Kanerva: Hävittäjä- ja alushankinnat puolustusselonteon kova juttu

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Ilkka Kanervan (kok.) mukaan puolustusselonteon tärkeimmät linjaukset ovat päätökset suurista kalustohankinnoista sekä puolustusyhteistyön tiivistämisestä Ruotsin kanssa.

Ilkka Kanerva
lkka Kanerva
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva.Jarno Kuusinen / AOP

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva nostaa puolustuspoliittisen selonteon keskisimmiksi asioiksi sitoutumisen uusiin ase- ja kalustohankintoihin ja sekä linjaukset kansainvälisen puolustusyhteistyön tiivistämisestä.

Kanervan mukaan selonteossa pohjustetaan Suomen historian suurinta satsausta puolustuskyvyn nostamiseen.

- Niin tärkeitä ovat laivaston ja ilmavoimien tulevat ase- ja kalustohankinnat, ja toki myös jalkaväen tulevat hankinnat. Ne ovat niin sanotusti selonteon kova juttu, arvioi Kanerva Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.

– Toinen pääraide selonteossa on se, että siinä linjataan kansainvälistä yhteistyötä eri tasoilla ja eri muodoissaan. Siitä voi pitää (puolustuspolitiikan) toisena pääkehittämissuuntana.

Kanerva: Alustilaukset todennäköisesti Rauman telakalle

Laivaston alushankinnat ovat parhaillaan aiesopimustasolla. Kanervan arvion mukaan merivoimien uudet alukset tilataan todennäköisesti Rauman telakalta.

Näin yksityiskohtaisesti hankintoja ei selonteossa vielä kuitenkaan eritellä. Nyt linjataan lähinnä hankintojen aikatauluja ja kustannuksia, päätökset jäävät seuraavalle hallitukselle.

– Hävittäjien kohdalla nyt määritellään suurin piirtein se (kustannus)taso, jota hävittäjähankinnat Suomelta tulevat edellyttämään. Luonnollisestikaan vielä ei mennä konetyyppeihin, eikä tarkkoihin vuosilukuihin, puhumattakaan siitä, että kukaan osaisi sanoa tarkkoja euromääriä.

Sekä uusiin että vanhoihin uhkakuviin pitää varautua

Puolustuksen vahvistamisessa pitää Kanervan mukaan varautua sekä perinteisen puolustuskyvyn vahvistamiseen ja koko maan puolustamiseen että uudenlaisiin uhkakuviin. Hybridivaikuttamisen maailmassa myös Suomen pitää varautua uusiin uhkiin, sanoo Kanerva.

– Vaarallisimmat uhkakuvat liittyvät Suomeen kohdistuviin strategisiin ensi-iskuihin.

– Tälläinen voimakas sotilaallinen isku tärkeisiin kohteisiin on hyvin pelottava uhkakuva, johon pitää voida varautua. Koska siitä todennäköisesti sodan oloissa seuraisi perinteisemmän sodankäynnin aalto, meillä ei ole varaa jättää varautumatta kumpaankaan, pohtii Kanerva.

Puolustusyhteistyön tiivistämiseen ei sisälly riskejä

Selonteon mukaan puolustusyhteistyötä erityisesti Ruotsin, mutta myös muiden pohjoismaiden kanssa halutaan edelleen tiivistää.

Erityisesti yhteistyön tiivistäminen Ruotsin kanssa hyödyttäisi molempia maita, katsoo Kanerva. Näin ovat todenneet myös ruotsalaiset pääministerinsä ja puolustusministerinsä johdolla, hän muistuttaa.

– Olemme kaksi sotilaallisesti liittoutumatonta maata, joilla on käytännössä sama turvallisuusympäristö. Voimme edesauttaa molempia hyödyttävää sotilaallista yhteistyötä ilman, että siihen sisältyy riskejä tai ongelmia.

– Nykyisen ilma- ja merivalvonnan yhteistyön ja sotaharjoitusten lisäksi voitaisiin tiivistää myös operatiivista suunnittelutyötä. Tämä olisi täysin luonnollista ja erittäin välttämätöntä Suomelle.