Politiikan ABC: Räjähtelevät lepakot oli erinomainen "rapalan viehe", "Mä heitin sen sinne toimittajamereen ja hups, tarttui!"

Perussuomalaisten puoluetoimiston työntekijä, Matti Putkonen lanseerasi politiikan kieleen syksyllä ilmaisuvoimaisen käsitteen, "rapalan viehe". Samalla hän tuli paljastaneeksi, kuinka poliittisen mielipiteenmuokkauksen ammattilaiset toimivat.

politiikka
Putkonen politiikan ABC.

Matti Putkonen sai lokakuussa 2016 kutsun A-studion keskusteluun, koska hän oli viikkoa aikaisemmin esittänyt tiedotustilaisuudessaan ja puolueensa nettilehdessä (siirryt toiseen palveluun) rajuja väitteitä tuulivoimaloiden aiheuttamista terveyshaitoista.

Putkonen antoi ymmärtää, että tuulivoimaloiden infraääniaallot saattavat olla haitallisia sekä ihmisille että eläimille. Hänen kannanottonsa saivat runsaasti huomiota, koska ne sisälsivät ennenkuulumattoman väitteen. Putkonen selitti, että tuulivoimaloiden infraääniaallot tappavat lepakoita räjäyttämällä niiden sisuskalut.

Uuden termin lanseeraus tv-keskustelussa              

A-studiossa hän kertoi miettineensä pitkään, miten viesti tuulivoimaloiden haittavaikutuksista saataisiin jokaisen suomalaisen tietoisuuteen:

Heitin 3-koukkuisen vieheen toimittajamereen ja hups, tarttui!

Matti Putkonen

– Täytyi kehittää juttu, jolla saadaan tämä asia menemään. Lepakosta tehtiin tällainen uusi Rapalan viehe, 3-koukkuinen. Mä heitin sen sinne toimittajamereen ja hups, tarttui!

Tiedotusvälineet sieppasivat Putkosen syötin heti. Perussuomalaisten tuulivoiman vastainen kampanja sai lentävän lähdön ja paljon julkisuutta. Operaation isä riemuitsi onnistumisestaan televisiossa.

– Näinhän se tuli! Siellä oli se tarvittava otsikko (siirryt toiseen palveluun): Perussuomalaiset ovat huolissaan, lepakot räjähtelevät!

Putkonen on taitava tiedottaja. Hän osasi nimetä poliittisen manööverinsä välineen mieleenpainuvasti. Rapala on tunnetuin uistimia valmistava yritys Suomessa. Joka ainoa kalamies tietää, millaisia sen vaappu-uistimet ovat.

Rapala viehe kuvituskuva
Rapala on tunnettu tuotemerkki. Maineikkaan yrityksen nimen kaappaaminen poliittiseksi iskusanaksi ei liene yhtiölle yksinomaan myönteinen asia. Derrick Frilund / Yle

Rapalan viehe on uusi ilmaus politiikan kielessä. Matti Putkonen kertoo keksineensä sen valmistautuessaan A-studion keskusteluun. Poliittisissa yhteyksissä rapala tarkoittaa medialle heitettyä houkuttelevaa täkyä, joka kätkee sisäänsä koukun.

Poliittisen rapalan käyttötarkoitukset

Vaikka käsite on uusi, rapalaa on käytetty politiikassa iät ja ajat. Erilaiset politiikan ammattilaiset käyttävät sitä muun muassa manipuloidakseen mediaa ja saadakseen julkisuutta jollekin asialle.

Pyrkimyksenä voi olla myönteisen huomion hankkiminen omalle puolueelle tai yleisen mielipiteen kääntäminen jonkin tavoitteen taakse. Tavoitteena voi olla myös vaikkapa poliittisen vastustajan mustamaalaaminen tai kohun nostattaminen, jotta huomio siirtyisi pois oman puolueen ongelmista. Vaihtoehtoja on lähes loputtomiin.

Uuden poliittisen kielikuvan keksijä, Matti Putkonen sanoo, että poliittiseen rapalaan kannattaa turvautua, jos kyseessä olevaan asiaan liittyy paljon poliittisia ja taloudellisia intressejä ja suuri tunteita.

Medialle heitetty erikoissyötti on käyttökelpoinen nimenomaan silloin, jos keskustelu pitää virittää asiasta, josta on vallalla dogmi tai vahva brändi. Jos sellainen on syytä koettaa rikkoa, avuksi tarvitaan rapala. Putkosen mielestä tuulivoima on tällainen asia, se on uusiutuvan energian vahva brändi.

Työreformin vastaiset syöttikoukut

Vuoden 1999 eduskuntavaaleissa keskusta nosti laatimansa työelämän uudistusohjelman kampanjateemakseen. Puolue oli valmistellut työreformiksi ristimäänsä ohjelmaa muutaman vuoden ajan.

SAK käynnisti muiden palkansaajajärjestöjen kanssa operaation työreformin torjumiseksi. Matti Putkonen oli tuohon aikaan sosialidemokraattisen puolueen jäsen ja työskenteli Metalliliitossa. Hän oli mukana työreformin torppaushankkeessa ja kertoo, että palkansaajien keskusjärjestö SAK käytti siinä menestyksekkäästi rapalaa.

Esko Ahon keskustapuoluoeen Työreformi mainoslehtinen.
Työreformi oli vuoden 1999 eduskuntavaaleissa Keskustan tärkein kampanjateema, jolla puolue tavoitteli paluuta päämisteripulueen asemaan.Derrick Frilund / Yle

SAK lähti Putkosen mukaan siitä, että työreformi-idea pitää “nonsaleerata” eli mitätöidä niin, ettei sen toimeenpanoa alettaisi edes harkita. Putkosen mukaan idean mitätöinnin mahdollisti se, etteivät keskustalaiset osanneet kirjoittaa työmarkkinakieltä oikein.

Perimmäisenä tavoitteena oli kaataa Kepu, eli Esko Aho.

Matti Putkonen

Putkonen sanoo, että keskustan suunnitelma sisälsi paljon hyviä asioita, mutta siinä oli kaksi huonosti muotoiltua kohtaa. Ne saattoi tulkita tavalla, joka herätti suurta levottomuutta palkansaajissa.

SAK:n strategit heittivätkin julkisuuteen tällaisen koukun: "Työreformi murtaa työehtosopimusten yleissitovuuden ja puolittaa työttömyysturvan!"

– Faktisesti työreformissa ei ollut tarkalleen tuollaisia tavoitteita, mutta paperia saattoi tulkita niin, että nuo tavoitteet olivat sen rivien välissä, selittää Matti Putkonen.

Mielipiteenmuokkauksen tavoite oli kova, mutta se oi ollut pohjimmiltaan työmarkkinapoliittinen, sanoo Matti Putkonen.

– Operaation perimmäisenä tavoitteena oli kaataa Kepu eli puheenjohtaja Esko Aho. Tarkoituksena oli varmistaa, että SDP pysyy suurimpana puolueena ja se, että Paavo Lipponen voi jatka pääministerinä.

Tosiasioiden ja mielikuvituksen sekoittaminen

Se kuinka asiat tarkalleen ottaen ovat ei ole poliittisen rapalan käyttäjille nökönnuukaa, kunhan julkisuuteen heitetyt syöttikoukut tekevät tehtävänsä.

Matti Putkonen sekoitti faktan ja fiktion epämääräiseksi vyyhdeksi myös “räjähtäneet lepakot” -operaatiossaan. Suomen Uutisten lokakuussa julkaisema juttu oli totta vain osaksi, osa siitä oli mielikuvituksen tuotetta.

Totta on, että tuulivoimalat tappavat lepakoita. Voimaloiden pyörivät lavat silpovat niitä ja lapojen aiheuttamat paineenvaihtelut rikkovat voimalan koneiston taakse ajautuneiden lepakoiden keuhkorakkulat.

Siitä ei asiantuntijoiden mukaan ole kuitenkaan näyttöä, että lepakoiden kuolemat johtuisivat infraäänistä. Tutkijat sanovat, ettei lepakoiden kuolemien perusteella ei voi myöskään väittää, että tuulivoimalat aiheuttavat terveyshaittoja ihmisille (siirryt toiseen palveluun).

Putkonen siis yhdistelee asioita, joilla ei tutkimustiedon perusteella ole mitään yhteyttä.

Hän myös kertoo omista olettamuksistaan faktoina. Yksi tällainen olettamus on se, että tuulivoimalan aiheuttamat paineaallot ovat infraääniä.

Suomen Uutisten haastattelussa hän selitti, että infraäänen vakavalla altistumisalueella asuu 650 000 ihmistä. Jutusta ei selviä, miten alue on määritelty. Sekään ei käy ilmi, menehtyykö lepakoita koko tuolla alueella, vai yksinomaan aivan voimaloiden tuntumassa.

Hallitus tutkituttaa aiheuttaako tuulivoima terveyshaittoja

A-studion keskustelussa Putkonen myönsi kuitenkin, ettei hänellä ole sataprosenttista varmuutta siitä, mistä ihmisille aiheutuvat terveyshaitat johtuvat. Sen todettuaan hän korosti, että asiasta täytyy tehdä riippumaton tutkimus.

Puolitoista kuukautta “räjähtävät lepakot” -informaatio-operaation jälkeen maan hallitus käynnistikin selvityksen (siirryt toiseen palveluun) tuulivoiman terveysvaikutuksista perussuomalaisten vaatimuksesta. Hallitus päätti myös, että tuulivoimalle maksetaan tuotantotukea vasta sitten, jos selvitys osoittaa, ettei tästä energiantuotantotavasta seuraa terveyshaittoja.

Räjähtävät lepakot saattavat nousta julkiseen keskusteluun vielä monta kertaa. Perussuomalaiset on nimittäin nostanut tuulivoiman terveyshaitat yhdeksi puolueen kunnallisvaaliteemaksi.

Matti Putkonen osallistuu aktiivisesti puolueensa vaalikampanjaan. Hän kävi viime sunnuntaina Raahessa puhujamatkalla. Tilaisuuden teemat olivat: Sairastuttaako tuulivoima – terveystutkimus – kunnanvaltuuston päätösvalta.