Tilastoihin katoava työmies tunnistetaan jo varhain – "Järjestelmämme valitettavasti siirtää ongelmia eteenpäin"

Monen työelämästä syrjään jääneen miehen ongelmiin olisi voitu puuttua varhaisessa vaiheessa, sanoo nuorisotyön ammattilainen.

työelämä
EVAn johtaja Matti Apunen (vas.) ja Me-säätiön toimitusjohtaja Ulla Nord
EVAn johtaja Matti Apunen (vas.) ja Me-säätiön toimitusjohtaja Ulla Nord Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Monta niin kutsuttua kadonnutta työmiestä olisi voitu auttaa paljon aikaisemmin, sanoo Me-säätiön toimitusjohtaja, pitkään nuorten parissa työskennellyt Ulla Nord. Nord oli mukana kirjoittamassa tänään julkaistua Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) analyysia "Kadonneet työmiehet".

Siinä kerrotaan, että Suomessa on yli 50 000 parhaassa työiässä (25–54-vuotiasta) olevaa miestä, jotka eivät käy töissä, eivät hae töitä, eivät opiskele eivätkä ole työkyvyttömyyseläkkeellä.

– Todella monen kadonneen työmiehen haasteet on tunnistettu jo varhaiskasvatuksessa ja viimeistään peruskoulussa. Näitä nuoria olisi voitu auttaa paljon aikaisemmin. Meidän järjestelmämme valitettavasti tällä hetkellä siirtää näitä ongelmia eteenpäin, Nord sanoo.

Kun ongelmia on siirretty tarpeeksi pitkään eteenpäin, on lopputuloksena tilastoihin kadonnut työmies. Työelämän lisäksi tällainen mies on myös tipahtanut usein kaikkien yhteiskunnan palveluiden ulkopuolelle. Ennaltaehkäisyn asemesta joudutaan tekemään korjaavaa työtä, Nord sanoo.

– Se on kalliimpaa, mutta se on ennen kaikkea inhimillisesti aika haastava tilanne. Nuoren elämästä saatetaan hukata useita vuosia.

Apua tarvitsevat eivät osaa hakea sitä

Mikä Suomen järjestelmässä tällä hetkellä mättää? Monen kadonneen työmiehen on jo nuorena havaittu ilman apua ajautuvan ongelmiin, ja samalla heidän määränsä on koko ajan kasvanut.

Analyysin kirjoittamisessa mukana ollut vapaa tutkija Pekka Myrskylä kuvailikin julkistustilaisuudessa, että kadonneiden juna kulkee tasaisesti eteenpäin raiteillaan.

– Meillä on aika sirpalemainen ja erikoistunut palvelujärjestelmä tällä hetkellä. Ne ihmiset, jotka tarvitsevat eniten apua, eivät välttämättä osaa niitä palveluita itselleen hakea, Nord sanoo.

Nordin mukaan Suomessa pitäisi pystyä rakentamaan palvelut niin, että ne olisivat lähempänä ihmisten arkea.

– Rakennettaisiin kokonaisvaltaisia palveluita, eikä mietittäisi koko ajan, että kuka hallintokunta tuottaa minkäkin palvelun. Ihminen voisi olla siinä keskiössä.

Koulussa vielä aikaa toimia

Viimeinen hetki aloittaa ennaltaehkäisevä työ nuoren miehen kohdalla on Nordin mukaan yläkoulu. Jos nuori läpäisee yläkoulun niukin naukin eikä viranomaisilla ole tietoa hänen todellisesti tilanteestaan, ei lopputulos yleensä ole hyvä.

– Sitten nuori usein tippuu yläkoulun jälkeen tyhjän päälle. Ja se on sitten kallista työtä, että näitä nuoria etsitään sieltä, että mihin he ovat kadonneet, Nord sanoo.