yle.fi-etusivu

Analyysi: Yhdysvallat puhuu ja Eurooppa kuuntelee

Yhdysvallat piti Münchenissa puheensa, ja Saksa otti paikkansa. Turvallisuuskokouksen ennakkoasetelma on toteutunut juuri niin kuin sopi odottaakin, kirjoittaa Sampo Vaarakallio.

Yhdysvallat
Saksan liittokansleri Angela Merkel (oik.) ja Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pence kuvattuna Münchenin turvallisuuskonferenssissa 18. helmikuuta 2017.
Saksan liittokansleri Angela Merkel (oik.) ja Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pence kuvattuna Münchenin turvallisuuskonferenssissa 18. helmikuuta 2017. Philipp Guelland / EPA

Odotukset Münchenin kokouksen suhteen ovat olleet korkealla. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump lähetti sanansaattajikseen Eurooppaan varapresidentti Mike Pencen ja puolustusministeri James Mattisin.

Mukaan Trump laittoi "twiitin" Euroopalle: Yhdysvallat on jatkossakin eurooppalaisten elämässä, ja mantereen puolustajana Naton kautta. Euroopan on vain nyt maksettava siitä oikea hinta, puolustukseen on satsattava enemmän.

”The time has come to do more.” On tullut aika tehdä enemmän, muotoili Mike Pence. Varapresidentti Pence puhui siis Trumpin suulla.

Münchenin kokouksen toinen johtoajatus on ollut johtoroolin petaaminen Saksalle Euroopassa. Ja sen Saksa on ottanut.

Sampo Vaarakallio

Puhe sisälsi valtavan määrän tunteisiin vetoavaa maalailua sankaruudesta, uhriudesta sekä menneistä – menetyksistä ja taisteluista.

Kuultiin puhetta, jolla käydään rapakon takana vaalikampanjoita. Ja voitetaan vaaleja.

Yhdysvaltain viestin ydin on ollut Natossa ja sen luomassa sotilaallisessa turvallisuudessa. Demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta on sivuttu siten, että juuri sotilaallinen voima takaa mahdollisuuden näihin yleviin asioihin.

Ylipäätään puhe turvallisuudesta on keskittynyt oireellisesti turvallisuuteen voittopuolisesti siinä mielessä, että vain sotilaallinen voima takaa turvaa. Se on ajan henki.

Yhdysvaltain puheissa ei ole vilahdellut kauppasota, protektionismi tai kansainvälinen sopimusyhteistyö. Siis se, mistä Trumpin muutaman viikon vallassa ollut hallinto on ollut tilillä kumppaniensa edessä.

Münchenin jokavuotisen turvallisuusriitin toinen johtoajatus on ollut johtoroolin petaaminen Saksalle Euroopassa. Ja sen Saksa on ottanut.

Muun muassa Saksan puolustusministeri Ursula van der Leyen uskalsi omassa puheenvuorossaan muistuttaa Yhdysvaltoja ikävistäkin asioista. Niistä, joista Yhdysvallat on vaiennut.

Kuultiin puhetta, jolla käydään rapakon takana vaalikampanjoita. Ja voitetaan vaaleja.

Sampo Vaarakallio

Saksan viesti on ollut, että Eurooppa ei hyväksy kiduttamista. Saksa katsoo myös, että kansainvälinen yhteistyö on edelleen tärkeää. Saksa on muistuttanut siitäkin, että Naton ohella Euroopalle on elintärkeä myös vahva ja yhtenäinen EU.

Siinä, missä Yhdysvaltain varapresidentti maalailee mennyttä aikaa tunnekokemusten kautta, niin Saksan liittokanslerin Angela Merkelin viesti on aivan toisessa rekisterissä.

Merkel sementoi paikkansa aikamme keskeisenä eurooppalaisena valtiojohtajana painottamalla yhteistyötä, monenkeskisyyttä ja sopimuspohjaisuutta. Painotukset ovat juuri niissä käytännön läheisissä asioissa, joista ei yön tunteina tviitata.

Merkel muistutti myös, että sananvapaus on demokratian perusedellytys. Asia, joka ei ole Trumpin Yhdysvalloissa aivan kohdallaan. Mutta ehkä Eurooppa ja Yhdysvallat löytävät Münchenissä yhteistä maaperää, josta ponnistaa.

Sanottakoon lopuksi, että Münchenissä näkyvät myös muutamat selkeät ajattelun kulut Atlantin molemmin puolin. Niiden kurominen umpeen ei ole hetikään niin helppoa kuin korulauseiden laukominen.