Kätilöt ovat pulassa häveliäiden miesten kanssa synnytyssalissa – tulkkia tarvitaan puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä

Ammattitulkkauksen tarve synnytyksissä on kasvanut pääkaupunkiseudulla. Sukuelimiin liittyvistä asioista puhuminen saattaa olla tabu, jos tulkkina toimii synnyttäjän puoliso.

synnytys
Vauvan käsi.
AOP

Helsingin Kätilöopistolla työskentelevä kätilö Mariette Pontán kohtaa useita kertoja viikossa vieraskielisiä äitejä, joiden kanssa henkilökunta ei pysty keskustelemaan.

Svenska Yle kertoi tänään, että tulkkausongelmat aiheuttavat monia hankalia tilanteita synnytyssalissa.

– Tavallisesti kyseessä on maahanmuuttaja tai pakolainen, joka on ollut Suomessa vasta vähän aikaa. Meillä on oikeus tulkin käyttöön, mutta jos synnytyksen hetki koittaa keskellä yötä, saamme yhteyden tulkkiin vain harvoin, kätilö Mariette Pontán sanoo.

Kun tulkkia ei ole saatavilla, suomea osaava puoliso, sukulainen tai ystävä hoitaa tulkkauksen. Jos läheinen ei ole paikalla, tulkkaus tapahtuu puhelimen välityksellä. Tämä ei kuitenkaan ole ongelmatonta, sillä väärinkäsityksiä saattaa syntyä, Pontán sanoo.

– Me emme ymmärrä, mitä sanotaan ja mitä tulkataan. Kertooko tulkkaaja kaiken, mitä me sanomme, vai sanooko hän jotain muuta? Usein synnyttäjien miehet tulkkaavat, ja heille jotkut asiat voivat olla tabuja. Eri ruumiinosien nimiä ei tiedetä, ja puhelimessa voi olla vaikeaa saada asioita etenemään.

Sukuelimet ovat tabu

Tabuksi on Pontánin mukaan osoittautunut ylipäätään sukuelimiin liittyvistä asioista puhuminen. Myös naiset voivat olla yllättävän tietämättömiä oman kehonsa suhteen.

– Suomessa on ihan ok puhua sukuelimistä, mutta kaikki eivät edes tiedä, miksi heillä on kuukautiset, miten raskaaksi tullaan, tai mitä synnytyksen aikana tapahtuu. Suomessa mies tai kumppani on usein synnytyksessä mukana, mutta näin ei ole kaikissa maissa, ja miehelle voi olla vaikeaa puhua sellaisista asioista.

Erilaisesta kulttuuritaustasta tulevalle miehelle voi olla hankalaa joutua perinteisen roolinsa ulkopuolelle.

– Me yritämme kysyä, onko naisella verenvuotoa tai kipuja, mutta jos pari ei muutoin puhu tällaisista asioista, se ei onnistu.

Valtaosa ulkomaalaistaustaisten synnytyksistä sujuu kuitenkin hyvin kielimuurista huolimatta. Ammattitulkki olisi silti Pontánin mukaan tarpeen synnytyksessä, jotta kätilö voi olla varma siitä, että kaikki asiat todella tulkataan, ja että perheellä on kaikki hyvin.

Arabia yleisin vieras kieli synnytyksessä

A-Tulkkaus Oy hoitaa pääkaupunkiseudun tulkkaukset terveyden- ja sosiaalihuollon sekä koulutuksen piirissä. Yrityksen omistavat Vantaan, Helsingin ja Espoon kaupungit sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS. Yhtiö tarjoaa tulkkausta lähes yhdeksälläkymmenellä kielellä.

Yhtiön tilastojen mukaan synnytyssairaaloissa tarvittiin viime vuonna tulkkausta yli kaksi tuhatta kertaa ja lähes 2 500 tunnin ajan. Yleisimpiä tulkattavia kieliä olivat arabia, somalin kieli ja venäjä.

Tulkkauspalveluiden tarve synnytyksissä on kasvanut, sanoo A-tulkkauksen palvelupäällikkö Mohsen Tavassoli.

– Yhä useammat vieraskieliset ihmiset ovat muuttaneet pääkaupunkiseudulle. 1990-luvulla somali oli tavallisin kieli, myöhemmin venäjä, ja vuonna 2015 arabia nousi listan kärkeen. Tilanne vaihtelee maahan tulevien turvapaikanhakijoiden mukaan.

Tulkin apu saatavilla myös yöllä

Tavassolin mukaan tavallisimpien kielien koulutettuja tulkkeja ei ole vieläkään riittävästi, vaikka heitä on tullut lisää.

Tähän saakka tulkin saaminen synnytykseen ei ole ollut mahdollista kello 22.00 jälkeen, mutta nyt tilanne on muuttunut. HUSin piirissä otettiin eilen tiistaina uusi päivystysnumero käyttöön. Sen kautta tulkki voidaan hälyttää läpi yön, aamu kuuteen saakka.

– Ajatuksena on, että jotkut tulkit ovat valmiita tulemaan paikalle tai tulkkaamaan puhelimitse. Puhelintulkkaus on ensimmäiseksi suositeltava vaihtoehto.

Ainakin yleisimpien kielien kohdalla pitäisi aina olla päivystävä tulkki saatavilla.

Aiheesta kerrotaan lisää Svenska Ylen sivuilla.