Tuontihuonekalujen homeenestoaineet huolestuttavat – "Ei käsittääkseni ole minkäänlaista valvontaa"

Tuholaisia ja mikrobeja torjuvia kemikaaleja, biosideja, käytetään esimerkiksi huonekalujen pintakäsittelyssä. Mutta kotimaisissa tuotteissa aineita ei saa käyttää.

kemikaalit
Pöytä ja tuoleja neuvotteluhuoneessa.
Tuontihuonekalu saattaa olla käsitelty biosideilla.Laura Tolonen / Yle

Puusta rakennettu huonekalu huokuu ainakin mielikuvan tasolla luonnollisuutta, kestävyyttä ja ympäristöystävällisyyttä.

Esimerkiksi kotimaisen huonekalun kohdalla tuo mielikuva voi pitääkin paikkansa, mutta tuontihuonekalu sen sijaan saattaa olla läpeensä kyllästetty biosideilla, jotka ovat erilaisia tuholaisia ja mikrobeja torjumaan suunniteltuja kemikaaleja.

Esimerkiksi pintojen desinfiointiaineet, tuholaistorjunta-aineet, teollisuudessa ja teollisuustuotteissa käytettävät säilytys- ja puunsuoja-aineet sekä alusten kiinnittymisenestoaineet lukeutuvat biosideihin. Niiden käyttö voi johtaa erilaisiin hengitystieongelmiin ja allergisiin oireisiin (siirryt toiseen palveluun) (Kemikaalineuvonta).

Vaikutukset sisäilmaan puhuttavat

Biosidien vaaroista on puhuttu Suomessa jo pitkään ja keskustelu jatkuu edelleen. Muun muassa Työterveyslaitos sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ovat vastikään ottaneet kantaa (siirryt toiseen palveluun) kyseisten aineiden käytön vähentämiseksi.

Viime vuosina kotimaisessa keskustelussa on korostunut etenkin eliötorjuntakemikaalien käytön mahdolliset vaikutukset sisäilman laatuun.

– Biosidien käytöstä ja sisäilmaongelmista keskustellaan enemmän kuin aikaisemmin. Asiantuntijat suosittelevat, että kemikaaleja pitäisi käyttää hyvin harkiten ja taiten, jos ollenkaan. Meille ei kuitenkaan hirveästi ole tullut palautetta, jossa juuri biosidien käytön epäiltäisiin olevan syynä sisäilmaongelmiin, toteaa Tukesin ylitarkastaja Hannu Mattila.

Mikäli sisäilmaongelmat todella johtuvat biosideista, on tarkasteltavaksi otettava tiettyyn käyttötarkoitukseen suunnitellut aineet biosidien laajasta kirjosta.

– Kun puhutaan biosideista ja sisäilmaongelmista, puhutaan nimenomaan desinfiointiaineista, joita käytetään esimerkiksi homeiden torjuntaan. Näiden aineiden käytön sallittavuuden kohdalla elämme pitkää siirtymäaikaa. Kyseisten aineiden tehoaineita vasta arvioidaan, mutta käyttö on tänä aikana sallittua EU-tasolla, Mattila selventää.

– Sitä mukaa kun niitä saadaan hyväksyttyä, sitten vasta voi hakea ainetta sisältäville valmisteille lupaa. Nyt Suomessa on se tilanne, että melkein kaikkien markkinoilla olevien desinfiointivalmisteiden tehoaineet ovat vasta arvioitavana.

Kemikaalien määrä kasvaa

Rakennusterveysasiantuntija Maria Nordin on kiitollinen suunnanmuutoksesta, joka on tapahtunut biosidikeskustelussa. Hän myös kiittelee tutkimusta, jota on tehty mikrobeista – juuri niistä pieneliöistä, joita vastaan on hyökätään muun muassa biosidein.

– Tiede on aikalailla yhtä mieltä siitä, että mikrobit ovat tärkeitä terveydellemme. Vastustuskyvyn heikkeneminen onkin asia, josta olen huolissani, sillä biosidit tuhoavat luonnollisia mikrobejamme, Nordin lataa.

Ikävä sanoa, mutta puukuitueristeet ovat suuria biosidien lähteitä.

Maria Nordin

Vaikka Suomessa tapahtuu edistystä, saattaa biosidien määrä nousta Nordinin mukaan edelleen.

– Meillä tulee niin paljon tavaraa maailmalta, missä käytetään biosideja. Vaikka me täällä Suomessa olemme tietoisempia niiden vaaroista, saattaa biosidien määrä lisääntyä. Suuressa osassa maailmaa juuri mikrobeja pidetään pahimpana asiana, ja niitä vastaan halutaan taistella.

Parannettavaa riittää Nordinin mukaan kuitenkin myös kotimaassa. Esimerkiksi eristemateriaalit ja hirsirakentaminen ovat osa-alueita, joihin hän kiinnittäisi huomiota.

– Ikävä sanoa, mutta puukuitueristeet ovat suuria biosidien lähteitä. Tosi monet kunnat ovat myös julistaneet rakentavansa esimerkiksi hirsikouluja. Täytyy aina muistaa, että hirttä ovat vain ulkoseinät ja ehkä kattorakenteet. Tosi usein sisäilmaongelmia aiheuttavat syyt ovat kuitenkin ala- ja yläpohjassa.

Kotimainen on puhdasta

Puuteollisuusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Janne Liias kehuu kotimaista puurakentamista etenkin huonekaluteollisuuden näkökulmasta. Suomessa valmistettuun puiseen nojatuoliin voi istua huoletta, hän vakuuttaa.

– Kotimaisissa huonekaluissa ei ole biosideja. Niiden pintakäsittelyaineissa ei saa olla biosideja.

Sen sijaan tuontihuonekalujen kohdalla tilanne on toinen. Tullilaboratoriossa ei ole säännöllistä valvontaa tuontihuonekaluille eikä Tukesin toimintaan kuulu tuontihuonekalujen kemikaalivalvonta.

Puuta sorvataan.
Kotimainen huonekaluteollisuus on biosideista vapaa, Puuteollisuusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Janne Liias vakuuttaa.Erik S. Lesser / EPA

Niiden biosidipitoisuudet ovat jopa jonkinasteinen mysteeri, Liias toteaa.

– Tuontihuonekaluissa ei käsittääkseni ole minkäänlaista valvontaa. Jos joku ihminen reagoi tuontihuonekaluihin, vasta sitten aletaan reagoida. Tämä on vähän kaksipiippuinen juttu – toisaalta olisi hyvä jos valvottaisiin aikaisempaa enemmän, toisaalta EU omaa sellaisen virkamieskoneiston, että eiköhän sielläkin asiaan jossain vaiheessa tartuta.

– Esimerkiksi pintakäsittelyaineisiin kohdistuvat määräykset ovat sen verran tiukkoja EU:ssa, että suurta syytä huoleen ei mielestäni ole, Liias jatkaa.