Kun omiin silmiin ei voi enää luottaa – näin sinua huijataan liikkuvalla kuvalla

Elokuvien visuaalisia efektejä suunnittelevan Samuli Torssosen mukaan ennen pitkää kuka tahansa pystyy tekemään videomanipulaatioita, joita tavallinen katsoja ei huomaa muokatuiksi.

mediataidot
Manipuloitu kuva toimittajasta heittämässä pulloa.
Videomanipulaation tekeminen onnistuu harrastelijaltakin lyhyessä ajassa. Toimittajana Joonas Nieminen.

Sellainen videomanipulaatio, jota oli kymmenen vuotta sitten mahdoton toteuttaa tietokoneella, onnistuu tänä päivänä kännykällä.

Tästä yksi esimerkki on Snapchatin kasvojenvaihto-ominaisuus (siirryt toiseen palveluun). Siinä voit vaihtaa reaaliaikaisesti kasvoja toisen kuvassa olevan ihmisen kanssa.

– Se antaa pienen maun siitä, mitä on mahdollista tehdä viiden tai kymmenen vuoden päästä, sanoo Suomen eturivin VFX-suunnittelijoihin kuuluva Samuli Torssonen.

Snapchatin käyttäjälle kasvojenvaihto on hupailua, mutta saksalaisen tutkijaryhmän kehittämä Face2Face-teknologia on vienyt idean askelta pidemmälle. Sen avulla on mahdollista "kaapata" videolla esiintyvän ihmisen kasvot ja korvata hänen kasvonliikkeensä näyttelijällä. Tästä ja ihmisten puheääniä imitoivasta VoCosta voit lukea lisää Ylen Valheenpaljastaja-artikkelista.

Jos videolla joku sanoo jotakin, sen täytyy olla totta.

Samuli Torssonen

Muun muassa Iron Sky -elokuvan visuaaliset efektit loihtinut Torssonen sanoo, että nykyisistä kuluttajan saatavilla olevista videomanipulointikeinoista huomaa, että niissä on jotakin vialla. Viiden tai kymmenen vuoden päästä tilanne on toinen.

– Voi olla, että silloin kuka tahansa pystyy tekemään videomanipulaatioita, joista normaali ihminen ei huomaa muokatuiksi.

Kun videokuvan uskottavuus kärsii, joku voisi ajatella suoratoiston olevan autenttisuuden tae. Näin ei ole: Facebookissa ajetaan suorana ennalta taltioituja videoita ja reaaliaikainen kasvojen träkkäys mahdollistaa ennen pitkää myös livekuvan manipuloimisen uskottavasti.

Torssosen mielestä videokuva ei takaa aitoutta nyt – saati sitten tulevaisuudessa.

Kilpajuoksu väärentäjien ja niiden paljastajien välillä

Tutkijat ovat kehittäneet viime vuosina ahkerasti teknisiä työkaluja kuva- ja videomanipulaatioiden tunnistamiseksi (siirryt toiseen palveluun). Siinä yritetään löytää muun muassa jälkiä poistetuista videoruuduista ja kahteen kertaan pakatuista kuvista ja videolla esiintyvistä kappaleista.

Myös esimerkiksi videolla näkyvien kappaleiden liikeratoja analysoidaan huijausten paljastamiseksi.

Samuli Torssonen ja Tampereen yliopiston tutkija Asko Lehmuskallio miettivät, olisiko vaikkapa Facebookin kaltaisilla isoilla sovellusten tarjoajilla halu ja mahdollisuus ryhtyä torjumaan videohuijauksia teknisin keinoin. Torssosen mielestä palveluntarjoajan on otettava vastuu, jos palvelua käytetään vaikkapa vihaa lietsovien manipulaatioiden levittämiseen.

– Toisaalta minun käsitykseni mukaan tällä hetkellä ei ole olemassa menetelmää, jolla voitaisiin mistä tahansa kuvasta sanoa sadan prosentin varmuudella, onko se aito vai ei, Lehmuskallio sanoo.

Hänen kollegansa, kuvajournalismin tutkija Jenni Mäenpää ei jaksa uskoa, että mikään tekninen tarkistusmenetelmä voisi voittaa kilpajuoksun manipulaatioiden kanssa.

Mihin voi luottaa?

Videomanipulaatio ei ole ilmiönä uusi: Asko Lehmuskallio huomauttaa, että kuvalla harhauttamisesta on keskusteltu valokuvateoriassa jo 1960-luvulta lähtien. Nyt uutta on kuitenkin se, että kuvien ja myös videoiden manipulointiin käytettävien sovellusten teho ja saatavuus on hurjassa kasvussa.

Jos kuka tahansa pystyy tulevaisuudessa väärentämään uskottavasti videokuvaa, audiota ja jopa livekuvaa, mihin voi luottaa?

Tällä hetkellä ei ole olemassa menetelmää, jolla voitaisiin kuvasta sanoa sadan prosentin varmuudella, onko se aito vai ei.

Asko Lehmuskallio

Tutkijat Lehmuskallio ja Mäenpää katsovat, että tunnettuihin, vakiintuneisiin uutismedioihin ja yhteiskunnallisiin organisaatioihin voi luottaa myös tulevaisuudessa. Mitä yllättävämpi väite on ja mitä epävarmempi sen lähde, sitä kriittisemmin tietoon tulee suhtautua.

Perinteiset uutismediatkaan eivät tietysti ole erehtymättömiä. Esimerkiksi vuonna 2007 paljastui, että osa Venäjän naparetken uutiskuvista oli lainattu Titanic-elokuvasta. Väärät kuvat paljasti tuolloin suomalainen koululainen.

– Noissakin aiemmin mainituissa instituutioissa tapahtuu virheitä, mutta niissä työskentelevien ihmisten perustarkoitus on olla totuudenmukaisia, Lehmuskallio sanoo.

Tutkijat kaipaavat myös yksinkertaisesti lisää medialukutaidon opetusta. VFX-suunnittelija Samuli Torssonen veikkaa, että varsinkin vanhemmilta ihmisiltä puuttuu kriittisyyttä netin kuvavirtaa seuratessa.

– Ihmiset luottavat vielä videoon. Jos videolla joku sanoo jotakin, sen täytyy olla totta, hän kärjistää.

Tämän artikkelin pääkuvana olevalla videolla paljastamme muutamia teknisiä konsteja netissä leviävien muokattujen viraalivideoiden taustalta.