Kreikan lainoittajat: Seitsemän vuoden leikkausputken loppu häämöttää

Lainoittajat aloittavat uudelleen neuvottelut Kreikan hallituksen kanssa toimista, jotta hätälainan seuraava erä saadaan maksuun.

Kreikka
Kreikan valtiovarainministeri Eukleidis Tsakalotos ja euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem Brysselissä maanantaina 20. helmikuuta.
Kreikan valtiovarainministeri Eukleidis Tsakalotos ja euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem Brysselissä maanantaina 20. helmikuuta.Olivier Hoslet / EPA

*BRYSSEL *Kreikalta vaadittavien toimenpiteiden painopiste on siirtymässä leikkauksista ja veronkorotuksista rakenteellisiin uudistuksiin, sanovat Kreikan lainoittajat.

Euroryhmän puheenjohtajan Jeroen Dijsselbloemin mukaan Kreikka voi ryhtyä suunnittelemaan myös elvyttäviä toimenpiteitä, koska Kreikan julkinen talous jakselee nyt ennakoitua paremmin.

– Tämä pitää nähdä siirtymänä leikkauspolitiikasta rakenteellisiin uudistuksiin, Dijsselbloem sanoi euromaiden valtiovarainministerien kokouksen jälkeen.

Kreikka on sopeuttanut julkista talouttaan leikkauksin ja veronkorotuksin vuodesta 2010 alkaen yli 70 miljardin euron arvosta. Summa on yli kolmasosa Kreikan bruttokansantuotteesta.

Neuvotteluita jatketaan Ateenassa

Kokouksessa varmistui, että lainoittajainstituutioiden eli EU-komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston edustajat palaavat lähipäivinä Ateenaan jatkamaan neuvotteluita Kreikan hallituksen kanssa.

Neuvotteluissa sovitaan toimista, jotka Kreikka panee toimeen saadakseen lainaohjelmansa seuraavan maksuerän. Kreikka tarvitsee rahoitusta viimeistään heinäkuussa, kun sen täytyy lyhentää lainojaan seitsemällä miljardilla eurolla.

Dijsselbloemin mukaan neuvottelut pyritään saamaan päätökseen mahdollisimman pian. Niitä voidaan nyt jatkaa, koska Kreikka on periaatteessa suostunut panemaan toimeen vaaditut uudistukset verotuksessa, eläkejärjestelmässä ja työmarkkinoilla.

Komission arvion mukaan Kreikan valtiontalous saavutti viime vuonna kahden prosentin ylijäämän ennen lainanhoitokuluja. Lainaohjelmassa sovittu tavoite oli 0,5 prosenttia.

Dijsselbloem sanoi, että elvyttävän politiikan aika ei ole käsillä vielä, vaan ensin pitää nähdä että Kreikan suotuisa budjettikehitys jatkuu. Kreikan hallitus voi kuitenkin hänen mukaansa ryhtyä jo nyt valmistelemaan lainsäädäntöä kasvua ja työllisyyttä vauhdittavista toimista.

IMF:n osallistuminen yhä epävarmaa

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ei ole vieläkään päättänyt, osallistuuko se lainaohjelmaan joka käynnistyi jo heinäkuussa 2015 ja jonka on määrä päättyä kesällä 2018. Euromaat lupasivat tuolloin Kreikalle enintään 86 miljardin euron lainan, joka käytetään pääosin Kreikan vanhojen lainojen hoitamiseen.

Euromaista etenkin Saksa on edellyttänyt IMF:n osallistumista. Saksa toisaalta vastustaa uusia helpotuksia Kreikan velkataakkaan, joita IMF on pitänyt osallistumisensa edellytyksenä.

Ohjelman alussa myös Suomen kanta oli, että IMF:n on tultava mukaan Kreikan lainoittajaksi. Nyttemmin näkemys on kuitenkin muuttunut, sillä Suomen laskelmien mukaan IMF:n vaatimat velkahelpotukset tulisivat veronmaksajille kalliimmaksi kuin rahaston jääminen pois ohjelmasta.

– Ei ole sellaista välttämätöntä tarvetta. Suomen näkökulmasta IMF toisi edelleen lisäarvoa, pidämme sitä tärkeänä, mutta se ei ole kynnyskysymys, sanoi valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) euroryhmän kokouksen alla.

IMF julkaisi kokouksen jälkeen lyhyen lausunnon, jonka mukaan se osallistuu neuvotteluihin Ateenassa, mutta niiden lopputulosta on liian varhaista ennakoida.