WhatsApp ja videopuhelut vankiloihin? Kasvanut ulkomaalaisten vankien määrä luo paineita

Kasvanut ulkomaalaisten vankien määrä on lisännyt videopuheluiden tarvetta. Ne ovatkin osa kehitystä, joka vie vankilat sähköiseen kauteen.

vankeus
Helsingin vankila.
Sähköistä asiointia pilotoidaan suurimmassa osassa vankiloita. Mukana olevissa vankiloissa vangeilla on yhteinen sähköposti, mahdollisuus käyttää nettiä valvotusti ja mahdollisuus videotapaamisiin.Henrietta Hassinen / Yle

Videotapaaminen läheisen kanssa, sähköpostiviesti sukulaiselta ja internetin, kuten pankkipalveluiden käyttömahdollisuus, tai vankeuden jälkeisen työn ja asunnon hakeminen. Muun muassa tällaista sähköistä asiointia on pilotoitu vuonna 2015 uudistetun vankeuslain myötä vankiloissa noin puolen vuoden ajan.

Ensimmäiset koneet yksiköihin saatiin marras–joulukuussa, ja viimeisimpiinkin vankiloihin yritetään saada kannettavat toukokuuhun mennessä. Esimerkiksi Oulun vankilassa kannettava tietokone ja sähköisen asioinnin kokeilumahdollisuus ovat olleet käytössä kahden kuukauden ajan.

Ongelmaksi on muodostunut se, että vankien läheisillä ei ole välttämättä ollut tunnuksia.

Tapio Iinatti

Apulaisjohtaja Tapio Iinatin mukaan käyttöä ei ole ollut paljoa, koska valvontaa on joskus vaikea järjestää, mutta kokemukset ovat kertoneet, että tarvetta sähköisten palveluiden käyttömahdollisuudelle on.

– Ehkä eniten nyt on ollut tarvetta pankkipalveluiden käytölle. Toisaalta alun perinkin ajateltiin, että tässä voisi nousta esiin Skype-yhteydet varsinkin ulkomaalaisten vankien osalta, Iinatti kertoo.

Videopuheluille onkin tarvetta etenkin lisääntyneiden ulkomaalaisten vankien määrän takia. Kymmenessä vuodessa ulkomaalaisten vankien määrä suomalaisissa vankiloissa on lisääntynyt 56 prosenttiyksiköllä.

– Videoyhteyksiä on jonkin verran testattu, mutta ongelmaksi on muodostunut se, että vankien läheisillä ei ole välttämättä ollut tunnuksia, he eivät ole aiemmin käyttäneet järjestelmää tai yhteydet toisessa päässä ovat olleet sen verran heikot, että yhteyttä ei ole saatu toimimaan, Iinatti jatkaa.

Vuonna 2016 ulkomaalaisten vankien osuus oli kaikkinensa 17,2 prosenttia, kun vuonna 2014 osuus oli 15,6 prosenttia ja 14,5 prosenttia kahta vuotta aiemmin. Esimerkiksi Oulussa ulkomaalaisten vankien osuus vangeista on 20–30 prosenttia, Riihimäellä jo noin 30–40 prosenttia.

Vankien oma verkko mietinnässä

Taustalla vankiloiden nettiin viemisessä on niin sanottu normaaliusperiaate. Kun koko muu yhteiskunta jo elää digiaikaa, on vankiloidenkin niin tehtävä.

Projektia vetävä vankilan johtaja Samuli Laulumaa kertoo, että tämä on vasta alkusoittoa vankiloiden sähköisen asioinnin tiellä. Lähitulevaisuudessa avainkysymykseksi nousee se, millainen verkko, mitä palveluita ja millä aikataululla vankiloihin tuodaan.

– Mietinnässä on kokonaisratkaisu, että rakennetaanko erillinen vankiverkko, jota voidaan valvoa reaaliajassa ja laittaa sinne erilliset palvelut. Nythän meillä ei tällaista verkkoa ole. Tämän pilotin jälkeen meillä pitäisi olla olemassa vastaus siihen, millaisia palveluita ja teknisiä ominaisuuksia tällainen erillinen verkko edellyttää, Laulumaa kertoo.

Tietokoneen näppäimistö.
Vankiloiden sisäistä vankiverkkoa suunnitellaan. Järjestelmän kilpailutus on tarkoitus tehdä huhtikuussa. Miia Roivainen / Yle

Laulumaan mukaan vankiverkon suunnittelussa saatiin juuri päätökseen toimittajakartoitus, jossa selvitettiin eri yritysten valmiuksia palveluiden tuottamiseen. Järjestelmän kilpailutus on tarkoitus aloittaa huhtikuussa.

Sähköistyminen tuo Laulumaan mukaan mukanaan erilaisia mahdollisuuksia mutta myös haasteita, kuten sähköpostin käyttö.

– Jatkossa mietimme, miten se hoidetaan kontrolloidusti vankilaympäristössä, ja mistä vanki voi sähköpostia lähettää ja vastaanottaa, Laulumaa jatkaa.

Pilotin aikana on jo tullut uusia ideoita siitä, millaisilla sovelluksilla rikosseuraamistyötä voitaisiin tehdä. Esimerkiksi WhatsApp-sovellus voisi olla asiakaskäytössä.

– Etuna asiakaskäytössä olisi se, että asiakkaat osaavat jo käyttää sovellusta ja sen käyttö on edullista. Asiakas saisi sen kautta tietoa rangaistusten täytäntöönpanoon liittyvistä velvoitteista ja samalla se olisi yhteydenpitoväline Rikosseuraamuslaitoksen ja asiakkaan välillä, Laulumaa pohtii.

Mietinnässä on kokonaisratkaisu, että rakennetaanko erillinen vankiverkko, jota voidaan valvoa reaaliajassa ja laittaa sinne erilliset palvelut.

Samuli Laulumaa

Rikosseuraamuslaitos Rise vie projektia eteenpäin yhdessä Oikeusrekisterikeskuksen sekä Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen kanssa. Ensimmäinen askel digiloikan suuntaan vankiloissa otettiin toissa vuonna lakiuudistuksen myötä, kun sähköpostiviestin vastaanottaminen tuli mahdolliseksi.

Vankiloihin avattiin tuolloin vankilakohtainen, vankien yhteinen sähköposti, johon vangeille on voinut lähettää postia. Viestit vangit ovat saaneet tulostettuna, eikä niihin ole voinut vastata sähköisesti.

Väärinkäytökset lähes nollassa

Jokaiseen uuteen mahdollisuuteen liittyy aina myös mahdollisuus väärinkäyttöön. Samuli Laulumaan mukaan väärinkäytösepäilyjä ei juurikaan ole ollut pilottiprojektin aikana. Hänen muistiinsa ei tule kuin yksi epäily.

– Muistaakseni se liittyi siihen, että vanki oli ilmoittanut Skype-puhelun vastaanottajaksi eri henkilön tai puhelua oli vastaanottamassa useampi henkilö kuin oli ilmoitettu, Laulumaa kertoo.

Asioissa, jotka koetaan itselle tärkeäksi, esiintyy aika vähän väärinkäytöksiä.

Tapio Iinatti

Väärinkäyttöä estää valvonta. Niin videotapaamiset kuin kaikki muukin sähköinen asiointi tapahtuu vartijan valvovan silmän alla.

Oulun vankilan apulaisjohtaja Tapio Iinatin mukaan Oulussa ei väärinkäyttöä ole esiintynyt yksinkertaisesta syystä.

– Asioissa, jotka koetaan itselle tärkeäksi, esiintyy aika vähän väärinkäytöksiä, Iinatti huomauttaa.