Suo, kuokka ja kaupalliset mahdollisuudet – Suomen suokasvit kiinnostavat Eurooppaa myöten

Pohjoisen suokasveissa kiinnostaa erityisesti niiden terveellisyys, joka on tulosta valoisista kesäpäivistä.

suot
Suomaisema Pohjois-Suomessa Taivalkoskella.
Tutkimusten mukaan pohjoisen soissa kasvaneisiin kasveihin kertyy paljon aineita, joilla on terveysvaikutuksia ihmisille.Timo Sipola / Yle

Käytöstä poistuneista turvesoista kaavaillaan paitsi lintukosteikoita myös elävän rahkasammalleen tuotantoalustoja. Tutkijat haluaisivat kuitenkin edetä asiassa varovasti, ettei tule ongelmia esimerkiksi alapuolisten vesistöjen kanssa.

Elävän rahkasammaleen hyödyntämismahdollisuuksia on kehitelty Suomessa viime vuosina. Kyse on rahkasammalsuon ylimmäisestä kerroksesta, joka kasvaa pituutta muutaman sentin vuodessa. Sammalen alaosa hajoaa, tiivistyy ja maatuu turpeeksi.

Elävä rahkasammal on hyvä kasvualusta esimerkiksi kasvihuoneessa viljeltäville kasveille ja sille voidaan kehittää muitakin polttoa korkeamman jalostusasteen tuotteita.

Turvesuosta elävän rahkasammaleen kasvualustaksi

Vanhoja turvesuon pohjia voitaisiin ottaa myös elävän rahkasammaleen tuotantoon. Se on mielenkiintoinen uusi mahdollisuus hyödyntää suota turpeennostoa kestävämmällä tavalla. Varovaisuutta tarvitaan silti tässäkin.

Toivottavasti saadaan sen myötä suomatkailua ja muuta hyvinvointikäyttöä. Siellä on selkeä mahdollisuus korkean jalostusasteen tuotteille.

Anne Tolvanen

– Siinä on riski että jos sitä aletaan suurilla pinta-aloilla harrastamaan ennen kuin se on kunnolla tutkittu, voi taas syntyä vahinkoa. Ensin pitäisi selvittää kuinka paljon elävän rahkasammalen poistaminen vaikuttaa vesistöön, ilmastoon ja monimuotoisuuteen. Mutta olisihan siinä mahdollisuus juuri näihin korkean jalostusasteen tuotteisiin, kunhan sitä ei vain savuna kärytetä ilmaan, arvioi metsäekologian professori Anne Tolvanen Luonnonvarakeskuksesta Oulusta.

Hän pitää Pohjois-Pohjanmaan kosteikkomaakuntahanketta imagollisesti tärkeänä.

– Toivottavasti saadaan sen myötä suomatkailua ja muuta hyvinvointikäyttöä. Siellä on selkeä mahdollisuus korkean jalostusasteen tuotteille, arvioi Tolvanen.

Pohjoisen suokasveissa on myös mahdollisuuksia

Tutkija Marika Laurila Luonnonvarakeskuksesta Ruukista kertoo että Pohjois-Pohjanmaan maakuntakasvia suopursua käyttää Euroopassa lääke- ja luontaistuotteissa kolmisenkymmentä yritystä, mutta meillä sitä jalostetaan vielä vain vähän.

Muita esimerkkejä ovat mesiangervo, raate, suomyrtti, rätvänä ja kihokki. Suon niin sanottujen kenttäkerroksen lajien hyödyntäminen on kestävällä pohjalla koska sillä ei häiritä suon ekosysteemipalveluja oikeastaan ollenkaan.

Todennäköisesti pohjoissuomalaisella suolla kasvanut kasvi on myös terveysvaikutuksiltaan eteläistä lajitoveriaan parempi.

Täällä pohjoisessa on hyvin suotuisa valoilmasto kesällä kun on pitkät päivät. Tämän takia meidän kasveihin kertyy runsaammin hyviä bioaktiivisia aineita.

Marika Laurila

– Täällä pohjoisessa on hyvin suotuisa valoilmasto kesällä kun on pitkät päivät. Tämän takia meidän kasveihin kertyy runsaammin hyviä bioaktiivisia aineita. Pohjoisten luonnonkasvien ominaisuuksia pitäisi kyllä tutkia enemmän jotta voisimme dokumentoida mitä kaikkea nimenomaan pohjoiset kasvit sisältävät, kertoo Laurila.

Osviittaa voi hakea esimerkiksi Oulussa ja Tromssassa tehdyistä tutkimuksista joiden ansiosta tiedetään, että esimerkiksi pohjoisessa kasvaneiden marjojen ja juuresten terveysominaisuudet ovat paljon suuremmat kuin etelässä kasvaneiden.