Puolustusselonteko esittää sodanajan joukkojen kasvattamista

Valtioneuvosto on päättänyt eduskunnalle annettavasta puolustusselonteosta. Eduskunta saanee selonteon käsiteltäväkseen maaliskuussa.

puolustuspolitiikka
Puolustusministeri Jussi Niinistö hallituksen puolustusselonteon tiedotustilaisuudessa Helsingissä torstaina 16. helmikuuta.
Puolustusministeri Jussi Niinistö hallituksen puolustusselonteon tiedotustilaisuudessa Helsingissä torstaina 16. helmikuuta.Jussi Nukari / Lehtikuva

Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan Suomen puolustuskyvyn kehittämisen painovoima on tällä vuosikymmenellä maavoimissa ja erityisesti välittömän valmiuden joukoissa.

Ensi vuosikymmenellä painottamista vaativat samanaikaisesti uusittavaksi tuleva ilmavoimien hävittäjäkalusto ja merivoimien alushankinnat.

Niinistö totesi puolustusselonteon valmistumisesta järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että Suomen sotilaallinen toimintaympäristö ja geostrateginen asema ovat muuttuneet ja asettavat omat vaatimuksensa puolustuksen kehittämiselle. Myös kynnys voimankäyttöön on Niinistön mukaan alentunut.

– Perinteisen sodan mahdollisuus on palannut takaisin uhkavalikkoon ja tästä käytännön eurooppalaisena esimerkkinä tietenkin Ukraina, sanoi Niinistö.

Puolustusyhteistyötä Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa

Kansallisen puolustuskyvyn kehittämisen lisäksi selonteossa esitetään kansainvälisen yhteistyön kehittämistä. Tarkoitus on edistää EU:n puolustusyhteistyön kehittämistä ja Nato-kumppanuuden sekä Suomen ja Ruotsin välisen yhteistyön syventämistä. Puolustusjärjestelmää esitetään kehitettäväksi niin, että myöskään sotilaallinen liittoutuminen ei olisi käytännössä mahdotonta.

Keskeiseen rooliin selonteko nostaa pohjoismaisen puolustusyhteistyön sekä yhteistyön Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa.

Paikalliseen puolustukseen uutta virtaa

Niinistön mukaan sotilaallisiin uhkiin vastaaminen edellyttää Suomelta hyvin koulutettua ja varusteltua operatiivista joukkoa sekä kevyemmin varusteltuja paikallisjoukkoja.

Paikallista puolustusta on tarkoitus vahvistaa hyödyntämällä vapaaehtoisen maanpuolustuksen voimavaroja entistä tehokkaammin. Sodanaikaisten joukkojen määrä on tarkoitus nostaa nykyisestä 230 000:sta 280 000 sotilaaseen.

Niinistö korosti, että nykyisen hallituksen aikana on paikattu viime vuosina puolustusvoimien materiaalirahoitukseen tehtyjä leikkauksia.

Hallitusohjelman mukaan rahoitusta korotetaan vuoden 2014 tasosta 150 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä. Selonteossa esitetään (siirryt toiseen palveluun) korotuksen säilyttämistä 150 miljoonassa myös vuodesta 2020 eteenpäin puolustusvoimien kehittämistarpeiden tyydyttämiseksi. Selonteossa esitetään myös 55 miljoonan euron lisäpanostusta puolustusvoimien valmiuden parantamiseen ensi vuodesta alkaen.