Kasvokkain: Suomen Pankin vallakas virkamies Lauri Kajanoja – "Vaaleissa en saisi montakaan ääntä"

Kajanojan kilpailukykylaskelmat siirtyivät suoraan hallitusohjelmaan ja työmarkkinapöytiin. Vaatimaton mies sanoo valtansa rajoittuvan numeroiden pyörittämiseen.

Suomen Pankki
 Suomen Pankin​ johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja.
Petteri Sopanen / Yle

Suomen Pankki sai vastikään kaksi uutta johtokunnan jäsentä: Marja Nykäsen ja Olli Rehnin. Jälkimmäisestä on jo arvailtu tulevaa pääjohtajaa, kun Erkki Liikasen toinen kausi ensi vuonna päättyy.

Johtajat vaihtuvat, mutta avainvirkamiehet pysyvät.

Joko olet kouluttanut uudet tulokkaat talon tavoille, Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja?

– En puhuisi kouluttamisesta, mutta olen heidät tavannut ja jutellut heidän kanssaan. Uusille johtokunnan jäsenille on avattu Suomen Pankin toimintaa, että miten asiat on tähän saakka tehty, Kajanoja sanoo.

Hän aloitti Suomen Pankissa jo vuonna 1999, mutta on välissä väitellyt ja vieraillut ekonomistina niin Euroopan keskuspankissa kuin komissiossakin.

Hän on ekonomisti, jonka näkemyksillä on Suomessa väliä.

"Kyllä se valta on päätöksentekijöillä"

Suomen Pankki vastaa ennen kaikkea rahapolitiikasta, mutta Kajanojan erityisalue on kotimainen talouspolitiikka.

48-vuotias kansantaloustieteen tohtori on hillitty ja erittäin harkitseva puhuessaan. Välillä hän keskittyy kysymykseen silmät kiinni. Virkamies varoo visusti ottamasta kantaa päivänpolitiikkaan.

Mutta politiikkaan hän silti vaikuttaa.

Kajanojan laskelma Suomen kilpailukyvyn 10–15 prosentin takamatkasta kauppakumppaneihin nähden otettiin hallitusohjelmaan sellaisenaan. Hänen tarjoamansa lääkkeet, kuten työajan pidentäminen, mahdollisimmat matalat palkankorotukset ja yrityskohtainen sopiminen olivat kilpailukykysopimuksen keskeisiä osia.

Ei mulla ole muuta valtaa kuin nämä numerot, joita tässä pyöritellään.

LAURI KAJANOJA
 Suomen Pankin​ johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja.
Petteri Sopanen / Yle

Kajanoja sanoo olevansa tyytyväinen, että hallitus on onnistunut viemään tärkeitä asioita oikeaan suuntaan. Mutta omasta vaikutusvallasta puhuminen on miehelle silmin nähden hankalaa.

– No ei mulla ole muuta valtaa kuin nämä numerot, joita tässä pyöritellään ja näitä laskelmia esitellään. Kyllä se valta on siellä päätöksentekijöillä eikä mulla. Poliitikoilla ja työmarkkinajohtajilla, joilla on mandaatti äänestäjiltä tai jäsenistöltä.

Tutkimuksiin viitaten Kajanoja kertoo, miten Suomen talouden ongelmia voidaan ratkoa: Kilpailua lisäämällä, asuntorakentamista edistämällä, tehostamalla julkisia palveluita ja kasvattamalla työvoiman tarjontaa.

Hän on myös valmis toteamaan, että kiky tai muut hallituksen toimet eivät vielä tasapainota julkista taloutta tai hoida kilpailukykyloikkaa. Mutta:

– En halua ottaa kantaa hallituksen yksittäisiin linjauksiin.

"Palkkojen noustava muita maita hitaammin"

Maaliskuussa Suomen Pankki julkaisee arvionsa talouden näkymistä. Sen pohjalta työmarkkinaliittojen on tarkoitus arvioida palkankorotusvaraa vientialoille ja määrittää sitä kautta palkkakehitystä kaikille suomalaisille.

Juuri Suomen Pankin arviot kelpasivat työmarkkinajärjestöille parhaiten. Valtiovarainministeriön koetaan ammattiliitoissa olevan turhan lähellä hallitusta. Lauri Kajanojaa pidetään palkansaajapuolellakin "fiksuna miehenä".

En ota kantaa tähän.

LAURI KAJANOJA

Kyse on kilpailukykysopimukseen liittyneestä hallituksen toiveesta luoda palkanmuodostukseen erityinen Suomen malli, joka sitoisi kaikki palkankorotukset vientialojen maksukykyyn. Tavoite tosin typistyi vientiliittojen keskinäiseksi harjoitukseksi, joka sekin uhkaa murentua.

– Parempi varmaan olisi, jos olisi selkeämmät askelmerkit tästä eteenpäin, Kajanoja sanoo.

Hän korostaa, ettei Suomen Pankki tule antamaan työmarkkinaosapuolille mitään ohjetta palkankorotusvarasta, vaan esittelemään näille talouden tulevaa kehitystä kuvaavat käppyränsä palkkapäätösten tueksi.

Mutta minkälaiset palkankorotukset Suomen kilpailukyky sitten kestää? Vai pitääkö kikyssä sovittua nollalinjaa ehkä jatkaa tämän vuoden jälkeenkin?

 Suomen Pankin​ johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja.
Petteri Sopanen / Yle

– Suomessa työn kustannusten nousuvauhdin pitäisi pysyä meidän kehittyneiden kauppakumppanimaiden keskiarvoa hitaampana. Se ei voi olla iso positiivinen lukema.

Voiko se olla ensi vuonna lähelläkään prosenttiyksikköä?

– En ota kantaa tähän.

Kommunistipoliitikon poika viihtyy taustalla

Kajanoja pitää pestistään. Numerot, analyysit ja ennusteet kiehtovat kansantaloustieteilijää. Mutta puhdas tutkijantyö väitöskirjavaiheessa yliopistolla oli Kajanojan mukaan "aika yksinäistä".

– Nykytyössäni on kyse tutkimustiedon ja analyyttisen pohdinnan soveltamisesta käytännön talouden ongelmiin ja kysymyksiin. Se on hirmuisen mielenkiintoista ja sopii mulle.

Mulla ei ole kykyä saada itselleni poliittista mandaattia yhtään mihinkään.

LAURI KAJANOJA

Hänen isänsä Jouko Kajanoja toimi 80-luvun alussa työvoimaministerinä ja Suomen kommunistisen puolueen puheenjohtajana, sittemmin virkamiehenä ja tutkijana.

– Yhteiskuntaa koskevista asioista puhuttiin kotona. Ehkä se vaikutti siihen, että lähdin opiskelemaan kansantaloustiedettä, Lauri Kajanoja sanoo.

Omaa työtään ekonomistina Kajanoja tuntuu pitävän aidosti ja itsestään selvästi puoluepolitiikasta riippumattomana. Juuri nyt hänen laskelmansa ja talouslääkkeensä kelpaavat porvarihallituksen tavoitteiksi. Mutta Kajanojan mielestä talouskehityksen analysointi ei voi olla oikeistolaista tai vasemmistolaista.

– Mulla on aika helppo asema tässä. Kun tavoite on, että meidän talouskehitys olisi vakaata, tasapainoista ja kestävällä pohjalla, niin minun ei ole hirveän vaikea ajatella, että nämä ovat ihan oikeasti tärkeitä päämääriä.

Urasuunnitelmiin kuuluu pysyminen makrotalouden parissa. Suomen Pankin johtajistoon Kajanoja ei syksyllä hakenut.

Mutta yksi on varmaa. Poliitikon vikaa ei miehessä ole.

– Jos lähtisin eduskuntavaaleihin jonkun puolueen ehdokkaaksi niin en kovin monta ääntä saisi. Mulla ei ole kykyä saada itselleni poliittista mandaattia yhtään mihinkään, virkamies naurahtaa.

Kasvokkain on juttusarja, jossa esitellään joka lauantai ajankohtaiseen teemaan liittyvä ihminen.