EK irtisanoi sopimukset – miten se vaikuttaa työehtoihisi? Työnantajat ja työntekijät täysin eri mieltä

Työnantaja- ja työntekijäpuolen tilannekuvat poikkeavat toisistaan rajusti.

politiikka
Kilpailukykysopimus allekirjoitetaan Kesärannassa.
Kilpailukykysopimus allekirjoitettiin Kesärannassa 14. kesäkuuta 2016.Petteri Paalasmaa / AOP

Palkoista ja muista työehdoista pitäisi sopia pian – ensimmäiset sopimukset päättyvät syyskuussa, viimeiset tammikuussa. Tällä kertaa ei sovita keskusjärjestöjen vaan liittojen kesken. Se tietää yleensä vaikeampia neuvotteluita kuin jos asiat ratkaistaisiin vain liittoja edustavien järjestöjen välillä.

Jännite alkaa kasvaa. Siitä kertoo viime viikon riitely keskusjärjestöjen ja liittojen välillä.

Keskiviikkona kaksi samalle päivälle osunutta uutista työnantajaliitoilta hermostutti työntekijäliitot: EK luopuu keskusjärjestösopimuksista (siirryt toiseen palveluun), sopiminen jatkuu liittojen toimesta, tiedotti Einkeinoelämän keskusliitto keskiviikkona. Metsäteollisuus ilmoitti, (siirryt toiseen palveluun) ettei se enää jatka niin sanotun Suomen mallin etsimistä.

Kysyimme työnantaja- ja työntekijäliittojen ja -keskusjärjestöjen johdosta sekä sopimisen hyvin tuntevilta konkareilta kiistelyn taustoista. He eivät halunneet puhua asioista omilla nimillään.

Vaikuttaako se minun työehtoihini, että EK irtisanoutui keskusjärjestösopimuksista?

Keskusjärjestösopimuksista tuorein on jo kymmenen vuoden takaa. Sopimuksissa on määritelty (siirryt toiseen palveluun) esimerkiksi luottamusmiehen asemaa, lomapalkkaa, irtisanomisasioita – sopimuksia on parikymmentä.

Monet liitot ovat sopineet vastaavat asiat omissa työehtosopimuksissaan. Jotkut ovat versioineet sopimuksiinsa paremmin alalle sopivan mallin. Osassa sopimuksista on vain viittaus keskusjärjestösopimuksiin.

*Työnantajat: *Irtisanominen ei vaikuta mihinkään. Se oli pelkkä tekninen toimi, jonka piti olla luonnollinen seuraus EK:n päätöksestä olla osallistumatta keskitettyjen palkkaratkaisujen tekemiseen. Ilmoitus piti tehdä nyt, koska sopimuksilla on kuuden kuukauden irtisanomisaika.

Vaikka sopimuksia ei olisi enää olemassa, niihin voidaan silti viitata työehtosopimuksissa.

Liitot voivat vapaasti lisätä työehtosopimuksiin kirjaukset tai neuvotella asioista. Keskusjärjestösopimuksissa on sovittu asioista, joista osa on vanhentuneita ja osa edelleen ajankohtaisia.

Työntekijät: On irtisanoutumisella vaikutusta. Se ei vielä riitä, että sanoo, ettei mikään muutu, vaan pitää olla mustaa valkoisella. Jos se oli vain tekninen toimi, miksi ei sitten neuvoteltu asioita liittojen sopimuksiin jo aiemmin?

Juridista puolta on vielä tutkittava: voiko olemattomiin sopimuksiin viitata.

Suurissa liitoissa asiat ovat jo liittojen sopimuksissa. Sopimuksissa on työntekijöiden kannalta merkityksellisiä asioita, joita ei välttämättä ole helppo sopia esimerkiksi pienten palvelualan liittojen kesken – tällainen voi olla esimerkiksi luottamusmiehen asema.

Hermostuivatko työntekijäliitot turhan tähden?

Periaatteessa työntekijäpuoli tiesi, että keskusjärjestösopimukset lakkaavat olemasta, sillä EK ilmoitti viime vuonna, ettei se enää ole mukana keskitetyissä ratkaisuissa.

Metsäteollisuuden irtautuminen Suomen mallin rakentamisesta oli yllätys, myös muille työnantajaliitoille.

Keskiviikon ilmoitukset Metsäteollisuudesta ja EK:lta aiheuttivat voimakkaita reaktioita työntekijäpuolelta. Palvelualojen ammattiliitto piti asiaa sodanjulistuksena. Metalliliitto ilmoitti, ettei se neuvottele uusista työehdoista, ennen kuin kaikki keskusjärjestösopimukset on kirjoitettu nykyisiin työehtoihin.

Ajankohta on herkkä – kilpailukykysopimus pudotti etenkin julkisen sektorin naisvaltaisten alojen tuloja, ja useimpien työaika piteni korvauksetta 24 tuntia vuodessa. Eläkkeistäkin on vasta hetki sitten saatu sovittua.

*Työnantajat: *Työntekijöiden reagointi oli täydellinen ylilyönti ja sekamelska. EK:n toimi oli looginen seuraus siitä, että EK ei tule enää olemaan mukana keskitetyissä palkkaratkaisuissa. Työnantajapuolella arvattiin, että tästä voi tulla epäsopua. Mutta nyt viimeistään työntekijäpuoli ymmärtää, ettei keskitettyjä ratkaisuja ei ole enää tulossa.

Työntekijät: Jollain tavalla osasimme odottaa tätä. Mutta ajoitus oli surkea. Työntekijät ovat juuri suostuneet kilpailykykysopimuksen tuomiin muutoksiin. Liitoissa on sellainen olo, että nyt riittää.

Puutukkeja pinossa.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Kaatoiko puujalan katkeaminen koko Suomen mallin?

Suomen malli – eli vientivetoinen malli – ideoitiin, jotta Suomen kilpailukyky paranisi. Ajatuksena oli, että vientialan liitot sopivat työehdoista ja palkoista ennen muita, ja muut alat sopeutuvat niiden neuvottelemaan palkkakehitykseen.

Kun Metsäteollisuus irroittautui neuvotteluista keskiviikkona, mallista tuli jalkapuoli.

Sekä Metsä että muut vientiliitot tavoittelevat kilpailukykyistä kustannustasoa. Niiden tavoitteet vaan ovat eri tyyppisiä.

Metsäteollisuuden ja Paperiliiton sopimukset ovat syntyneet monesti tuskien kautta. Työnantaja haluaisi vähemmän jäykän sopimuksen, ja työntekijät pitävät tiukasti eduistaan kiinni.

Työnantajat: Mallin neuvotteluita ei jatketa. Syy on työntekijöiden. Työnantajapuoli olisi ollut valmis jatkamaan neuvottelua, vaikka Metsäteollisuus irtosikin. Neuvotteluissa oltiin pitkällä, ja ilman Metsäteollisuuden sopimusta kattavuus olisi silti ollut 65 prosenttia kokonaisviennistä ja tavaraviennistä 70 prosenttia. Mutta koska Metalliliitto ei neuvottele, mallin rakentamista ei voida jatkaa.

Käytännössä liittokohtaisten sopimusten lopputulos voi silti olla vientivetoinen malli. Ensimmäisinä katkolla ovat vientialojen sopimukset. Ne määrittävät yleistä linjaa, jonka perusteella muita sopimuksia tehdään.

*Työntekijät: *Käytännössä Suomen malli on nyt mennyttä, ja syy on keskenään eripuraisten työnantajaliittojen. Metsäteollisuus ei halua sitoutua samantyyppisiin sopimuksiin kuin muut vientialat.

Koska metsäsektorilla on mennyt viime aikoina suhteellisen hyvin, sen arvellaan yrittävän ostaa rahalla väljyyttä sopimukseen.

Yksi ongelma on se, että Metsäteollisuuden ja paperin neuvotteluista voi tulla vaikeat. Muut liitot eivät välttämättä suostu sopimaan, ennen kuin paperialan sopimuksessa on nimet.

Mies nojaa metallipajassa suureen kierrejouseen.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Onko puoli Suomea lakossa syksyllä?

Edelliset liittojen välillä tehdyt ratkaisut solmittiin vuosiksi 2008–2011. Sen jälkeen on ollut erilaisia keskitettyjä ratkaisuja, joissa valtaosa liitoista on sopinut tärkeimmät työn ehdot yhdessä.

Työnantajat: Päätös keskitettyjen ratkaisujen hylkäämisestä oli välttämätön. Se on hyvä, että nyt eletään vasta helmikuuta. Liitot ehtivät pohjustaa neuvotteluita.

*Työntekijät: *Liittokierros tulee olemaan hankala. Kun liitot käsittelevät asioita, ne katsovat niitä omasta näkökulmastaan. Keskusjärjestötasolla on yleensä saatu aikaan maltillisimmat sopimukset.

Jos tunnelma työnantajien ja työntekijöiden välillä ei parane, työntekijäpuolella on pohdiskeltu vaihtoehtoa: kilpailukykysopimuksesta voitaisiin luopua. Osa asioista on lainsäädännössä, mutta osasta on sovittu liitoissa tai paikallisesti. Näin on esimerkiksi työajan pidennyksen osalta.

Työntekijäpuoli voi tulkita, että kikyssä sovitut asiat ovat ensi syksynä vapaasti uudelleen neuvoteltavissa. Työntekijät voisivat syksyn neuvottelussa vaatia, että työaikaa lyhennetään. Tämä on tuskin ensimmäinen johtopäätös, mutta mahdollisuudesta on käyty keskusteluja.