heidät vapautettiin maksuista 20 vuotta sitten.

kalastus
Virveli on taipunut kaarelle.
Jarkko Riikonen / Yle

Kalatalouden Keskusliitto on huolissaan siitä, että uuden lain myötä kalastonhoitomaksuja ei ole lunastettu niin paljon kuin ennakoitiin. Keskusliitto odotti maksuista kertyvän kaksi miljoonaa euroa enemmän kuin mitä saatiin kasaan. Kirstuun kilahti vuonna 2016 8,7 miljoonaa euroa.

Vajeen paikkaamiseksi katse suuntautuu innokkaisiin kalannarraajiin, eläkeläisiin.

– Yksi iso joukko, jonka pitäisi kalastustapansa vuoksi maksaa, mutta ovat vapautettuja, ovat nämä 65 vuotta täyttäneet. Kun tätä lakia valmisteltiin, oli laaja yhteisymmärrys, että kaikki yli 65-vuotiaat maksavat. Mutta lain valmistelun viime metreillä tämä maksuvapautus jäi lakiin, sanoo toiminnanjohtaja Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitosta.

Se, että Kalatalouden Keskusliitto haluaa palauttaa yli 65-vuotiaat maksumiesten joukkoon, herättää kalastajissa porua. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on ilmoittanut tyrmistyneensä ajatuksesta. Järjestö muistuttaa, että 65 vuotta täyttäneet vapautettiin maksuista jo 20 vuotta sitten.

Etelä-Savon vapaa-ajankalastajapiirin puheenjohtaja, pieksämäkeläinen Kalevi Kaasinen sanoo, että Kalatalouden Keskusliiton ehdotus ei mieltä ylennä. Kaasinen on itse 70-vuotias ja viettää suurimman osan vapaa-ajastaan kalassa tai kalastusasioita hoitamassa.

– Mielestäni tämä on väärin ja tähän yhtyy varmasti moni muukin. Silloin otettaisiin takaisin jo kertaalleen myönnettyjä etuja. 65-vuotiaat ovat kuitenkin eläissään maksaneet jo niin paljon maksuja, kyllä sen pitäisi riittää, toteaa Kaasinen.

Kaasinen sanoo, että kalastaminen on iäkkäille kuin terapiaa ja tapa saada liikuntaa.

– Eläkkeet ovat kuitenkin koko ajan pienentyneet. Aktiivimies saattaa kalastaa, maksaa mitä maksaa, mutta maksun palauttaminen tekisi sen, että vähemmän harrastava jättäytyy kokonaan pois harrastuksen piiristä, pohtii Kaasinen.

Maksun periminen myös 65 vuotta täyttäneiltä vaatisi lakiin muutoksen. Kevään mittaan selviää, alkaako muutoksen valmistelu.

– Voisi tehdä esimerkiksi niin, että ne, jotka ovat tämän vapautuksen ehtineet saada, saisivat pitää etuutensa. Maksu koskisi niitä, jotka jatkossa täyttävät 65 vuotta. Maksun palauttaminen olisi yksinkertaisin tapa kuroa umpeen kahden miljoonan euron vaje, pohtii Karttunen.

Uusi laki tuli voimaan 2016

Kiistan taustalla on, että vuosi sitten voimaan astuneen muutoksen myötä läänikohtainen viehelupa ja kalastuksenhoitomaksu yhdistettiin yhdeksi valtakunnalliseksi kalastonhoitomaksuksi.

– Maksuista saatava todellinen kertymä pysyi kuitenkin aika lailla samoissa lukemissa kuin aiemminkin, toteaa Karttunen.

Koska rahaa kertyi aiempien vuosien tapaan, tarkoittaa se, että useampi kalastaja maksoi kuin aiempina vuosina. Vuosimaksu on 39 euroa, mikä on pienempi summa, kuin aiemmat maksut yhteensä. Kalastonhoitomaksun voi nykyään ostaa myös vaikka vain yhdeksi vuorokaudeksi, silloin sen hinta on 5 euroa.

Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestössä arvellaan, että tulos Kalatalouden Keskusliiton talousarviossa jäi vajaaksi uuden maksujärjestelmän käyttöönoton vuoksi. Kalatalouden Keskusliitossa myönnetään, että näin on voinut käydä.

– Käyttöönotossa oli jonkun verran teknisiä vaikeuksia ja tämä saattoi osaltaan vähentää maksuinnokkuutta, sanoo Karttunen. Hän arvioi, että osa kalastajista on myös pohtinut, että jos kalastaa vain mökkijärvellään esimerkiksi katiskalla, miksi maksaa uudella yhdistetyllä maksulla myös vapakalastajien osuutta. Aiemmin tällainen kalataja maksoi harrastuksestaan 25 euroa vuodessa.

– Loppujen lopuksihan on aika pienistä rahoista kyse, pohtii Karttunen.

Sen pohdinta, mikä on kalaston ja kalastajien kannalta parasta, saattaa jäädä myös periaatekysymysten varjoon.

– Ne, joille se on periaatekysymys, saattavat alkaa luvattomiksi kalastajiksi. Vaikka se on rikollista hommaa, jotkut ovat valmiita ottamaan riskin, sanoo Kaasinen.

Kalatalouden keskusliittoa painaakin nyt huoli lain toteuttamisen kustannuksista sekä uuden kalatalousjärjestelmän valmistelusta.

– Kun otetaan huomioon, mitä tämän uuden kalastuslain toimeenpano käytännössä vaatisi ja kalastuksen valvontaan tarvittavat lisäpanostukset, nämä eivät synny ilmaiseksi. Nykyistä suuremmalla maksukertymällä olisi todella ollut käyttöä, sanoo toiminnanjohtaja Vesa Karttunen.

Karttunen muistuttaa, että maksujen avulla ala maksaa itse itsensä, eikä käy veronmaksajien kukkarolla.

– Tänä vuonna tilannetta voi paikata se, että toivottavasti maksujärjestelmä toimii paremmin. Tammikuun kertymä osoittaa jo lievää kasvua viime vuoteen verrattuna, tämä ehkä ennustaa hyvää, kertoo Karttunen