Kova talous -haastattelu: Pankkiala järisee ensi vuonna, Nordea ei pakene muille aloille

Ensi vuonna astuu voimaan direktiivi, joka järisyttää pankkialaa. Nordean maajohtaja Ari Kaperi arvioi pankkipalvelujen käytön jopa lisääntyvän tulevaisuudessa.

talous
Ari Kaperi
Tähän asti pankki on itse kehittänyt tuotteensa, mutta tulevaisuudessa palveluja luovat myös ulkopuoliset kehittäjät ja kumppanit pankin tarjoamalle alustalle, Nordean maajohtaja Ari Kaperi sanoo.

Pankit ovat historiallisessa käännekohdassa. Niillä on vajaa vuosi aikaa rakentaa riittävän hyvät palvelut ja kuluttajia kiinnostavat digialustat turvatakseen nykyiset tuottonsa.

Tammikuussa 2018 astuu voimaan uusi maksupalveludirektiivi, josta seuraa todennäköisesti suurin myllerrys pankkialalla vuosikymmeniin.

Jo nyt muillakin toimialoilla toimivat teknologiayritykset ja pienet startupit haastavat pankkeja. Uusi lainsäädäntö on ikään kuin viimeinen sysäys alan _disruptiolle _eli vanhojen toimintamallien korvautumiselle uusilla.

Pankkien avattava tietojärjestelmänsä muille

Ensi vuoden alusta alkaen pankkien on avattava omat tietojärjestelmänsä kolmansille osapuolille. Ulkoiset palveluntarjoajat saavat asiakkaiden tilit ja maksujärjestelmät käyttöönsä, asiakkaiden suostumuksella.

Se tarkoittaa, että muut palveluntarjoajat voivat luoda pankkipalveluja tai maksuvälineitä, jotka veloittavat asiakkaan maksut suoraan tämän nykyiseltä pankkitililtä, vaikkapa Nordeasta.

Esimerkiksi Britanniassa Jaguar-autoyhtiö ja Shell-öljy-yhtiö (siirryt toiseen palveluun) kertoivat viime viikolla aloittavansa yhteistyön Apple Pay- ja PayPal-maksujärjestelmien kanssa; auton kosketusnäyttöä hipaisemalla voi maksaa tankkauksesta huoltoasemalla Apple Pay- tai PayPal-maksusovellusten kautta.

Suomalaiset pankit erikoistuvat

Digitalisaatio eli pankkipalveluiden siirtyminen nettiin ja mobiililaitteisiin on jo kääntänyt suomalaisten pankkien kursseja eri suuntiin. Osa niistä on siirtynyt kokonaan uusille toimialoille.

Esimerkiksi OP-ryhmä on lähtenyt terveys- ja autonvuokrausbisnekseen ja Nooa Säästöpankki tekee kotikäyntejä sellaisten ihmisten luo, jotka eivät voi tai halua asioida digitaalisesti.

Pohjoismaiden suurin pankki Nordea ei lähde rönsyilemään.

– Me uskomme tähän pankkitoimintaan. Teemme kaikkemme, että olemme pankki myös tulevaisuudessa. Meillä on hyvin suuri kehitysohjelma, joka juuri tähtää siihen, Nordean maajohtaja Ari Kaperi sanoo ylläolevassa videohaastattelussa.

Muutkin pääsevät pankkien maksuliikennealustoille

Nordeankin täytyy kuitenkin olla valmiina heti ensi vuoden alussa: uudet palveluntarjoajat voivat ryhtyä toimiin välittömästi direktiivin astuttua voimaan.

– Tavoitteemme on kehittää omat palvelut sille tasolle, että asiakkaamme voivat käyttää palveluitamme huolimatta siitä, kuka kilpailija tulee markkinoille. Pankkien maksuliikennealustat avataan muillekin toimijoille, jotka voivat tuoda sinne omia palveluitaan.

Ennen tammikuuta Nordea siis keskittyy kehittämään sekä itse että kumppaneiden kanssa omista palveluistaan mahdollisimman houkuttelevia, jotta asiakkaat eivät hakeutuisi kilpaileville alustoille.

Mitä nuo palvelut lopulta ovat, Kaperi ei tiedä. Niitä kuitenkin luovat Nordealle ulkopuoliset ohjelmistokehittäjät, kumppanit ja omat tuotekehittelijät.

– Pankkialustallemme voidaan kehittää mitä tahansa härpäkkeitä, sovelluksia. Kehitystoiminta muuttuu aika lailla verrattuna nykytoimintaan, jossa pankki itse on kehittänyt lähestulkoon kaikki tuotteet alusta loppuun asti, Kaperi sanoo.

"Pankeille avautuu valtavia mahdollisuuksia"

Kaperi uskoo pankki- ja finanssipalvelujen käytön jopa lisääntyvän tulevaisuudessa, koska ihmisten on helpompi käyttää niitä missä tahansa.

– Maksuliikenne, talletukset, sijoittaminen, luotonanto, informaatio, taloudellinen neuvonta – kun pystymme olemaan näissä kilpailukykyinen, niin siinä on valtavat mahdollisuudet.