Trump kiskoo ja pusertaa, Obama tarttuu olkapäähän – Mitä kättelyistä voi päätellä?

Kättely on vallankäyttöä, mielistelyä tai osoittaa jopa kiintymystä. Puhetaidon kouluttaja kertoo, mitä valtiojohtajien kättelyistä voi päätellä.

Ulkomaat
Uutisvideot: Trump kiskoo ja pusertaa, Obama tarttuu olkapäähän – Katso miten maailman johtajat kättelevät
Uutisvideot: Trump kiskoo ja pusertaa, Obama tarttuu olkapäähän – Katso miten maailman johtajat kättelevät

Sosiaalisessa mediassa ja tiedotusvälineissä seurattiin pari viikkoa sitten tiiviisti Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Kanadan pääministerin Justin Trudeaun tapaamista. Miten Trudeau selviää Trumpin rajusta kädenpuristuksesta, jonka aiemmin ovat saaneet tuta muun muassa Japanin pääministeri Shinzo Abe ja Britannian pääministeri Theresa May?

Kättely kuvaa ihmisen persoonaa ja imagoa siinä, missä muukin sanaton viestintä. Poliitikot miettivät kättelytapansa usein tarkkaan, koska haluavat sillä viestiä imagonsa heti ensikohtaamisessa. Samalla viestitään tilanteeseen ja käteltävään liittyvää viestiä.

Erityisen mielenkiintoiseksi kättely käy, kun osapuolina on kaksi kilpailevaa poliitikkoa.

Ehud Barak, Bill Clinton ja Jasser Arafat tervehtivät.
Israelin pääministeri Ehud Barak, Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton ja palestiinalaisten johtaja Jasser Arafat yhteisessä kädenpuristuksessa Norjassa vuonna 1999. Lise Aserud / EPA

Mönkään mennyt kohtaaminen haittaa neuvotteluja

Puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio sanoo, että kättelytapoja on tutkittu liike-elämään liittyen. Tutkimukset vahvistavat, että kättely voi lisätä osapuolien luottamusta toisiinsa ja helpottaa neuvotteluja.

Kättely voi myös epäonnistua, ja silloin sen vaikutus on päinvastainen.

Eleiden merkityksestä Mustakallio nostaa esimerkkinä esille yhden kuuluisan kohtaamisen, palestiinalaisten presidentin Jasser Arafatin ja Israelin pääministerin Ehud Barakin tapaamisen Camp Davidin rauhanneuvotteluissa heinäkuussa 2000.

Miehet poseerasivat ensin isäntänsä, Yhdysvaltain presidentin Bill Clintonin kanssa valokuvaajille ja kääntyivät mennäkseen neuvottelupaikkana toimivaan huvilaan. Presidentti Clinton meni sisään ensin, mutta Arafat ja Barak jäivät kahinoimaan siitä, kuka menee seuraavaksi. Clinton nauroi kuuluvasti, mutta oliko tilanne sittenkään vitsi?

– Kaikki hymyilivät tilanteessa, mutta valta-asemassa on se, joka avaa toiselle oven ja johdattaa toisen sisälle. Siksi kumpikaan ei halua mennä ovesta ensin. Lopulta Ehud Barak käytännössä työntää Arafatin sisään, arvioi Mustakallio.

Joskus poliitikot pyrkivät sopuun, toisinaan taas osoittamaan vastapuolelle ja kotirintamalle omaa valtaa ja jämäkkyyttä.

– Dominoimiseen pyrkivässä kättelyssä voi kätellä kämmenselkä ylöspäin tai koskettaa toista tuttavallisesti ja osoittaa siten olevansa tilanteessa niskan päällä, sanoo Mustakallio.

Israelin ja palestiinalaisten rauhanneuvottelut muuten päättyivät umpikujaan, ja palestiinalaisten toinen kansannousu alkoi pari kuukautta myöhemmin.

Trump ja Clinton, ensimmäinen vaaliväittely 26.9.2016
Trump otti dominoivan kämmenselkä päällä -otteen Hillary Clintonista ensimmäisen vaaliväittelyn alussa.Justin Lane/EPA

Trump pitää kättelykumppanin varuillaan

Trumpin rystyset valkoisena puristava ote on kuuluisa, samoin ajoittain kättelyyn liittyvä loppuriuhtaisu kohti Trumpia itseään.

– Trump ei muutenkaan välitä poliittisesti korrektista toiminnasta vaan toimii impulsiivisesti ja rehvakkaasti, puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio arvioi.

Trump pyrkii vahvasti dominoimaan tilanteita.

– Hän osoittaa, kumpi kättelyä johtaa. Kättely tapahtuu täysin hänen ehdoillaan, sanoo Mustakallio.

Justin Trudeaun tulkittiin (siirryt toiseen palveluun) "voittaneen" kättelyt muun muassa ottamalla jo valmiiksi kiinni Trumpia olkapäästä niin, ettei loppuriuhtaisu onnistu.

Toinen viime aikoina netissä laajasti kiertänyt video on Trumpin kättely Japanin pääministerin Shinzo Aben kanssa Valkoisessa talossa 10. helmikuuta. Aben ilme oli 19 sekuntia kestäneen rutistuksen jälkeen tuskainen.

Kättelyt ovat pitkälti medialle esiintymistä. Aben ja Trumpinkin puristus jatkui pitkään, koska paikalla olleet japanilaiset kuvaajat esittivät toiveita kättelijöille.

Mustakallio muistuttaa, että yksittäisiä tilanteita ei pidä ylitulkita. Ne eivät välttämättä ole harkittuja viestejä, vaan heijastelevat usein enemmän kättelijän persoonaa ja totuttua tapaa.

Etäisyyden säilyttävä Putin

Mutta entä muut kuin Trump? Entä Venäjän presidentti Vladimir Putin?

Putin ei ota kiinni hartioista, ei taputtele toisella kädellä. Ote ei kestä kovin pitkään, on melkeinpä neutraali.

Mustakallion mielestä Putinilla ei ole havaittavissa erityistä kaavaa.

– Toisinaan hän on toiseen kättelijään nähden ikään kuin vahvemmassa ja toisinaan heikommassa asemassa.

Kättelyssä oleellista on yhteistoiminta. Kättely tehdään toiselle helpoksi.

– Erikoiset käden asennot vaikeuttavat kättelyä, esimerkiksi jos käsi tarjotaan kämmenselkä ylöspäin tai kuppimaisessa asennossa. Jäykästi paikallaan oleva käsi tai liiallinen heilutus voidaan kokea outona, neuvoo Mustakallio.

Samoin puristusvoiman kanssa pitää olla keskitiellä. Liian löysä puristus tuntuu sukalliselta puuroa, liian tiukka puristus tuntuu hyökkäävältä.

"Onko Merkelillä ja Hollandella suhde?"

Paljon riippuu tilanteen luonteesta, ja se ei välttämättä aina välity yksittäisissä kuvissa.

Esimerkiksi tammikuussa 2015 Ranskan presidentti François Hollande vastaanotti Élysée-palatsissa joukon eurooppalaisia valtionpäämiehiä. Johtajat ottivat osaa muistotilaisuuteen, joka järjestettiin kolme päivää aiemmin tehdyn Charlie Hebdo-lehden terrori-iskun takia.

Francois Hollande ja Angela Merkel tervehtivät.
Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti François Hollande tervehtivät toisiaan tammikuussa 2015.Youan Valat / EPA

Myös tilaisuuteen saapuneet miespuoliset vieraat taputtelivat Hollandea hartioihin ja vaihtoivat poskisuudelmia – mutta Saksan liittokansleri Angela Merkel herätti kohun. (siirryt toiseen palveluun)

Merkel laski kahdesti päänsä pieneksi hetkeksi Hollanden olkapäälle, ja lehdissä ele huomioitiin välittömästi.

Mustakallion mielestä kosketus antoi hyvän viestin.

– Merkelin ja Hollanden välillä oli fyysistä läheisyyttä, jonka viesti oli lohduttava ja toista tukeva. Ele tuntui luontevalta ja sopivalta kyseiseen tilaisuuteen.

Kättely on myös kulttuurisidonnaista

Merkelin kättely Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin kanssa helmikuun alussa oli huomattavan etäinen, melkeinpä epäkohteliaan tyly.

Taustalla ovat näiden valtiojohtajien poliittiset ristiriidat. Merkel on kritisoinut Erdoğanin kovia otteita toisinajattelijoita ja lehdistönvapautta kohtaan varsinkin viime heinäkuun vallankaappausyrityksen jälkeen. Turkki puolestaan on turhaan vaatinut Saksaa luovuttamaan satoja henkilöitä, joita epäillään osallisuudesta vallankaappaushankkeessa.

Lisämausteena on uskonto: osa tiukan linjan islamilaisista välttää vastakkaisen sukupuolen kättelyä. Erdoğan kättelee, mutta mitään halailua ei nähdä.

Obamat Buckinghamin palatsissa 1.4.2009
Michelle Obaman puuttuvaa niiausta paheksuttiin brittimediassa huhtikuussa 2009.Virallinen kuva/EPA

Mitä ihmettä, Michelle Obama koskee kuningatarta!

Myös länsimaissa on kulttuurieroja tai pikemminkin erityisiä tapasääntöjä.

Yhteen tällaiseen törmäsi Yhdysvaltain edellisen presidentin puoliso Michelle Obama vieraillessaan Britannian kuningattaren luona vuonna 2009.

Buckinghamin palatsissa järjestetyn tapaamisen alussa Obama ei niiannut kätellessään kuningatar Elisabet II:sta.

Illallisten yhteydessä Michelle Obama myös rikkoi kirjoittamatonta sääntöä, jonka mukaan kuningatarta ei koskaan saa koskea muuten kuin kätellessä.

Time-lehti muistutti, että Michelle Obama ei ole kuningattaren alamainen, eikä hänen suurvallan presidentin puolisona tarvitse niiailla kuninkaallisille. Ja että selkäkosketusta edelsi vastaava ele kuningattaren taholta, joten siihen vastaaminen liittyi tilanteeseen.

Puhetaidon kouluttaja Mustakallio sanoo, että jopa tuttavallinen kahden käden kättely voidaan kokea myös henkilökohtaisia rajoja rikkovana. Siitä voi tulla tapa, jota harjoitetaan silloinkin, kun se ei ole soveliasta ja rikkoo etikettiä.

Barack Obama pyrkii viestittämään kahden käden kättelyllä lämpöä ja turvallisuutta:

– Barack Obama kätteli Pohjoismaiden johtajien tapaamisessa kahdella kädellä Sauli Niinistöä, ja välittömästi sen jälkeen myös Niinistö tuo toisen kätensä kättelyyn. Myös Michelle Obama kättelee Niinistöä kahdella kädellä, mutta tässä Niinistö ei heittäydy yhtä tuttavalliseksi.

Kättelyn ammattilaisetkin mokaavat

Presidentti Barack Obaman saapuminen pitämään viimeistä valtakunnan tilaa luotaavaa puhettaan tammikuussa 2016 kuvaa hyvin sitä, miten rutinoituneita kättelijöitä poliitikot ovat.

Uransa aikana he kättelevät jopa kymmeniä tuhansia ihmisiä. Lyhyellä kontaktilla on ilmaistava valta-asema, mielenkiinto käteltävää kohtaan, oma imago.

Ammattilaisillekin sattuu silti noloja tilanteita, joista hyvä esimerkki on Meksikon presidentin Enrique Peña Nieton kättely Kanadan pääministerin Justin Trudeaun kanssa. Kättelyvuorot ja kädet menivät solmuun, ja miehet reagoivat tilanteeseen huumorilla.

– Tuon kättelyn erikoisuus johtuu siitä, ettei sitä ollut suunniteltu kunnolla. Toisaalta pieni kömpelöinti voi myös vapauttaa tunnelmaa, muistuttaa Mustakallio.