Päihteiden käyttö lisääntyy - tälläistä on korvaushoitoklinikan arki

Huumeista eroon kamppailevat saavat päivittäin opioidiannoksensa keskussairaalassa tai kotonaan.

Lappeenranta
Metadonia eri vahvuuksilla
Metadonia käytetään opioidikorvaushoidossa.Tommi Parkkinen / Yle

LappeenrantaKello on yli kaksitoista ja korvaushoitoklinikka on hiljentynyt. Paikasta ovat juuri poistuneet viimeiset opioidilääkkeiden hakijat.

– Asiakkaat tulevat sovitulle ajalle, ja korvauslääkkeen jako suoritetaan täällä aamuisin, kertoo Eksoten MTPA:n ja Päihdeklinikan palveluesimies Kati Nirkko.

Klinikka sijaitsee Etelä-Karjalan keskussairaalassa. Seinän juurella on pahvilaatikko, jossa on kymmenittäin tyhjiä metadoni-lääkepakkauksia. Korvaushoitoon päädytään, kun vieroitus ei ole auttanut riippuvuuden hoidossa. Opioidit ovat vain yksi osa korvaushoitoa.

– Omahoitajan kanssa keskustellaan ja kartoitetaan sosiaalista ja psyykkistä tilannetta, sekä niihin liittyviä tukitoimia ja hoitoja.

Korvaushoidossa käy vain yli 18-vuotiaita. Potilaat saavat lääkärin määräämän lääkeannoksen sairaanhoitajien ja vartijan läsnä ollessa.

– Tilanne käy nopeasti. Muu keskustelu käydään omahoitajan vastaanotolla, Nirkko kertoo.

Tässä huoneessa korvaushoitolääkkeitä anniskellaan
LääkkeenjakohuoneTommi Parkkinen / Yle

Riippuvaiset sitoutuneita hoitoon

Turvallisuudesta on pidetty huolta kameravalvonnalla ja vartijan läsnäololla. Asiakkaat tietävät, ettei asioita kannata pahentaa huonolla käytöksellä.

– Joskus voi tulla tilanteita, että joku tulee päihtyneenä. Silloin voi joutua puolittamaan tai jopa eväämään lääkeannoksen, mikä voi suututtaa.

– Tarkoituksena on, että paikalle tullaan selvin päin, toteaa palveluesimies Kati Nirkko.

Käyttäjän kanssa tehdään sopimus korvaushoidon aloittamisesta. Pääsääntöisesti potilaat ovat sitoutuneet hoitoon.

– He eivät halua, että hoito loppuisi heidän käytöksensä takia.

Korvaushoito kestää useita viikkoja. Jos hoito tepsii, voi potilas saada useamman päivän annoksen kerrallaan, jotka nautitaan omatoimisesti kotona.

Metadonia ja Suboxonea

Lappeenrannassa korvaushoidossa käytetään ensisijaisesti metadonia. Myös Suboxonea, joka sisältää buprenorfiinia, voidaan käyttää.

Opioidikorvaushoitolääkityksen tavoitteena on normalisoida huumekäytön jäljiltä häiriintynyt aivotoiminta niin, että tarve käyttää huumetta jää pois ja henkilö voi keskittyä ihmissuhde-, työ- ja muiden asioidensa hoitamiseen.

Päihdehoidossa eniten 20–30 vuotiaita

Etelä-Karjalassa korvaushoitopotilaiden määrä on kasvanut parin viimeisen vuoden aikana. Korvaushoidon piirissä on tällä hetkellä noin 40 asiakasta. He ovat iältään 21–63-vuotiaita.

– Ei ole niin pientä paikkakuntaa, jossa ei olisi riippuvuusongelmasta kärsiviä, toteaa ylilääkäri Pasi Lempiäinen.

Samalla linjoilla on Irti Huumeista ry:n aluevastaava Piia Tuosa.

– Huumetilanne on joka paikkakunnalla lisääntymässä. Parempaan suuntaan ei olla menossa.

Sekakäyttö yleistä

Hoitoon hakeutumisen syynä on usein huumausaineiden sekakäyttö. Eniten riippuvuutta aiheuttavat kannabis, amfetamiini ja buprenorfiini (esim. Subutex), sekä reseptilääkkeet, kuten kipu- ja rauhoittavat lääkkeet. Vaarallista heroiinia esiintyy Etelä-Karjalassa vähän.

– Asiakkaiden tarinoista on kuultu, että se olisi lisääntymässä. Seuloissa ei ole tullut vastaan, kertoo Eksoten Pasi Lempiäinen.

Etelä-Karjala edelläkävijä huumehoidossa

Etelä-Karjalassa saa huumehoidon ja siihen liittyvät mielenterveyspalvelut saman katon alta. Yhden luukun periaatteen hyödyt on huomattu esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.

– Eksotesta otetaan mallia täällä pääkaupunkiseudulla siinä, miten hyvin esimerkiksi päihdepsykiatria on järjestetty, kertoo Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikka Helsingistä.

Eksotessa ja Irti Huumeista ry:ssä ollaan samaa mieltä.

– Vuodesta 2010 tämä on ollut käytössä ja tulokset ovat positiivisia, toteaa Eksoten Mielenterveyspalvelujen ja Päihdeklinikan ylilääkäri Pasi Lempiäinen.

– Täällä hoidetaan päihdepuolella asiat paljon paremmin kuin monella muulla paikkakunnalla, kertoo Irti Huumeista ry:n aluevastaava Pia Tuosa.

Heti hoitoon?

Irti Huumeista -yhdistys järjestää huumeiden käyttäjien vanhemmille vertais- ja keskustelutukea. Kohtaamisissa kuulee palautetta.

– Ainahan se hoitoon pääsy takkuilee, mutta ongelma on varmasti kaikkialla Suomessa, kertoo aluevastaava Pia Tuosa.

Tuosa pitää tärkeänä, että hoitoon pääsisi heti, kun asiakas sitä haluaa.

– Se on kaksipiippuinen juttu. Jos käyttäjä haluaa hoitoon tänään, mutta hoitopaikkaa tarjotaan vasta kolmen päivän päähän, käyttäjä voi olla jo muuttanut mielensä.

Eri riippuvuushoitoja tarjolla

Kun huumeidenkäyttäjä haluaa apua, hänen tilanteensa ja hoidon tarpeensa kartoitetaan.

– Se voidaan tehdä ympäri vuorokauden. Arvioidaan aloitetaanko avohoidolla vai tarvitaanko välitöntä laitoskatkaisua. Jos vieroitus ei onnistu, voidaan opioidiriippuvaiselle tarjota korvaushoitoa, kertoo Eksoten ylilääkäri Pasi Lempiäinen.

– Laitoskuntoutushoidossa pyritään syventymään päihdeongelman ytimeen ja hakemaan keinoja saamaan raittiudesta tiukempi ote.

Lähteet: Eksoten MTPA:n ja Päihdeklinikan ylilääkäri Pasi Lempiäinen, palveluesimies Kati Nirkko. Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikka ja aluevastaava Pia Tuosa.

Päihdelinkki.fi, kaypahoito.fi