Kulttuurivieras Dome Karukoski: Olin mustasukkainen äidin heiloille

Äiti on elokuvaohjaaja Dome Karukosken paras kriitikko, sillä äidin mielestä kaikki Karukosken elokuvat ovat hyviä.

Dome Karukoski
Dome Karukoski
Antti Haanpää / Yle

Äiti on Dome Karukoskelle, 40, maailman tärkein ihminen. Karukoski kunnioittaa äitiään enemmän kuin ketään muuta. Äiti on ohjaajan mielestä suomenruotsalaisen myönteisyyden täydellinen ilmentymä.

– Ylitsevuotava positiivisuus on hienoa siinä ihmisessä. Toivon tartuttavani sen omaan poikaani, Karukoski sanoo.

Elokuvaohjaaja Karukoski on kiireinen mies, joka istuu haastattelupöytään kuin liikeneuvotteluun. Hän on kohtelias ja mukava ja katsoo kaiken aikaa silmiin. Karukoski saa viestinsä perille. Hänestä huokuu epäsuomalaista charmia.

Karukosken isä oli amerikkalainen toimittaja ja näyttelijä George Dickerson, joka kuoli toissa vuonna. Nykyään eläkkeellä oleva äiti, Ritva, työskenteli 1970-luvulla Ylen kirjeenvaihtajana Kyproksella. Siellä hän tapasi poikansa isän, mutta perhettä ei koskaan perustettu. Tuleva ohjaaja muutti äitinsä kanssa takaisin Suomeen alle viisivuotiaana. Isänsä hän tapasi ensi kerran teinipoikana.

– Meille on syntynyt äidin kanssa tietynlainen symbioosi, Karukoski toteaa.

Se näkyy esimerkiksi siinä, ettei 79-vuotias äiti usko tiukoissa paikoissa ketään muuta kuin poikaansa. Äiti lähtee lääkäriin vasta kun Karukoski käskee. Ohjaaja uskoo, että äidin periksiantamattomuus juontaa juurensa Karjalankannakselle ja viime sotiin. Äiti on evakko, joka Karukosken sanoin käveli pari kertaa Viipuriin ja takaisin. Karukoski uskoo, että oma sinnikkyys on äidin peruja. Se on tärkeä ominaisuus elokuvaohjaajan työssä, jossa pitkät, venyvät ja alati muuttuvat prosessit ovat arkipäivää.

– Äidille mikään ei ole ylitsepääsemätön ongelma. Olen oppinut jo pienestä, että periksi ei anneta, Karukoski sanoo.

Dome Karukoski
Antti Haanpää / Yle

Äiti suuttui

Suomessa Karukoski oli kielipuoli pikkupoika, joka erottui joukosta. Kun Karukoskea alettiin kiusata ala-asteella Nurmijärvellä, äiti ja koulukuraattori ratkaisivat tilanteen paikanvaihdolla. Poika päätettiin siirtää kouluun Espooseen. Kiusaaminen oli yltynyt ala-asteen toisella luokalla ja mennyt todella pahaksi parin seuraavan kouluvuoden aikana.

– Pahinta kiusaamisessa on se, että sinut jätetään porukan ulkopuolelle. Koet jo niin pienenä, että et ole tarpeeksi, Karukoski sanoo.

Äiti osasi Karukosken mukaan kuunnella. Neljännen luokan syksyllä hän otti työstään vapaata ja vei poikansa puoleksi vuodeksi takaisin Kyprokselle vanhojen kavereiden luo. Ratkaisu toimi, sillä Karukoski sai siellä takaisin itseluottamuksensa.

Ohjaaja myöntää, että myöhemmin hän osallistui itse kiusaamiseen. Karukoski uskoo, että kyse oli vastareaktiosta. Hän oli silloin yläasteella. Toiminta jätti kuitenkin jälkensä ohjaajaan ja hän potee siitä yhä syyllisyydentunnetta.

Koska äidistä oli tullut Karukoskelle niin tärkeä, tuleva ohjaaja tunsi mustasukkaisuutta tämän miesystäville. Niiden ilmaantuminen oli 10-vuotiaalle pikkupojalle kova paikka. Karukoski teki oikein töitä pilatakseen sulhasehdokkaiden mahdollisuuksia. Päästäkseen eräästä miehestä eroon hän valehteli puhelimessa, että äiti on Ruotsissa, vaikka tämä oli puutarhassa. Oli myös muita tapauksia, ja äiti suuttui, koska tajusi, mitä poika oli taas tekemässä. Murheissaan ollut äiti oli liikaa Karukoskelle. Pikku hiljaa poika tuli järkiinsä.

– Se on viimeinen asia, jota haluaa, että äiti tulee surulliseksi, Karukoski toteaa.

Dome Karukoski
Antti Haanpää / Yle

Happi katosi

Vaikka Karukoski on sosiaalisesti lahjakas ja tuttavallinen, hän ei pidä tilanteista, joissa on paljon ihmisiä.

Ohjaaja on perfektionisti, joka kärsii siitä, ettei voi aina nousta tilanteen herraksi. Se ärsyttää häntä ja hän on yrittänyt opetella siitä pois. Karukoski yrittää olla joukossa hiljaa ja välttää esimerkiksi suuria illallisia.

Miellyttämisen tarve on kuitenkin valtava. Tunne kumpuaa Karukosken mukaan todennäköisesti lapsuuden kokemuksesta kiusatuksi tulemisesta.

– Riittämättömyyden tunne ja miellyttämisen tarve ovat niin voimakkaita, etten ole varma, pääseekö niistä koskaan irti.

Karukoski kestää huonosti arvostelua, mutta on opetellut kuuntelemaan myös muiden mielipiteitä. Siinä on auttanut aiempi intohimo salibandy. Nuorten pelaajien valmentajana Karukoski oppi pikku hiljaa pois yhden totuuden harjoitusmetodistaan, kun valmentajapari totesi, että samaan lopputulokseen voi päätyä montaa eri tietä. Karukoski ymmärsi, että nuorilta pelaajilta loppuu ympäriltä happi, jos valmentaja yksinvaltiaan tavoin dominoi koko tilaa.

– Silloin pelaajilta katoaa kaikki oma luovuus. Kaikki se, minkä ne voivat tuoda siihen pelaamiseen, Karukoski sanoo.

Dome Karukoski
Antti Haanpää / Yle

Olen dominoiva

Salibandyssa oppimaansa ohjenuoraa Karukoski yrittää noudattaa myös elokuvaohjaajana. Nuorempana hän jäi jumittamaan omien näkemystensä kanssa eikä antanut tilaa muiden mielipiteille.

Hän kiittää yhä Tyttö sinä olet tähti -esikoiselokuvansa pääosanesittäjää Pamela Tolaa siitä, että tämä opetti ensimmäistä pitkää elokuvaansa tekevän ohjaajan kuuntelemaan myös muita.

Tola kauhistui ohjaajaa, joka tuijotti otsa kurtussa kameran takana esikoiselokuvansa kuvauksissa. Ohjaaja oli armoton itselleen, mutta Tola luuli näyttelevänsä huonosti ja tuottaneensa pettymyksen Karukoskelle, vanhalle ystävälleen.

Tilanne raukesi, kun asiasta päästiin keskustelemaan. Karukoski puhuu reaktiivisesta perfektionismista, joka näyttäytyy eri tavoin eri tilanteissa.

– En esimerkiksi ala vaatia pojaltani asioita samalla tavalla kuin elokuvatyöryhmältäni, Karukoski selventää.

Karukoski myöntää olevansa erittäin hallitseva ihminen, joka vaatii taiteelliselta työryhmältään, kuten elokuvan käsikirjoittajalta ja näyttelijöiltä valtavasti.

– Olen oppinut keskustelevammaksi kuvauksissa. Olen tarkoituksellisesti muuttanut tapaani olla, jotta näyttelijät eivät kokisi sellaista pelkoa, kuten Pamela Tola, Karukoski sanoo.

Dome Karukoski
Dome KarukoskiAntti Haanpää / Yle

Äidiltä kehuja

Karukoski on Suomen harvoja Yhdysvalloissa noteerattuja elokuvaohjaajia. Amerikkalainen viihdelehti Variety nosti hänet kolme vuotta sitten kymmenen lupaavan ohjaajan listalle. Noste tuli elokuvasta Leijonasydän (2013), jota Karukoski pitää kansainvälisenä käyntikorttinaan. Hollywood kiinnostui suomalaisohjaajasta, mutta Karukoski on toistaiseksi kieltäytynyt kunniasta lähteä tekemään töitä Yhdysvaltoihin. Häntä ei kiinnosta paikka rattaan osana elokuvabisneksen rahantekokoneessa vaan hän haluaa pitää taiteellisen vallan itsellään.

– Siksi Hollywood-hankkeille on ollut aika helppoa sanoa ei, Karukoski toteaa.

Karukosken Ura alkoi vasta hieman yli kymmenen vuotta sitten. Hän on tehnyt elokuvia tasaiseen tahtiin. Helmikuussa ensi-iltaan tuleva taiteilija Touko Laaksosesta kertova Tom of Finland on järjestyksessä seitsemäs pitkä elokuva. Yhdelle asialle kilpailuhenkinen, voitonhaluinen ja tavoitehakuinen Karukoski on kuitenkin antanut periksi. Hän ei enää ajattele, että tärkeintä uran kannalta olisi voittaa palkinto Cannesissa tai Oscareissa.

Äiti ja poika pitävät tänä päivänä yhteyttä suurin piirtein kerran viikossa. Se on useimmiten Karukoski, joka soittaa. Jo esikoiselokuvan Tyttö sinä olet tähti (2005) jälkeen äiti ymmärsi, että pojasta on tullut kiireinen mies.

– Äiti ei halua häiritä minua. Hän tietää, että teen pitkää päivää, Karukoski toteaa.

Ohjaaja kertoo suhtautuneensa uransa alussa hieman tökerösti äitinsä yhteydenottoihin. Silloin kiire meni kaiken muun edelle ja tuntui tärkeältä elämässä. Karukoski harmittelee sitä, miten herkästi hän silloin torppasi äitinsä lähestymisyritykset.

Omien ensi-iltojen jälkeen äiti on kuitenkin korvaamaton. Parempaa elokuvakriitikkoa saa etsiä.

– Äidiltä saa aina kehuja, jos itsellä on ollut ensi-illan jälkeen olo, että tuliko tästä hyvä, Karukoski sanoo.

Dome Karukosken kulttuurivinkit
Yle Uutisgrafiikka