Koe uusi yle.fi

Analyysi: Renkaat ja jarrut suurempi hiukkaspäästöongelma kuin pakokaasu

Nastarenkailla ajavan sähköautoilijan ei kannata kehuskella vähäpäästöisyydellä. Hengitettävät hiukkaset eivät vähene, jos teiden kulumista ei saada kuriin.

katupöly
Katupölyä.
Derrick Frilund / Yle

Liikenteen päästökeskustelu pyörii pakokaasujen ympärillä. Autokannan uudistuessa pakokaasupäästöt pienenevät vauhdilla, jolloin muut päästöt lisääntyvät suhteellisesti ja muuttuvat vuorostaan kiinnostaviksi.

Tähän saakka katupölystä on puhuttu lähinnä keväisin, kun hiekoitussepeli on vielä kaduilta keräämättä ja ilma on pölystä sakeana. Katupölyn näkyvin osa likaa tietysti paikat, mutta todellisia ongelmia aiheuttaa kuitenkin hiukkaskoko, jota ei silmin näe.

Näitä alle 10 mikrometrin näkymättömiä hiukkasia kutsutaan hengitettäviksi hiukkasiksi. Tätä tavaraa irtoaa jatkuvasti tienpinnasta, jarruista, renkaista ja talvella eritoten renkaiden nastoista ja hiekoituksesta. Sieltä ne kulkeutuvat henkitorveen ja keuhkoputkiin.

Kevät on erityisen vaikeaa aikaa, koska talven aikana kerääntyneet hiukkaset pyörivät silloin katupölyn seassa.

Samoja ongelmia sielläkin, missä nastoja ei käytetä

Suomessa on viime vuodet ajateltu, että päällysteen kulumisesta voi tulla saman verran hengitettäviä hiukkaspäästöjä kuin pakokaasuista. Erityisesti raskas liikenne kuluttaa teitä, vaikka nastarenkaita alla ei olekaan.

Saksassa on tänä talvena saatu mittaustuloksia, joiden mukaan pahimmillaan jopa 85 prosenttia alle 10 mikrometrin hengitettävistä hiukkasista olisi peräisin tiepäällysteen kulumasta, renkaista ja jarruista. Ja Saksassa ei edes ole nastarenkaita.

Saksassa kuuluukin jo varoitusääniä, että moniin kaupunkeihin suunnitellut ajokiellot vanhemmille dieselmoottorisille autoille eivät välttämättä ole tehokkaita, jos hiukkaspäästöjen suurin aiheuttaja löytyy pakokaasujen ulkopuolelta.

Toki pienimmässä 2,5 mikrometrin kokoluokan pienhiukkasissa pakokaasut ovat edelleen se merkittävin syy, mutta myös tiestä, renkaista ja jarruista irtoaa näitä keuhkorakkuloihin saakka päätyviä pienempiä hiukkasia.

Nastattomuus saattaa kohta tuntua kukkarossa

Suomessa keskustelu nasta- vai kitkarengas johtaa yleensä tappeluun siitä, kumpi on olennaisempaa, jääpito vai teiden kuluminen.

Nastarenkaiden tiedetään talvisin olevan pääasiallinen katupölyn aiheuttaja yhdessä hiekoitusmateriaalien kanssa.

Esimerkiksi Helsingin kaupunki yrittää saada autoilijoista kitkarenkaiden käyttäjiä katupölyyn vetoamalla. Rengasvalmistaja Nokian Renkaat taas ilmoitti viime kevään pölyisimpään aikaan, että nastojen vähentyminen lisäisi katupölyä entisestään, koska rengasvalmistajan mukaan teitä pitäisi vastaavasti hiekoittaa entistä enemmän.

Tulevaan tieliikennelakiin on suunnitteilla liikennemerkki, jolla nastarenkailla ajo voitaisiin kieltää tietyillä tieosuuksilla. Helsingissä mietitään kuitenkin ensin pehmeitä keinoja. Yksi voi olla, että vähäpäästöisten autojen pysäköintialennusta ei saisi, jos autossa on nastarenkaat.

Joka tapauksessa uuteen tieliikennelakiin tullaan muuttamaan talvirengasmääräyksiä siihen suuntaan, että talvirenkaita olisi käytettävä kelin eikä kalenterin mukaan.

Yli kilo rengasta katoaa

Vaikka kuluttajat alkaisivat vaihtaa sähköautoihin, ei se hengitettävien hiukkaspäästöjen ongelmaa ratkaisisi.

Yksi henkilöauton rengas painaa 8–9 kiloa. Auton alla sen painosta kuluu pois jopa viidennes. Suomen karkea tienpinta vauhdittaa renkaan kulumista.

Auton jarrupalojen massasta keskimäärin 35 prosenttia päätyy ilmaan hiukkasina. Suurin osa näistä on vaarallisia alle 2,5 mikrogramman pienhiukkasia. Sähköautossa jarrut kuluvat ainakin teoriassa vähemmän.

Tien päällysteen kuluminen lisääntyy jyrkästi ajonopeuden kasvaessa. Kaupunkikeskustojen 30 kilometrin nopeusrajoitukset vähentäisivät myös hiukkaspäästöjä, sillä kiihdyttelyt ja jarruttelut lisäävät kulumista.

Vielä vuosikymmen sitten kitkarenkaan aiheuttama päällysteen kuluminen oli vain kaksi prosenttia nastarenkaan vastaavasta. Nykyrenkaiden nastat painavat kuitenkin vähemmän, jolloin niiden pitäisi ainakin teoriassa kuluttaa päällystettä aiempaa vähemmän.

Päällysteen kulumisessa ratkaiseva on myös sää. Lauhoina talvina tiet kuluvat nopeasti rikki. Nastarenkaiden käyttö edellyttää Suomessa asfaltilta suurta kivikokoa, jotta nastat eivät repisi päällystettä irti. Tästä suuremmasta kivikoosta johtuvat isommat raot kivien välissä taas saavat tien kestämään kosteutta huonommin.

Suuri merkitys on ajotavalla. Sitä voi jokainen muuttaa. Innokas kiihdytteliy ja jarruttely nastarenkailla on kaikkea muuta kuin ympäristöteko, vaikka sitten sähköautolla.

Juttua varten on pyydetty tietoa Aalto-yliopistosta, Suomen ympäristökeskuksesta, Helsingin seudun ympäristöpalveluista sekä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Musiikki

Miksi lisäkeikoista ei hiiskuta ennen kuin varsinainen keikka on myyty loppuun? Cheekin keikkamyyjä kertoo, miten päätökset tehdään

Taide

Suomi 100 -näyttelyssä esillä olevasta Sikamessiaasta tehtiin kirjallinen kysymys – "Jos islamin profeetta kuvattaisiin siaksi, Suomen liput käryäisivät jo jossain"

Arkeologia

Raumalaisen luostarin löytö kansainvälisestikin merkittävä: Kertoo munkkien 1400-luvun ruokahuollosta

NHL

Koditon taiteilija myi teoksiaan kadulla, nyt hän maalaa muotokuvia NHL-seuran kunniagalleriaan – "Inspiraatio mielenterveysongelmien ja köyhyyden kanssa painiville"