Insinööripula estää yritysten kasvun – "On vain varma, hidas ja kivulias kuolema"

Insinööriliitto haluaisi siirtää osan insinööritutkinnoista muunto- ja täydennyskoulutukseen. Kasvuhaluisessa insinööritoimistossa ajatusta kannatetaan.

työvoimapula
Rakennusmies.
Rakennusalan kova vauhti näkyy myös insinööritoimistoissa. Töitä olisi enemmän kuin tekijöitä.Jyrki Lyytikkä / Yle

KajaaniRakennusalan työllisyysnäkymät ovat paremmat kuin vuosikausiin. Rakentamisen vauhti on kova, vaikka uudisrakentamisessa ei vielä ylletä 2010-luvun alun tasolle. Samaan aikaan osaavan työvoiman saatavuus hidastaa jo yritysten kasvua.

– Kasvuhalu on valtava, sillä ilman kasvua on vain varma, hidas ja kivulias kuolema. Rakentaminen on valtavan hyvässä vauhdissa, mutta tällä hetkellä meitä rajoittaa laadukkaiden rekrytointien saaminen, Insinööritoimisto Mäkeläinen Oy:n toimitusjohtaja Ville Jurvansuu kertoo.

Pula osaavista tekijöistä johtuu useista tekijöistä. Jurvansuun mukaan yleinen markkinatilanne on niin hyvä, että osaavat kädet ovat kiinni töissään. Lisäksi alan koulutuspaikkoja on vuosien varrella karsittu ja osaamista katoaa myös suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle.

Jokaista kahta tai kolmea koulun penkiltä tulijaa kohden pitäisi kuitenkin olla yksi kokenut rekrytointi.

Ville Jurvansuu

Vaativien talonrakennusten rakennesuunnitteluun erikoistuneella yrityksellä on toimistot Kajaanissa, Vantaalla ja Kempeleessä. Tällä hetkellä yrityksen palkkalistoilla on 35 suunnittelijaa. Jurvansuun mukaan yritykseen haetaan uusia työntekijöitä jo headhunterin avulla.

– Meillä on ollut jatkuva haku päällä jo kahden vuoden ajan, mutta edelleen pystyisimme koko ajan palkkaamaan enemmän väkeä. Saamme koulun penkiltä erittäin hyviä tulijoita, mutta jokaista kahta tai kolmea koulun penkiltä tulijaa kohden pitäisi kuitenkin olla yksi kokenut rekrytointi. Kokeneemman osaajan saaminen on tällä hetkellä todella haastava juttu.

– Kotimarkkinoilta löytyy tällä hetkellä niin hyvin kysyntää, ettemme oikein pysty siihenkään täysin vastaamaan. Kasvu vie aikanaan kansainvälistymiseen, mutta tällä hetkellä rahkeet eivät siihen riitä. On resurssiongelmia, Jurvansuu jatkaa.

Nopeaa ratkaisua ei ole

Työvoimapula on noussut esille viime aikoina myös Insinööriliitossa (siirryt toiseen palveluun). Etenkin ICT-tietotekniikka-alalla työpaikkoja olisi tarjolla, mutta osaajia ei löydy, sanoo liiton puheenjohtaja Samu Salo. Hän epäilee, että pula osaajista kasvaa vielä.

– Rakennusala on vetänyt erittäin hyvin viimeisen vuoden aikana, mutta alan erityispiirteenä on laaja kohtaanto-ongelma. Työn perässä ei välttämättä haluta muuttaa, koska ala on niin syklinen.

Toimistossa mies tekee rakennesuunnittelua tietokoneella toisen miehen seisoessa vieressä.
Uudet koulutuspaikat tuovat helpotusta yrityksille vasta 5–6 vuoden kuluttua, sanoo toimitusjohtaja Ville Jurvansuu.Kimmo Hiltunen / Yle

Salo pitää insinöörien koulutusjärjestelmää hankalana. Insinöörejä koulutetaan ammattikorkeakouluissa ja ylemmän korkeakoulututkinnon voi suorittaa yliopistoissa. Kouluttautuminen kestää kuitenkin vähintään viisi vuotta, Salo sanoo.

– Aiomme esittää opetus- ja kulttuuriministeriölle, että merkittävissä määrin insinööritutkintoja (AMK) siirrettäisiin muunto- ja täydennyskoulutukseen. Näin pystyttäisiin vastaamaan alueelliseen työntekijäpulaan jo parin vuoden sisällä.

Kasvu vie aikanaan kansainvälistymiseen, mutta tällä hetkellä rahkeet eivät siihen riitä.

Ville Jurvansuu

Syksyllä 2018 Oulun yliopistossa alkaa parinkymmenen vuoden tauon jälkeen rakennustekniikan diplomi-insinöörien koulutus (siirryt toiseen palveluun). Koulutus vastaa ensisijaisesti Oulun alueen ja Pohjois-Suomen elinkeinoelämän tarpeisiin. Pohjois-Suomessa tarvitaan noin 50 rakennusalan diplomi-insinööriä vuosittain.

– Prosessi on pitkä, joten se ei vastaa tarpeeseen vielä seuraavaan kuuteen vuoteen. Siksi muunto- ja täydennyskoulutus olisi hyvä ratkaisu, Salo perustelee.

"Kirkkaimmat tähdet poimitaan heti"

Insinööritoimisto Mäkeläinen Oy:n toimitusjohtaja Ville Jurvansuu pitää Insinööriliiton esitystä erittäin hyvänä. Nykyisiä resursseja hyödyntävästä muunto- ja täydennyskoulutuksesta alkaisi tulla 1–3 vuodessa erittäin valmista väkeä työelämään.

– Muuntokoulutuksen periaate on se, että opiskelijoilla on jo aikaisempi koulutus ja työhistoriaa olemassa. Sitä kautta heillä on monenlaisia valmiuksia, jotka eivät ole suoraan rakennesuunnittelijan substanssia, mutta heillä on muuta tietotaitoa, mikä on jo ammattitaidossa eteenpäin.

Alan erityispiirteenä on laaja kohtaanto-ongelma. Työn perässä ei välttämättä haluta muuttaa, koska ala on niin syklinen.

Samu Salo

Jurvansuun mukaan tällä hetkellä työntekijäpulaa pyritään ratkaisemaan tekemällä läheistä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Kirkkaimmat tähdet poimitaan heti meille, Jurvansuu naurahtaa.

– Meille tullaan mieluusti jo työharjoitteluvaiheessa, tehdään päättötyö ja jatketaan varsinaiseen työsuhteeseen. Kun täällä on ollut jo useampana kesänä, niin valmistuessaan oppilaitoksesta hän on jo hyvin pitkälle valmis suunnittelija. Silloin on koulutus, mutta päälle on tullut käytännössä vuosi tai kaksi työkokemusta.