Ministerin yllätys: Suomesta hiilineutraali jo 2045 – "Pohjoismaiden näytettävä mallia ilmastopolitiikassa"

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo haluavansa Suomesta nopeasti hiilineutraalin maan ja kestävän talouden edelläkävijän.

ilmasto
Suomalaista metsää ja kaadettuja puita.
Ismo Pekkarinen / AOP

Pariisin ilmastosopimuksen mukaan maailman päästöjen ja päästöjä sitovien hiilinielujen pitäisi olla tasapainossa vuosisadan jälkipuoliskollla. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sanoo, että Suomen osalta tasapaino on saavutettavissa jo paljon aiemmin.

Tiilikainen toivoo, että Pohjoismaat näyttäisivät yhdessä esimerkkiä ilmastopolitiikan toimeenpanossa.

– Suomella on täysi mahdollisuus olla hiilineutraali yhteiskunta jo vuonna 2045.

– Ruotsissa kaavaillaan samanlaista aikataulua. Tässä kohtaa Pohjoismaiden kannattaa näyttää esimerkkiä ilmastopolitiikan toimeenpanossa ja edetä yhtä jalkaa, Tiilikainen sanoo.

Suomesta nopea edelläkävijä

– Pariisin ilmastosopimuksessa EU:n ja Suomen toiveiden mukaisesti asetettiin pitkän aikavälin tavoite, jossa vuosisadan jälkipuoliskolla päästäisiin tavoitteeseen, että päästöt ja nielut on tasapainossa.

– Tämä Suomen tavoite olisi etuajassa, Tiilikainen sanoo.

Käytännössä linjaus tarkoittaisi sitä, että Suomi vähentäisi ihmistoiminnan päästöjä eri sektoreilla niin paljon, että metsien nielu sitoisi hiiltä yhtä paljon kuin ihmistoiminta päästää.

Grafiikka metsien sitoman hiilen määrästä.
Yle Uutisgrafiikka

Vihreät: Hallitus ottanut lähinnä takapakkia

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö perää hallitukselta ripeämpiä otteita. Vihreät katsoo, että hiilineutraali yhteiskunta olisi mahdollista saavuttaa jo 2035.

– Tähän päästään vauhdittamalla uusiutuvan energian käyttöönottoa kaksi kertaa nopeammin kuin mihin hallitus on tähän mennessä sitoutunut, Niinistö lataa.

– Olennaista on, että hallitus käynnistäisi toimia, joilla päästövähennykset etenevät. Siinä hallitus on mennyt lähinnä takapakkia omalla toimikaudellaan.

Niinistö pitää tärkeänä muun muassa aurinkoenergian, tuulen ja sähköautoilun käyttöönoton vauhdittamista.

– Hallituksen keinot ovat olleet varsin yksipuolisia tässä ilmastopolitiikan toteuttamisessa.

Niinistö: Keskustan ajamat jättihakkuut ovat vaarallisia

Niinistö sanoo, ettei päästövähennyksiä voi pelkästään hakkuiden varaan laskea. Hän on huolissaan paitsi päästöjä sitovien nielujen pienenemisestä myös metsien monimuotoisuuden säilymisestä.

– Keskustan ajamat jättihakkuut voivat vaarantaa luonnon monimuotoisuuden, heikentää arvokkaiden metsien luonnontilaa, tuhota luontomatkailua ja virkistyskäyttöä.

– Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat arvioineet, että 2020-luvulla lisääntyvät hakkuut heikentävät meidän hiilinieluja niin, että se mitätöi Suomen omat päästövähennykset, Niinistö sanoo.

Tiilikainen: Teollisuuden tarvitsemat hakkuut eivät ole ongelma

Suomen hallituksen suunnitelmissa on kasvattaa metsien hakkuita noin 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Jos tämä toteutuu, hiilinielu pienenee vuosina 2021–2030 noin puoleen nykyisestä. Metsiä suunnitellaan hakattavan muun muassa hallituksen kärkihankkeen biotalouden nimissä. Suurin puun tarvitsija on selluteollisuus.

Ministeri Tiilikainen kiistää, että hakkuut vesittäisivät päästötoimenpiteitä.

– Väliaikaisesti nielut pienenevät lisääntyvien hakkuitten myötä, mutta samalla metsien ikärakenne muuttuu ja aktiivisella metsänhoidolla pystymme kasvattamaan nielut uudelleen. Tähän perustuu se, että 2045 päästöt ja nielut voivat leikata ja saavutetaan tuo hiilineutraalius, Tiilikainen sanoo.

– Ja jatkossakin metsien kasvu ylittää hakkuut.

Tiilikainen muistuttaa, että Suomessa ollaan pitkästä aikaa siinä tilanteessa, että pystytään hyödyntämään metsien kasvu.

– Vielä vuosikymmen sitten tehtaita suljettiin ja menetettiin työpaikkoja.

Metsäteollisuus: Puunsaanti turvaa investointeja ja työpaikkoja

Metsäteollisuutta edustavan Metsäteollisuus ry:n mukaan teollisuuden kilpailukyky ja investoinnit on turvattava.

– Ymmärrän tämän ministerin uuden avauksen niin, että mitään lisävelvoitteita teollisuudelle ei linjauksesta koitusi, Metsäteollisuus ry:n ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom sanoo.

– Metsäteollisuus tuo tärkeitä vientituloja. Puunsaanti on ensisijaisen tärkeää ja se tulee turvata, Fagerblom jatkaa.

Hän kuvaa ilmastopolitiikkaa kovaksi moniotteluksi , jossa Suomen teollisuuden on pärjättävä.

– Metsäteollisuudessa investoidaan parhaillaan niin sellun ja kartongin tuotantoon kuin mekaaniseen puun jalostukseen, Fagerblom luettelee.

Maatalous- ja ympäristöministeri Tiilikainen uskoo, että Suomi kykenee turvaamaan yhtä aikaa luonnon monimuotoisuuden, teollisuuden kasvavan puun tarpeen ja ylläpitämään riitävät nielut.

– Hiilineutraalius on mahdollista saavuttaa 2045 mennessä, Tiilikainen summaa.