Juvalla jännitetään susilauman syntyä – Susipari voi merkata laumalleen jopa 2000 neliökilometrin reviirin

Keväällä syntyvistä sudenpennuista saadaan varmaa tietoa ensi talvena. Petoyhdyshenkilöt keräävät nyt havaintoja siitä, onko Etelä-Savoon Juvan seudulle asettunut susipari. Suomessa on reilut parisataa sutta.

susi
Susi turvesuolla Juvalla
Juvalla turvesuolla 2.11.2015 kuvattu susi.Lasse Purhonen

Juvan, Joroisten ja Mikkelin Haukivuoren seudulle saattaa muodostua keväällä susilauma, jos muutamat havainnot susiparista pitävät paikkansa. Alueella on tehty useina peräkkäisinä vuosina susihavaintoja, jotka ovat Suomen riistakeskuksen Etelä-Savon riistapäällikön Petri Vartiaisen mukaan keskittyneet samalle seudulle. Tietyltä alueelta kertyneet näkö-, riistakamera-, ja jälkihavainnot osoittavat suden mieltyneen alueeseen.

– Jos siihen tulee toinen susi seuraksi, on kevätaikaan väistämätöntä, että tunteet alkavat sykkimään ja pikkususia ilmetä.

Vartiaisen mukaan alueelta on tullut ristiriitaisia tietoja siitä, onko alueella susipari. Hänen tiedossaan on muutamia havaintoja kahdesta sudesta.

– Toisaalta on aika monta havaintoa, että yksinäinen susi on saalistanut alueella hirviä, hän kertoo.

Lisäksi Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan rajalla liikkuu pantasusi Pele, jonka on havaittu saaneen seurakseen naarassuden. Myös se saattaa saada pentuja tulevana keväänä. Alueen susirintamalla on vilkasta, sillä uhanalaisen eläimen pentueesta ei ole saatu havaintoja Etelä-Savossa reiluun viiteen vuoteen eikä alueella ole vuosiin liikkunut susipareja.

Reviiri suurempi kuin Pallas-Ylläs

Helmi–maaliskuu on Juvan seudulla susitilanteen osalta mielenkiintoista aikaa, koska lumiajan jäljistä voidaan saada varmistus muutamille havainnoille susiparista. Pariuduttuaan eläin alkaa muodostaa laajaa reviiriä, joka on pinta-alaltaan keskimäärin 1200 neliökilometriä. Keskimääräinen reviiri on näin ollen laajempi kuin Suomen kolmanneksi suurin Pallas-Ylläksen kansallispuisto.

Suden reviirin koko voi kuitenkin vaihdella paljon 600:sta 2000 neliökilometriin. Alueen kokoon vaikuttavat muun muassa alueen saaliseläintilanne, maisemarakenne ja lauman koko, kertoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta.

– Saattaa olla, että ensimmäisessä vaiheessa pariskunnan hiljattain asetuttua alueelle se pyrkii jollakin tavalla poistamaan alueen kilpailijoita, joita metsästyskoirat voivat edustaa.

Kojolan mukaan havainnosta ei kuitenkaan ole tilastollista näyttöä. Juvalla susi tappoi hirvikoiran viimeksi viime syksynä, ja tiedossa on myös lammasvahinko, Etelä-Savon riistapäällikkö Petri Vartiainen kertoo.

Tutkimusprofessori Kojolan mukaan eri susilaumojen ja reviirien välillä on suuria eroja siinä, kuinka paljon sudet tappavat koiria.

– Voi olla, että ei yhtään, muutamia tai kaksikymmentäkin koiraa.

Kojola uskoo, että suden käytökseen vaikuttaa paljon sen yksilöhistoria kuten se, miten suden syntymälauma ja aikuisiän lauma käyttäytyvät.

Itsenäistyessään, usein kevätaikaan, susi jättää synnyinlaumansa ja voi vaeltaa jopa tuhat kilometriä etsiessään kumppania. Yhtenä esimerkkinä matkantaitosta on urossusi Pele, joka pannoitettiin Pohjois-Karjalan Juuassa maaliskuussa 2016. Tämän jälkeen Pele on vaeltanut vähintään 300 kilometriä Etelä-Karjalaan Ruokolahden seudulle, jonne se näyttää asettuneen naarassuden kanssa.

Marraskuussa Itä-Savo uutisoi (siirryt toiseen palveluun) epäilyistä, joiden mukaan Pele olisi kuljetettu Pohjois-Karjalasta Etelä-Karjalaan.

– Kumipyörillä siirtyminen oli täysin huhua, riistapäällikkö Vartiainen sanoo.

Äärevien ajatusten eläin

Uhanalainen susi herättää ihmisissä suuria tunteita, joita riistapäällikkö Petri Vartiainen kuvailee ääreviksi. Luonnonvarakeskuksen viimeisimmän arvion (siirryt toiseen palveluun) mukaan susia on Suomessa 200–235.

– Se on harvinainen eläin, joka aiheuttaa vahinkoja ja pelkoja, Vartiainen sanoo.

Useat Ylen haastattelemat juvalaiset ovat sitä mieltä, että ihminen ja susi sopivat elämään sovussa, jos susi pysyy poissa pihoista eikä tee vahinkoa koirille tai karjalle.

Suden siirtyminen kumipyörillä oli täysin huhua.

Etelä-Savon riistapäällikkö Petri Vartiainen

Jos havainnot Juvan susiparista varmistuvat, alueelle perustetaan yhteistyöryhmä. Susikannan hoitosuunnitelman mukaiseen yhteistyöryhmään kutsutaan paikallisia ihmisiä, joita susiasia koskee.

– Metsästäjiä, paikkakunnan asukkaita, karjankasvattajia, luonnonsuojelijoita, Vartiainen luettelee.

Paikallisen ryhmän tehtävänä on keskustella ja sopia tavoitteista ja toimista, joilla pyritään estämään suden aiheuttamia vahinkoja.

– Suurempaa huolestumista täällä ei ole havaittavissa, Vartiainen sanoo.

Nyt petoyhdyshenkilöillä on noin kuukausi aikaa saada muun muassa lumijäljistä varmistusta siihen, onko Etelä-Savoon asettumassa pannoitetun Pelen lisäksi toinen susipariskunta. Alkuvuoden aikana tarkistettuja havaintoja on tehty muutamia kymmeniä.

Jos sudet poikivat onnistuneesti, Etelä-Savoon voi syntyä susilaumoja. Pentueet paljastuvat usein loppukesästä, kun ne alkavat liikkua enemmän. Lopullinen varmistus siitä, syntyykö maakuntaan susilauma saadaan ensi talvena.

– Ensi jouluna ollaan viisaampia asian suhteen, Vartiainen sanoo.