Muumilaakson Tuutikki eli Tuulikki Pietilä teki hienon uran taidegraafikkona kuulun elämänkumppaninsa varjossa

Ateneum esittelee Tuulikki Pietilän 100-vuotissyntymäpäivän kunniaksi läpileikkauksen taiteilijan laajasta tuotannosta.

taide
Tuutikki muumimukissa ja Tuulikki Pietilä.
Tuutikki-hahmo muumimukissa ja Tuulikki Pietilä noin vuonna 1980Yle / Matias Uusikylä

Kun koettaa löytää tietoja maamme merkittävimpiin kuuluneesta taidegraafikosta, professori Tuulikki Pietilästä (1917-2009), haroo tyhjää. Ei löydy tutkimuksia, ei kirjoja, ei juuri artikkeleitakaan.

On vain valtava, yli 1400 teosta käsittävä tuotanto, jonka Pietilä testamenttasi lähes kokonaisuudessaan Ateneumin taidemuseolle.

Tuulikki Pietilä: Tour de France (1951).
Tour de France (1951)Nina Pätilä / Kansallisgalleria

Kevään ajan taidemuseossa on esillä läpileikkaus Pietilän grafiikasta 1930-luvulta 1980-luvulle, koko uran ajalta. Teoksia ei ole aiemmin esitelty näin laajasti.

Tuulikki Pietilä antoi piut paut julkisuudelle

Suuri yleisö muistaa Tuulikki Pietilän parhaiten taiteilija Tove Janssonin (1914-2001) elämänkumppanina.

Silloin harvoin kun Pietilä vilahti julkisuudessa, hän teki sen Janssonin vierellä, milloin yhteisen, Pellingin ulkosaaristossa sijainneen kesäsaari Klovharun kuistilla, milloin Linnan juhlissa presidentti Koivistoa kättelemässä.

Tove Jansson Tuulikki Pietilä.
Muumipappa kaipaa auriolle saarelle. Klovharunin pieni saari Porvoon edustalla oli pitkään Tove Janssonin ja Tuulikki Pietilän kesäpaikka.Yle

Toven veljentytär Sophia Jansson sanoo Pietilän jättäytyneen suosiolla kuuluisan rakkaansa varjoon.

– Me kaikki ympärillä olimme sitä mieltä, että Tuulikki voisi enemmänkin esitellä tuotantoaan, mutta hänestä se ei ollut tarpeellista. Tuulikki koki varmaan, että yhden kuuluisuus riittää, muuten suhde ei toimi, Sophia Jansson arvelee.

Tuulikki Pietilän teoksia Ateneumissa.
Tuulikki Pietilän teoksia Ateneumin taidemuseossa.Petteri Sopanen / Yle

Tuulikki Pietilän veljentytär Annukka Pietilä muistelee tätiään järkevänä ja reiluna tyyppinä, joka piut paut antoi julkisuudelle. Tai ei hän mikään ”täti” ollut.

Tooti ei halunnut olla päähenkilö, kuuluisuus ei kiinnostanut häntä tippaakaan.

Annukka Pietilä

– Minulle ei olisi tullut mieleenikään kutsua häntä muuksi kuin Tootiksi. Niin häntä kaikki nimittivät. Tooti ei halunnut olla päähenkilö, kuuluisuus ei kiinnostanut häntä tippaakaan.

Naiset kulkivat vintin kautta toistensa luona

Tove Janssonin ja Pietilän rakkaustarina alkoi 1950-luvulla. Jansson on kuvannut sen kirjassaan _Taikatalvi _(1957). Siinä Muumilaaksoon saapuu uusi otus, Tuutikki. Hän on turvallinen ja hänellä ovat jalat maassa. Hän hälventää muumipeikon yksinäisyyden.

Tuutikki-Tuulikki jäi elämään muumipeikko-Toven rinnalle loppuiäksi.

Tuulikki Pietilä: Hyljätty kesäkuisti (1975).
Hyljätty kesäkuisti, 1975.Ainur Nasretdin / Kansallisgalleria

Naisilla oli omat taiteelliset uransa ja he säilyttivät muutenkin omat reviirinsä yhteiselossaan. Kumpikin asui samaa Helsingin Ullanlinnan marjapuuronväristä rakennusta, mutta eri asuinnoissa talon eri päädyissä. Toistensa luo he kulkivat vinttikäytäviä pitkin.

Tuulikki koki varmaan, että yhden kuuluisuus riittää, muuten suhde ei toimi.

Sophia Jansson

Kunnes 1980-luvulla Pietilä päätti luopua grafiikanteosta kokonaan. Hän oli tullut eläkeikään ja oli aika jättää fyysisesti raskas ura.

Pietilä paneutui rakentamaan muumikuvaelmia, suuria pienoismalleja muumimaailmasta ja sen tapahtumista. Niitä syntyi sittemmin peräti nelisenkymmentä.

Muumikuvaelmat ovat olleet esillä Tampereen Muumilaaksossa. Tällä hetkellä ne odottavat pääsyä uuteen, kesällä avattavaan Muumimuseoon Tampere-taloon.

Tuulikki Pietilän teoksia Ateneumissa.
Théâtre du Soleil I, 1976. PuupiirrossarjaPetteri Sopanen / Yle

Pietilä hallitsi grafiikan menetelmät mennen tullen

Tuulikki Pietilä teki puolen vuosisadan mittaisen uran taidegraafikkona, opettajana ja alansa taidejärjestöjen vaikuttajana.

Taiteilija hallitsi grafiikan menetelmät ja tekniikat perinpohjaisesti, metalligrafiikasta puupiirroksiin, moniväritöistä litografioihin. Hän sekoitti eri menetelmiä ja kokeili jatkuvasti uutta.

Pietilä oli sillä tavalla vaativa itselleen ja muille, että jos kerran tehdään jotain, niin tehdään sitten kunnolla.

Heikki Malme

Ja teki kaiken itse, grafiikan raskaat työvaiheet vedostusta myöten. Pietilä kun hallitsi koneet ja vempaimet. Esimerkiksi Klovharun elintärkeän veneen perämoottori oli Tootin silmäterä ja jatkuvan huolenpidon kohde.

Pietilän testamenttilahjoituksen Ateneumille inventoinut Heikki Malme kertoo taiteilijan olleen nuoren graafikkopolven esikuva monipuolisuudessaan ja teknisessä osaamisessaan.

Heikki Malme esittelee Tuulikki Pietilän teoksia.
Pietilän tuotannon inventoinut Heikki Malme.Petteri Sopanen / Yle

Sen sijaan Pietilän ura taidegrafiikan opettajana Taideteollisessa oppilaitoksessa kesti vain hetken, Malme kertoo.

– Pietilä ei pitänyt siitä, että oppilaina oli paljon sivuaineena grafiikkaa opiskelevia. He eivät suhtautuneet tarpeeksi vakavasti aineeseen. Pietilä oli sillä tavalla vaativa itselleen ja muille, että jos kerran tehdään jotain, niin tehdään sitten kunnolla.

Tuulikki Pietilän teoksia Ateneumissa.
Omakuvia 1940-luvulta.Petteri Sopanen / Yle

Veljentytär Annukka Pietilän mukaan Tooti oli hyvin itsekriittinen.

– Nuorena tyttönä, sodassa lottana ollessaan, Tooti maalasi kovalevyille kuvia. Kerran sattui, että perikunta löysi jäämistöstä hänen sota-ajan työnsä ja pyysi signeerauksen. Tooti otti työn ja löi sen lekalla rikki kauhistuneiden omistajien edessä, Annukka Pietilä kertoo.

– Tooti sanoi, että maailma on parempi paikka, kun siellä ei ole hänen nuoruuden hapuilevia töitään. Hän antoi perikunnalle kunnollisen, huomattavasti arvokkaamman grafiikanlehden korvaukseksi.

Tuulikki Pietilä: Varhainen aamu (Saaristo 17) (1976) ja City VIII (1975).
Varhainen aamu (Saaristo 17, 1976) ja City VIII (1975)Ainur Nasretdin / Kansallisgalleria

Maailmanmatkoilta syntyi satoja kuvia

Pietilän pitkään uraan mahtui useita tyylisuuntia. Hänellä oli abstraktikautensa ja esittävät aikansa, oli konstruktivismia ja realismia.

Taiteilija kuvasi kaupunkeja ja maisemia maailmanmatkoiltaan Toven kanssa. Moni abstrakti aihelma syntyi arkkitehtiveli Reima Pietilän vinkkauksesta.

Muumihahmoja tai Tovea taiteilija ei grafiikassaan kuvannut. Matkojen lisäksi yhteisestä elämänpiiristä kuviin pääsevät vain Klovharun kalliot ja meri sekä pariskunnan Psipsina-kissa. Nimi on kreikkaa ja tarkoittaa kissanpentua.

Tuulikki Pietilä: Halveksuntaa (Psipsina 3) (1977) ja Ikuisen jään rajalta (1965).
Halveksuntaa (Psipsina 3, 1977) ja Ikuisen jään rajalta (1965) Ainur Nasretdin / Kansallisgalleria

Tuulikki Pietilän retrospektiivi on Ateneumin taidemuseossa 28.2.–9.4.2017.