Veitsellä käteen, tikulla silmään – työtapaturmien lista on kivuliasta luettavaa

Jopa 400 suomalaista teloo tänään itseään töissä. Joka viidennessä tapauksessa sattuu sormiin.

työtapaturmat
Grafiikka
Timo Kallio / Yle Uutisgrafiikka

Suomen yleisin työtapaturma vuonna 2015 oli haava. Vakuutusyhtiöt korvasivat noin 40 000 työtapaturmista johtuvaa haavaa. Päälle tulevat tietenkin vielä ne kymmenet tuhannet pikkuhaavat, jotka hoidettiin itse.

Suomessa sattui palkansaajille vuonna 2015 yhteensä 117 908 ja yrittäjille 6 406 sellaista työ- tai työmatkatapaturmaa, jotka tulivat vakuutusyhtiöiden tietoon. Laskennallisesti joka 22. työntekijä satutti itseään.

Riskinotto näkyy tilastoissa. Joillekin tapaturmia sattuu vähän väliä. On niitäkin, joille ei ole ikinä sattunut mitään. Alueellisesti eniten työkolhuja 2015 sattui Etelä-Pohjanmaalla, vähiten Uudellamaalla, selviää Tapaturmavakuutuskeskuksen torstaina julkaisemista tiedoista.

Loikka portaissa ja nilkka nurin

Työtapaturmarintamalta kuuluu sekä hyvää että huonoa. Yli kuukauden mittaisen työkyvyttömyyden aiheuttavien vakavien työpaikkatapaturmien osuus on ollut laskussa jo jonkun aikaa. Kuitenkin lievempiä, alle neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttavia, on ollut entistä enemmän.

Vuonna 2015 kolmannes työpaikkatapaturmista liittyi jollakin tavalla liikkumiseen. Yleisimmin työntekijä liukastui ja kaatui, mutta yleisiä olivat myös putoamiset ja jotakin päin kävelemiset.

Vakavien työpaikkatapaturmien listalla putoamiset ja liukastumiset korostuivat entisestään. Yli 30 päivää kestävistä työkyvyttömyyksistä 45 prosenttia aiheutui kaatumisista ja putoamisista.

Liukastumista ja putoamista edelsi, että työntekijä oli esimerkiksi hypännyt jostakin jonnekin. Usein on astuttu myös jonkun terävän päälle. Nyrjähtämiset, sijoiltaan menot ja venähdykset ovat heti haavojen jälkeen suomalaisten yleisimpiä työtapaturmavaivoja.

Mutta aina tapaturma ei johdu selkeästi mistään tekemisestä. Vuonna 2015 esimerkiksi reilut 4 200 työntekijää satutti itseään olemalla täysin paikallaan omalla työpisteellään.

Sormet välissä ja olkapää jumissa

Viidennes kaikista vakuutusyhtiöiden tietoon 2015 tulleista työpaikkatapaturmista liittyi jollakin tavalla esineiden käsittelemiseen ja reilut 14 prosenttia taakkojen siirtämiseen käsin.

Pelkästään sormiin sattui vuonna 2015 lähes 20 000 kertaa. Tyypillisesti sormiin tuli joko haavoja tai sitten sormet jäivät johonkin väliin. Teollisuuden työpaikoilla peräti 27 prosenttia vammoista sattui sormiin.

13 prosenttia kaikista työpaikkatapaturmista oli seurausta käsikäyttöisistä työkaluista. Vaikka rakennus- ja teollisuusalan tapaturmat ovat jo pitkään olleet laskussa, lyödään vasaralla edelleen sormeen ja sirkkelillä viilletään peukaloon.

Kaikkiaan neljä kymmenestä työpaikkatapaturmasta aiheutti vammoja yläraajoihin. Sormien jälkeen yleisimmin sattui kämmeneen sekä olkapäähän. Myös käsivarteen, kyynärpäähän ja ranteeseen sattui niihinkin tuhansia kertoja vuodessa.

Pää oli myös kovilla. Vuonna 2015 kaikista työpaikkatapaturmista 15,5 prosenttia osui päähän. Pelkästään erilaisia silmävammoja tuli yli 8 000.

Alaraajoihin sattui joka neljännessä tapauksessa. Siellä kovimmilla olivat polvet.

Työpaikka työmatkaa vaarallisempi

Vuonna 2015 sattui palkansaajille noin 20 500 työmatkatapaturmaa. Ylivoimaisesti vaarallisin liikkumisväline olivat omat jalat. 55 prosentissa tapauksista asialla oli jalankulkija, polkupyörällä työmatkatapaturmista ajettiin joka neljäs ja autolla vahinko sattui vajaalle 16 prosentille.

Jalankulkijalle ja pyöräilijälle vammat aiheutuivat tyypillisimmin kaatumisista. Vajaat 13 prosenttia kävelijöistä ja pyöräilijöistä kolaroi kuitenkin auton kanssa. Autoilijoista taas suurin osa törmäsi toiseen autoon.

Tyypillistä työmatkatapaturmille on sääherkkyys. Liukkaina päivinä vahinkoja sattuu erityisesti niillä alueilla, joissa työmatkoja kuljetaan eniten kävellen tai pyörällä.