Storsandin hiekkadyynit palautetaan entiseen loistoonsa – pusikoituminen halutaan pysäyttää

Yli kahden kilometrin ainutlaatuisen hiekkadyynialueen ennallistaminen on erityistä varovaisuutta vaativa työ. Uudessakaarlepyyssä se aloitettiin yli 30-vuotiaiden mäntyjen kaatamisella.

Hiekkadyynit
Storsand hiekkadyynit Uusikaarlepyy
Storsandin hiekkadyynialueen ennallistamistyöt on aloitettu nyt talvella, mutta niitä jatketaan kesät-talvet seuraavien kolmen vuoden ajan.Jarkko Heikkinen/Yle

Uudenkaarlepyyn Storsand eli Isohiekka (siirryt toiseen palveluun) on reilun kahden kilometrin pituinen luonnollinen hiekkaranta. Viime vuosina tämä hiekkadyynialue on kasvanut enemmän tai vähemmän umpeen.

Koska Suomessa avoimet dyyni- ja hietikkoympäristöt ovat harvinaisia, niitä pyritään ennallistamaan avoimiksi. Niin myös Storsandissa, missä ennallistamistyöt alkoivat viime viikolla ranta-alueelle kasvaneiden puiden kaatamisella.

– Haluamme avata maisemaa ja tarjota lajeille karuja elinympäristöjä. Jo nyt näkee, että maisema on vähän auennut, sanoo Metsähallituksen biologi Lena Wargén.

Suurta varovaisuutta noudattaen

Storsand kuuluu harjujensuojeluohjelmaan (siirryt toiseen palveluun) ja on osa Natura 2000 -aluetta, mikä asettaa siellä tehtäville töille erityisvaatimuksia.

– Ennallistamisessa noudatetaan suurta varovaisuutta, ettei vahingoiteta alueen arvokkaita dyynimuodostumia. Dyynimuodot halutaan säilyttää mahdollsimman hyvinä, Wargén sanoo.

Wargénin mukaan liian suuri kulutus alkaisi lennättää dyynialueen hiekkaa ja myös kasvillisuus kärsisi. Siksi esimerkisi suurilla työkoneilla on parempi työskennellä nyt talvella kuin kesäaikaan, jolloin koneiden jäljet olisivat syvemmät. Myös koneiden kulkureitit työskentelyalueella on tarkkaan suunniteltu.

Storsandin hiekkadyynialueen ennallistaminen aloitettiin puiden kaatamisesta helmikuussa 2017.
Storsandin hiekkadyynialueen ennallistaminen aloitettiin puiden kaatamisesta helmikuussa 2017.Jarkko Heikkinen/Yle

Talvi- ja kesätöitä

Umpeen kasvamisen myötä avoimet ympäristöt voivat metsittyä kokonaan. Metsittyminen taas hävittää avoimen paahdeympäristön (siirryt toiseen palveluun), jota monet kasvit, linnut ja hyönteiset tarvitsevat. Lena Wargénin mukaan Storsandin alueella on ainakin hyönteisiä, jotka ennallistamisesta hyötyvät.

Storsandissa ennallistamistöihin kuuluvat käynnissä olevan puuston poistamisen lisäksi pensaikon karsiminen sekä ruovikoiden juurien jyrsiminen.

– Seuraava vaihe on, että kerätään pois alueelta kaadettujen puiden rungot. Lisäksi on tarkoitus vielä nyt talvella poistaa vanhaa ruovikkoa yhteistyössä maanomistajien kanssa. Tämä talviniitto tehdään lähiaikoina, Lena Wargén sanoo.

Ruovikkoa on tarkoitus niittää myös loppukesäisin koko kolmivuotisen hankkeen ajan. Jotta se saataisiin pidettyä kurissa, niittäminen pitäisi tehdä ainakin muutaman vuoden välein, Wargén sanoo.

– Rantaa hoidetaan muun muassa poistamalla vesakkoa.

Storsandin hiekkadyynialuetta ennallistetaan Uudessakaarlepyyssä.
Storsandin hiekkadyynialuetta kesällä.Metsähallitus

Paahdeympäristöjä ympäri Suomea

Storsandin ennallistaminen on osa valtakunnallista Paahde-LIFE-hanketta (siirryt toiseen palveluun). Sen myötä merenrantaniityillä, dyyneillä, harjuilla, nummilla ja muissa paahdeympäristöissä tehdään ennallistamispolttoja, istutetaan uhanalaisia lajeja ja poistetaan vieraslajistoa.

Tähän mennessä Metsähallituksen ja maanomistajien yhteistyö on sujunut Uudessakaarlepyyssä Lena Wargénin mukaan hyvin.

– Hyviä ideoita on tullut ja yhteistyö on ollut todella hyvää. Täällä on monia ihmisiä, jotka muistavat miltä alue näytti ennen.

Lena Wargén kertoo muun muassa alueelta otettujen ilmakuvien osoittavan, että 60-70 vuotta sitten ranta-alue on ollut aivan avointa. Nyt käynnistyneen ennallistamistyön myötä ajassa palataan arviolta 30-40 -vuoden takaisiin maisemiin, sillä sen ikäisiä ovat alueelta kaadetut männyt.