1. yle.fi
  2. Uutiset

Asteekit lähes hävittänyt Euroopan-tuliainen olikin ilmeisesti ruokamyrkytysbakteeri

Kaksi tuoretta tutkimusta viittaa siihen, että espanjalaisvalloittajilla oli tuomisiaan salmonellabakteeri.

arkeologia
Piirroskuva istuvasta asteekkihallitsijasta ja hänen seuralaisistaan. Vastapäisessä tuolissa espanjalaisasuinen mies intiaanitulkkeineen.
Tuntemattoman intiaanitaitelijan piirroksessa noin vuodelta 1550 asteekkien hallitsija Moctezuma II tapaa espanjalaisten johtajan Hernán Cortésin vuonna 1519.Kalifornian yliopisto, Berkeley

Neljä viidestä Meksikon alkuperäisasukkaasta kuoli vuosina 1545–1550 tautiin, jonka aiheuttajaa tutkijat ovat yrittäneet selvittää pitkään. Ilmeistä on ollut vain, että asteekkeja säälittä niittänyt sairaus oli tullut merten takaa espanjalaisten valloittajien mukana.

Ennen espanjaisten tuloa vuonna 1519 Meksikossa oli noin 25 miljoonaa ihmistä. Sata vuotta myöhemmin heitä oli enää miljoona.

1540-luvun kaltainen epidemia toistui 1570-luvulla. Asteekit kutsuivat tautia nimellä cocoliztli, rutto.

Kaupungeissa pappien päivät kuluivat aamusta iltaan siihen, että he kantoivat vainajia joukkohautoihin, kirjoitti vuonna 1576 epidemian omin silmin nähnyt fransiskaanihistorioitsija.

Joukkohaudasta saatiin DNA-näytteitä

Tutkijat ovat yrittäneet pitkään selvittää, oliko cocoliztli yhtä kuin isorokko, tuhkarokko vai jotakin aivan muuta. Yhdeksi syyksi kuolemiin on soviteltu jokinlaista verenvuototautia yhdistyneenä pitkään jatkuneeseen kuivuuteen.

Saksalaisen Max Planck (siirryt toiseen palveluun) -instituutin tutkijat näyttävät nyt päässeen taudin jäljille epidemian uhreista otettujen DNA-näytteiden perusteella. Ne ovat kaikkien aikojen ensimmäiset DNA-todisteet cocoliztlin aiheuttajasta.

Käärmekoru, jolla on pää sekä päässä että hännällä. Suussa on terävät torahampaat.
Tämä kaksipäinen turkoosikäärme koristi asteekin rintaa uskonnollisessa seremoniassa, ennen kuin espanjalaiset valloittajat tulivat nykyiseen Meksikoon. The Trustees of the British Museum / EPA

Näytteitä otettiin 29 vainajan hampaista Oaxacassa sijaitsevasta joukkohaudasta. Heistä 24 näyttää kuolleen vuonna 1545 alkaneeseen epidemiaan.

Useissa näytteissä oli salmonellaa. Se oli hyvin rajun kuumeen aiheuttavaa tyyppiä, jota esiintyy nykyisin vain kehitysmaissa ja sielläkin harvoin. Ilman hoitoa se tappaa 10–15 prosenttia tartunnan saaneista.

Muutama tartuntaa kantanut oireeton espanjalainen riitti levittämään taudin laajalti asteekkien joukkoon, tutkijat kirjoittavat. Valloitusten jälkeinen kaaos oli omiaan huonoon hygieniaan ja bakteerin leviämiseen, eikä asteekeilla ollut bakteerille lainkaan vastustuskykyä.

Tiedeyhteisö odottaa lisänäyttöjä

Brittiläisen Warwickin yliopiston (siirryt toiseen palveluun) tutkimus kertoi vastikään, että samoja bakteereja oli Euroopassa jo ainakin 300 vuotta ennen Meksikon epidemiaa. Tutkittu vainaja oli Norjassa vuonna 1200 kuollut nainen.

Molemmat tutkimukset ovat toistaiseksi vielä tiedeyhteisön arvioitavina. Tanskan luonnonhistoriallisen museon tutkija, muinaiseen DNA:han erikoistunut Hannes Schroeder on jo ehtinyt kommentoida Nature (siirryt toiseen palveluun)-lehdessä, että salmonellateoria vaikuttaa erittäin pätevältä.

Meksikon autonomisen yliopiston tutkijalla María Ávila-Arcosilla kuitenkin on vasta-argumentti. Oaxacassa käytetyllä tutkimustekniikalla ei voida jäljittää virusten DNA:ta, joten cocoliztlin kokonaiskuvasta voi puuttua palasia, Ávila-Arcos huomauttaa.

Salmonellateorian varmistamiseksi sekä Euroopasta että Amerikoista on löydettävä lisää muinaista DNA:ta, tutkijat toteavat. Schroeder aikoo ottaa teorian varteen oman ryhmänsä tutkimuksissa Karibian alueella. Sieltäkin etsitään joukkohaudoista eurooppalaisten tappavia tuliaisia.

Lue seuraavaksi