Yksi A4-paperi näytti voimansa: Nyt voidaan estää tuhansia kaatumisia ja säästää yli sata miljoonaa euroa vuodessa

Yli 65-vuotiaiden kaatumisten ehkäisyssä tehokkaaksi havaittu lomake pyritään nyt saamaan yleiseen käyttöön.

Vanhukset ja ikääntyminen
lista kaatumisen vaaratekijöistä
Satu Krautsuk / Yle

Suomessa on saatu hyviä tuloksia iäkkäiden kaatumisten ehkäisystä. UKK-instituutin kokeilun (siirryt toiseen palveluun) perusteella joka kolmas kaatumisvamma voidaan estää, kun ihmisen kaatumisriski selvitetään ja sitä pienentäviin toimiin ryhdytään nopeasti.

Kokeilun aikana selvitettiin yli 65-vuotiaiden elintapoja. Omaan kaatumisriskiin voi vaikuttaa yllättävänkin paljon itse.

– Teiden huonoon auraamiseen ei voi vaikuttaa, mutta omaan alkoholinkäyttöön, ravitsemukseen ja toimintakyvyn ylläpitoon voi, sanoo Kaatumisseula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta.

Kaikki alkoi kolme vuotta sitten, kun Kotkaan ja Seinäjoelle perustettiin kaatumisklinikat. Samalla ryhdyttiin jakamaan yli 65-vuotiaille A4-sivun pituista kyselyä (siirryt toiseen palveluun), jonka avulla voi tarkistaa löytyykö kotoa tai omista elintavoista kaatumisen vaaratekijöitä. Se jaettiin tuhansille.

– Sen avulla voi tarkistaa, onko kotona korkeita kynnyksiä tai matonreunoja ja kulkevatko sähköjohdot keskellä lattiaa ja tehdä näihin asioihin muutoksia. Suurin osa kaatumisista tapahtuu kotona, toteaa fysioterapeutti Anu Takala Kotkasta.

Oli hienoa huomata, että ihmiset sitoutuivat muutokseen ja ryhtyivät korjaamaan asioita.

Saija Karinkanta

Suuressa kaatumisvaarassa olevat yli 65-vuotiaat ohjattiin kaatumisklinikalle. Jokaiselle varattiin kahden tunnin aika henkilökohtaisen arvion tekemistä varten.

– Terveydenhoitaja tutki mielialaa, lääkityksiä ja verenpaineeseen liittyviä asioita. Minä selvitin fyysistä toimintakykyä kuten jalkineita ja kodin vaaranpaikkoja. Jos ihminen tarvitsi apua, hänet ohjattiin oikeaan paikkaan, Takala kertoo.

Levisi ammattilaisten käyttöön

Kotkan ja Seinäjoen kaatumisklinikoilla kävi kolmen vuoden aikana yhteensä yli 400 henkilöä. Arvioinnin yhteydessä heille annettiin pisteitä. Jos pisteet olivat korkeat, järjestettiin myöhemmin kontrollikäynti.

– Pisteet olivat toisella käynnillä laskeneet selvästi eli useampi kaatumisen vaaratekijä oli poistunut. Oli hienoa huomata, että ihmiset sitoutuivat muutokseen ja ryhtyivät korjaamaan asioita, projektipäällikkö Saija Karinkanta toteaa.

Hankkeen materiaali oli alun perin suunnattu järjestöille ja yhdistyksille, mutta nyt se on levinnyt myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten käyttöön. Kaatumisen vaaratekijöitä selvittävä tarkistuslista on nyt vapaasti saatavilla UKK-instituutin verkkosivuilla. Sen ohella kaatumisvaaran itsearviointilomake on saanut valtavan suosion.

– Riskien arviointi on aiemmin tehty sosiaali- ja terveyspuolella. Yhdistykset ja järjestöt kuitenkin tapaavat hirveän paljon ikäihmisiä ja etenkin heitä, jotka ovat vielä aktiivisia ja hyvässä kunnossa. Siksi kaatumisvaaraa kannattaa selvittää ja tietoa levittää myös niiden kautta.

400 miljoonaa euroa vuodessa

Joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vähintään kerran vuodessa. UKK-instituutin mukaan kaatumisten aiheuttamat sairaalajaksot maksavat 400 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannuksia nostaa se, että iäkkäiden kaatuilun taustalla on myös muita terveysongelmia.

Sen päälle tulevat vielä ne kustannukset, jotka aiheutuvat käynnistä lääkärin tai hoitajan luona. Näitä käyntejä ei kuitenkaan tilastoida.

– Tässä on ison säästön paikka, kun tutkimusnäyttökin puoltaa sitä, että joka kolmas kaatumisvamma voidaan ehkäistä. Kolmasosa tuosta 400 miljoonasta eurosta on aika iso summa, Karinkanta toteaa.

Tasapainotestissä kahdet jalat lattialla
Yksinkertainen testi mittaa, miten kauan pysyy tasapainossa lattiaan vedetyllä viivalla.Susanna Pekkarinen / Yle

Ikävin kaatumisvamma on lonkkamurtuma. Suomessa hoidetaan 7 000 kaatumisen aiheuttamaa lonkkamurtumaa vuodessa. Jokaisen hoitaminen maksaa 20 000 euroa.

– Vaikka kuntoutukseen on satsattu, osa ei palaudu siihen kuntoon missä on ollut. Jos ei pääse enää kotiin vaan jää laitoshoitoon, kustannukset ovat 50 000 euroa vuodessa.

THL: Kaatuilun estäminen mahdoton työsarka

Kaatumisvammoja ja niiden aiheuttamia kustannuksia on pyritty ehkäisemään lukuisin konstein viimeiset 20 vuotta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on laadittu muun muassa kaatumisen ehkäisyopas (siirryt toiseen palveluun), ja Duodecim on julkaissut sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten käyttöön suunnatun kaatumisen ehkäisyn verkkokurssin (siirryt toiseen palveluun).

– Myös kunnissa on tehty paljon töitä. Ongelmaa ei ole saatu katoamaan, koska muistisairauksiin ei ole parantavaa hoitoa eikä vanhuuden haurastumista pystytä kokonaan estämään, sanoo ylilääkäri Matti Mäkelä THL:stä.

Ammattilaisilla on rutiineja siihen, miten ottaa puheeksi vaikkapa alkoholinkäyttö.

Matti Mäkelä

Mäkelä pitää kaatumisklinikoita hyvänä tapana puuttua kaatumisiin ja ennaltaehkäistä niitä.

– Sinne varmasti kertyy erityisosaamista huomata riskejä. Lisäksi ammattilaisilla on rutiineja siihen, miten ottaa puheeksi vaikkapa alkoholinkäyttö.

Kotkan klinikka jäi pysyväksi

Mäkelän mukaan kaatuilu liittyy iäkkäillä yleensä aivosairauksiin. Hän muistuttaa, että pienetkin arkiset teot – kuten UKK-instituutin kaatumisriskikyselyn läpikäynti – lisäävät turvallisuutta ja sitä kautta vähentävät aivosairauksien aiheuttamaa kaatumisriskiä.

– Liikkumis- ja toimintakykyä kannattaa ylläpitää mahdollisimman pitkään. Se on osoitettu moneen kertaan kaikissa vanhemmissa ikäryhmissä.

Hän myös toivoo, että ammattilaisten lisäksi naapurit ja omaiset kantaisivat yhteisöllisen vastuunsa.

– Jokainen voi pyytää naapurin mummoa kävelylle tai auttaa kauppa-asioinnissa.

Kotkassa kaatumisklinikasta tuli kokeilun seurauksena pysyvä. Jatkossa se pyritään laajentamaan koko maakunnan kattavaksi. Seinäjoellakin klinikan toiminta jatkuu, mutta hajautetummassa muodossa. Lahdessa klinikka oli käytössä jo ennen UKK-instituutin hanketta.

Nyt erilaisia malleja aletaan markkinoida muille kunnille.

– Meille on tullut koko ajan kiinnostuneita yhteydenottoja. Kunnissa on selvästi alettu miettiä, että miten tämä voisi toimia meillä, sanoo projektipäällikkö Saija Karinkanta.