Uusi eläkemalli sallii tuplatulot eli varhennetun eläkkeen täyden palkan päälle

EK:sta vakuutetaan järjestelmän kestävän, vaikka uudesta mallista tulisi minkälainen hitti.

työelämä
Käsi hamuilee seteliä lompakosta
Augustina Jämsä / Yle

Uusi eläkejärjestelmä suo 61 vuotta täyttäneille mahdollisuuden muutamaan pulskan lompsan vuoteen. Uudessa mallissa kun on mahdollisuus hakea osittain varhennettua vanhuuseläkettä, vaikka kävisi samaan aikaan kokopäivätyössä.

Helsingin rautatieasemalle kiirehtivän mäntyharjulaisen Hans Gärdströmin mielestä uudistus on huono.

– Siinä kerätään niin kuin rusinat pullasta. Pitäisi olla niin, että on osittain töissä ja saa eläkettä tai sitten on kokonaan töissä eikä saa eläkettä, Gärdström linjaa.

Vantaalaisesta Manna Rädystä taas on hyvä, että on vaihtoehtoja.

– Ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita, niin tämä on sitten yksi mahdollisuus, jota voi käyttää, tarvittaessa, Räty perustelee.

Työnantajat halusivat eroon osa-aikaeläkkeistä

Työmarkkinakeskusjärjestöjen eläkeneuvotteluissa reilu kuusikymppisten tuplatulojen mahdollisuus ei syntynyt vahingossa, vaan siksi, että työnantajat halusivat kokonaan eroon monimutkaiseksi koetusta osa-aikaeläkemallista, kertoo Työnantajakeskusjärjestö EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari.

– Kun siinä ei onnistuttu, niin sitten todettiin, että tehdään osa-aikaeläkkeille korvaava järjestelmä. Ja se on tämä osittainen varhennettu vanhuuseläke, joka on eläkkeitten rahoitusmielessä paremmin turvaava kuin vanha osa-aikaeläke.

Asiantuntija Katja Veirto korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akavasta puolestaan korostaa, että uusi malli auttaa jatkamaan työuria, kun eläkkeen varhennusosan ansiosta on helpompi lyhentää työpäivää tai työviikkoa.

– Tähän ei haluttu luoda sellaisia monimutkaisia säännöksiä, joilla ruvetaan rajoittamaan työnteon määrää. Eli siinä on todellakin tällainenkin mahdollisuus, että joku voi halutessaan tehdä täyttä työaikaa ja sitten nostaa osan siitä omasta ansaitsemastaan eläkkeestä hiukan aikaisemmin, eläkeneuvotteluissa SAK:ta edustanut Veirto kertoo.

Uudesta mallista haluttiin yksinkertainen ja kustannusneutraali eli sellainen, ettei se rasita työeläkejärjestelmää. Uudessa mallissa eläkettä voi nostaa ennakkoon enimmillään neljä vuotta, joko 25 prosenttia tai 50 prosenttia. Jokainen ennakkokuukausi leikkaa nostettua eläkettä 0,4 prosenttia eli vuodessa 4,8 prosenttia.

Moni on tullut laskuissaan siihen tulokseen, että lopullinen eläke alenee kuussa muutamia kymppejä, ei satasia.

Työeläkejärjestelmän pitäisi kestää

EK:n Rantahalvari vakuuttaa, että työeläkejärjestelmä kestää, vaikka uudesta mallista tulisi minkälainen hitti.

– Varhennusvähennys on mitoitettu sellaiseksi, että se on eläkemenojen kannalta riippumaton, käyttää sitä yksi ihminen tai 10 000 ihmistä.

Eläketurvakeskuksen mukaan tammikuussa tuli yli 2 000 uuden mallin mukaista eläkehakemusta, mikä on paljon. Koko viime vuonna osa-aikaeläkehakemuksia tuli 7 000, mutta luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, Eläketurvakeskuksesta korostetaan.

Akavan Katja Veirton mukaan mallin suosiota ei pystytty arvioimaan mitenkään.

– Se oli kyllä aika suuri mysteeri, että kuinka suosituksi tämä muodostuu. Voi olla, että tämä on vain sellaista alkuinnostusta ja että sitten vähän määrät tasaantuvat. Nyt on ollut yllättävän paljon hakijoita heti alkuvuodesta, Veirto pohtii.

Ensimmäiset uudet eläkepäätökset on jo tehty, mutta sitä ei tiedetä, kuinka moni hakijoista jatkaa kokopäivätyössä, koska sitä ei hakemuksessa nyt kysytä.

Päivitetty 21.2.2017 kello 18.30. Juttuun täsmennetty, että jokainen ennakkokuukausi leikkaa nostettua eläkettä 0,4 prosenttia, ei koko eläkettä.