1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. susi

Renkoon haetaan uutta suden kaatolupaa vastustavien vetoomusten keskellä – Päätös ehkä tällä viikolla

Kolmatta kaatolupaa vastustavien mielestä metsästyksen vaikutuksia pitäisi tarkkailla pidempään ennen uusien lupien myöntämistä.

susi
Susi
Arkistokuva.Yle

Hämeenlinnan Rengon susireviirille haetaan vielä yhtä uutta poikkeuslupaa suden kaatamiseksi. Metsästäjien hakemus jätettiin Suomen Riistakeskukselle 10. helmikuuta.

Lupaa haetaan samalle alueelle ja samoin perustein kuin tammikuussa myönnetty kahden suden kaatolupa oli.

Riistapäällikkö Jyri Rauhala kertoo, että tavoitteena on käsitellä lupahakemus mahdollisimman pian. Ennen lupapäätöstä selvitetään muun muassa aiemman jahdin vaikutukset.

– On viitteitä siitä, että kirkonkylän taajamasta sudet ovat siirtyneet sivukylille. Pihakäyntien painopiste muuttui metsästyksen jälkeen tähän suuntaan, arvioi Rauhala.

Kaatolupaa vastaan vetoomuksia

11 vuotta Rengon Kaloisissa asunut Riitta Kopra pani yksityishenkilönä alulle nimienkeruun Facebookissa uutta kaatolupaa vastaan. Tusinan nimen lista on lähetetty Suomen Riistakeskukselle sunnuntaina. Vetoomukseen on useita perusteluja, sanoo Kopra.

– Tilannetta ei ole tarkkailtu riittävän pitkään kahden viime kaadon jälkeen. Pitäisi pitkään tarkkailla, millaiset vaikutukset metsästyksellä on pihakäynteihin, ja pysyykö lauma koossa ja voiko se hyvin.

Riitta Kopra ja kaksoset
Riitta Kopra kuvattuna kaksostensa kera susi-illassa Rengossa.Timo Leponiemi / Yle

Nimilista koottiin nopeasti, koska päätös poikkeusluvasta voi tulla koska tahansa, perustelee Kopra.

– Vetoomuksen perusteena oli myös se, että tilanne on ollut pihakäyntien osalta aika hyvä. Niitä ei ole paljoa ollut, toisin kuin lupahakemuksessa sanottiin, Kopra väittää.

Susista tehtyjen näkö- ja jälkihavaintojen määriä ja alueita voi seurata Luonnonvarakeskuksen riistahavainnot.fi (siirryt toiseen palveluun)-palvelussa. Sen tuoreimmat havainnot alueelta ovat 13.2. Rengosta ja 15.2. Tammelasta.

– Poikkeusluvassa on tarkoitus metsästää sutta suden lisääntymisaikana, mikä ei kestä eettistä tarkastelua. 50 hengen seurue käyttää metsästyksessä koiria koirien kiinnipitoaikana, se häiritsee mahdollisesti muitakin lajeja kuin sutta.

Kopran mukaan kotieläimiä alueella pitävät ovat huolestuneita siitä mahdollisuudesta, että metsästyksen yhteydessä ammutaan lauman alfanaaras.

– Se tarkoittaa lauman hajoamista ja kotieläinvahinkoja, mikä ei ole kenenkään edun mukaista millään tavalla, Kopra sanoo.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusmestari Seppo Ronkainen on kertonut aiemmin Savon Sanomien jutussa (siirryt toiseen palveluun), että alfanaaraan ampuminen voi näkyä alueella lisääntyneenä susien liikehdintänä. Naaras pitää laumaa koossa ja jos se ammutaan, lauma alkaa liikkua hajallaan.

Luvasta ratkaisu mahdollisesti tällä viikolla

Poikkeusluvista päättää julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen Suomen Riistakeskuksesta. Hän kertoo, että Rengon poikkeusluvasta on jätetty useampia vetoomuksia sekä hänelle että myös riistapäällikkö Jyri Rauhalalle. Poikkeuslupa-anomuksen ratkaisu saadaan todennäköisesti tällä viikolla, kunhan selvitykset valmistuvat.

– Rauhoitetun eläimen poikkeuslupa voidaan myöntää mihin aikaan vuodesta tahansa, jos sille on tarvetta, Härkönen muistuttaa.

Härkösen mukaan pihakäynneillä on suuri merkitys ratkaisussa.

– Tapahtuvatko ne yöllä vai päivällä, liittyykö niihin uhkaavia tilanteita tai kotieläinten tavoittelua, käyvätkö sudet aivan pihassa vai kauempana, toistuvasti vai sattumanvaraisesti, muun muassa näitä seikkoja selvitetään ennen ratkaisua.

Pantasusi Rengon reviirille?

Renkolainen Riitta Kopra on pannut alulle myös toisen nimienkeruun yhdessä Tanja Kukkamäen kanssa. Siinä kerätään Luonnonvarakeskukselle nimiä sen puolesta, että Rengon reviirille saataisiin pantasusi tai -susia.

– Siitä olisi myös metsästäjille hyötyä, jotka metsästävät koirien kanssa, ja muille koiraharrastajille. Olisi parempi käsitys, missä sudet liikkuvat ja missä kannattaa laskea koira irti ja missä ei.

– Tieto on kaikkien kannalta hyväksi: kun ihmisten tietävät susien liikkeistä, niin on helpompi hyväksyä susien olemassaolo.

Pantasusivetoomukseen kerätään nimiä Facebookissa sekä eri puolilla aluetta myös paperilistoin. Keruu jatkuu todennäköisesti muutaman viikon ajan, kertoo Kopra.

Pannoituksin kerätään tietoja eläinten liikkeistä ja reviirien koosta. Susia ei kuitenkaan pannoiteta ilman maanomistajan lupaa.

– Maanomistajia on paljon ja heidän lupiaan pannoitukseen pitäisi hankkia. Se on tosiaan haaste, kun seudulla on paljon maanomistajia, varmaan satoja.

Lue seuraavaksi