Kuurojen Liitto vaatii sote-uudistukseen "viittomakieliloikkaa"

Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta kokonaan maakuntahallinnolle, mutta siinä ei ole mainintaa viittomakielistä.

Yle Uutiset viittomakielellä
Kaisa Alanne viittomassa.

Sote-uudistus oli pääaiheena Kuurojen Liiton ja eduskunnan viittomakieliverkoston helmikuun alussa Helsingissä järjestämässä viittomakielten seminaarissa. Tämän hetken aikataulun mukaan Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta kokonaan maakunnille vuoden 2019 alusta.

Tulevaisuudessa maakunnat päättävät millaisia palveluja ne järjestävät ja ostavat ne palveluntuottajilta. Uudistuksella halutaan parantaa palveluiden saatavuutta ja tarjota asiakkaille enemmän valinnanvapautta.

Lain valmistelussa ei ole kuitenkaan toistaiseksi havaittavissa mitään merkkejä viittomakielistä tai niiden käyttäjistä, kertoo johtaja Kaisa Alanne Kuurojen Liitosta.

– Sote-uudistukseen liittyy monta eri lakia, kuten laki sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä, mutta niissä ei ole huomioitu lainkaan viittomakielilakia. Potilaan tai asiakkaan kielellisten oikeuksien toteutumisesta ei ole mainintaa viittomakielestä. Yhteys viittomakielilakiin on unohtunut ja tästä olemme huomauttaneet.

Kuurojen Liitto ehdottaa "viittomakieliloikkaa"

Kuurojen Liitto ehdottaa, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista pohdittaessa otettaisiin "viittomakieliloikka". Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että sote-uudistuksessa otettaisiin huomioon vuonna 2015 voimaan tullut viittomakielilaki ja sosiaali- ja terveyspalvelut saatettaisiin kertaheitolla viittomakielilain vaatimalle tasolle.

Nyt suurimpana esteenä tälle näyttää olevan heikko tiedonkulku sote-uudistuksen valmistelijoiden välillä.

– Tapasimme viime vuonna Juha Rehulan yhdessä viittomakieliverkoston kanssa ja annoimme runsaasti tietoa mm. siitä, mitä tarkoittaa viittomakielilaki ja YK:n vammaissopimus. Rehula otti tiedon vastaan, mutta sanoi sen jakamisen edelleen olevan sote-valmisteluryhmän eri vetäjien vastuulla. Tässä vaiheessa asiaa ei ole täysin ymmärretty, Alanne kertoo.

Alanteen mukaan suuri haaste Kuurojen liitolle tulee olemaan sote-uudistuksen kylkiäisenä tulevat maakunnat, joiden edustajat valitaan vaalilla vasta vuoden kuluttua.

– Kuurojen liitolla on aina ollut hyvä ja suora yhteys eri ministeriöihin. Yhdistykset puolestaan ovat hoitaneet yhteydenpidon kunnissa. Nyt tähän tulee uutena maakunnat. Joudumme pohtimaan, miten tämä uusi taso vaikuttaa meidän resursseihimme ja työtapoihimme. Vielä ei ole tiedossa miten asiat etenevät ja mitä on tulossa, joten olemme kyllä huolissamme miten saamme viittomakielisten äänen kuuluville kaikilla kolmella tasolla, Alanne toteaa.