Vauvasta maksettava 100 euroa on kunnalta hieno ele, mutta uusia asukkaita sillä ei houkutella

Kunnat kisaavat uusista asukkaista esimerkiksi halvoilla tonteilla. Vauvarahalla ja vastaavilla kannustimilla asukkaat pidetään tyytyväisinä.

Vauvaraha
1,5 vuotias Vieno äitinsä Hanna-Kaisa Kontturin sylissä.
Vauvarahalla hankitaan vaippoja ja muita arjen hyötytavaroita, laskaa Hanna-Kaisa Kontturi.Jarmo Nuotio / Yle

RantasalmiRantasalmen kunta Etelä-Savossa liittyi vauvarahaa maksavien kuntien ketjuun. Kunta ojensi keskiviikkona viime vuonna syntyneiden lasten vanhemmille 100 euron shekit vapaaseen käyttöön. Summa ei ole suuri, mutta ajatus on, tuumaa Samuli Saari, joka on yksi vauvarahaan oikeutetuista.

– Ei tällä varmasti sitouteta kuntaan, mutta huomionosoituksena tämä toimii. Asuinkunnan valinnassa merkkaavat kuitenkin enemmän työ ja vapaa-ajan mahdollisuudet. Kun ne asiat ovat kunnossa, tällaiset huomioinnit tuntuvat mukavilta.

Saari on mukana seurakunnan ja kunnan järjestämässä perhekerhossa neljävuotiaan Vilpun kanssa, vaimo ja viikko sitten syntynyt tytär odottavat kotona.

– Tällaisilla kerhoilla, joissa äidit ja isät saavat jakaa niitä arjen paineita ja iloja, on iso merkitys. Tässäkin kerhossa meitä on monta vauvarahalaista.

Oikea apu vai imagotemppu?

Tyytyväinen poika istuu hymyilevän isänsä sylissä.
Samuli Saari ja nelivuotias Vilppu viihtyvät perhekerhossa. Vilpulla on leikkikavereita ja isällä juttuseuraa.Jarmo Nuotio / Yle

Rantasalmi ei vauvarahallaan tee mitään aivan uutta, vastaavia keinoja asukkaiden sitouttamiseksi on käytössä monella muullakin. Yleisesti kyse on kilpailusta uusien asukkaiden saamiseksi, sanoo Kuntaliiton markkinointipäällikkö Eija Rautiainen.

– Ihmiset muuttavat pikkukunnista pääkaupunkiseudulle, siellä ei houkuttimia tarvita. Kehä III:n ulkopuolella kilpaillaan olemassa olosta.

Kuntien käyttämät keinot ovat varsin yksinkertaisia.

– Ensin asukas houkutellaan asumaan esimerkiksi halpaa tonttia tarjoamalla, sen jälkeen olosuhteita ja viihtyvyyttä parannetaan esimerkiksi vauvarahalla. Kysymys on imagon rakentamisesta.

Rantasalmen kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää myöntää, että ajatus imagosta on tottakai taustalla vauvarahassakin, mutta pelkästään siitä ei ole kyse.

– Summa ei ole suuri, mutta uskon siitä olevan monelle lapsiperheelle oikeasti hyötyä. Ajatus on, että osoittaisimme tällä arvostavamme jokaista kuntalaista, oli hän suuri tai pieni.

Vaippoja ja muuta hyödyllistä

Perhekerhossa hulina jatkuu iloiseen malliin, lapset leikkivät ja vanhemmat juttelevat leikin lomassa. Varhaiskasvatustyön ojaaja Pirjo Kämppi laskee, että käytännössä kaikki tuntevat toisensa kunnassa.

Minä olen ratkaisuni tehnyt täällä asumisesta jo kauan sitten, vauvaraha ei sitä muuta. Täällä on hyvä olla.

Hanna-Kaisa Kontturi

– Tämä on pienen kunnan etuja, vanhemmat tuntevat toinen toisensa ja samoin me tunnemme perheet. Meillä on kolme perhekerhoa, jokaiselle on yritetty järjestää paikka, johon olisi helppo tulla.

Kerhossa 1,5 vuotiaan vienon kanssa oleva Hanna-Kaisa Kontturi tuumailee, että vauvaraha on hieno asia, mutta ei sellaisenaan ratkaise sitä, viihtyykö asukas vai ei.

– Minä olen ratkaisuni tehnyt täällä asumisesta jo kauan sitten, vauvaraha ei sitä muuta. Täällä on hyvä olla, mutta tietysti isompien lasten kanssa harrastusmahdollisuudet tuovat haasteita.

Vauvarahaa Kontturi arvostaa eleenä.

– Kyllä se menee todennäköisesti yhdellä kauppakäynnillä vaippoihin ja muuhun arjen hyötytavaraan.