EK: Hallituksen pitää pumpata rahaa innovaatioihin eikä tehottomiin yritystukiin

Järjestö karsisi esimerkiksi maaseudun yritystukia ja palkkatukia, jotka eivät paranna kilpailukykyä.

Innovaatiorahoitus
Jyri Häkämies
Jyri HäkämiesPetteri Paalasmaa / AOP

Suomen on lisättävä vuotuista innovaatiorahoitusta 160–200 miljoonalla eurolla ainakin vuoteen 2020 saakka, neuvoo EK. Rahat voisi ohjata muun muassa Tekesin kautta.

Lisäksi EK tahtoo hallituksen pitävän kiinni lupauksestaan pääomittaa korkeakouluja.

– Sekä julkinen sektori että yritykset ovat vähentäneet panostuksiaan innovaatioihin. Kyse on tulevasta kasvusta, tulevista menestystuotteista, ja tämän vuoksi esitämme sinne lisäsatsauksia, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Järjestö esitteli keskiviikkona toimia, joita se kaipaa hallitukselta puolivälitarkastelun alla. EK:n mukaan sen ehdottamat toimet eivät kasvattaisi valtion budjettialijäämää eli ne ovat kustannusneutraaleja.

Leikkauslistalla muun muassa yritystuet

Innovaatioita EK rahoittaisi karsimalla yritystukia, jotka eivät ole olennaisia uudistumisen ja kilpailukyvyn kannalta. Nykyisiä jakamisperusteita pitäisi siis muuttaa. EK painottaa, että yritystukien leikkauskohteet ovat esimerkkejä säästöistä.

Uudistumisen ja kilpailukyvyn ohella yritystukia (siirryt toiseen palveluun) myönnetään nykyisin vaikkapa tehokkuuden lisäämiseen ja markkinoiden toimintapuutteiden korjaamiseen. EK:n kritiikki kohdistuu ennen kaikkea ryhmään "muu peruste".

– Siellä on erilaisia tehottomia tukimuotoja, joihin menee kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Niistä ne säästöt on löydettävissä, Häkämies toteaa.

EK luettelee (siirryt toiseen palveluun) erikseen muun muassa uusiutuvan energian tuotantotuen (273 miljoonaa euroa vuonna 2017, tästä 211 M€ tuulivoiman osuus, joka lakkaa), kauppa-alustuen (101 M€), maaseudun yritystuen (71 M€) ja yritysten palkkatuen (59 M€).

– Pitää tehdä uudistuksia, jotta työllisyys lähtee nousuun. Jostakin on luovuttava, kun johonkin satsataan, kommentoi Häkämies.

Maaseudun yritystuen lakkaaminen poistaisi myös maaseudun EU-tukia.

Miljardi-investoinnit jäissä

EK:n mukaan 2,9 miljardin euron investoinnit ja 14 000 työpaikkaa ovat jäissä hitaan kaavoituksen sekä kaavoitukseen liittyvien raskaiden lupamenettelyjen ja hidastavan valitusmenettelyn takia.

EK ehdottaakin, että yrityksiä koskisi jatkossa sijoittumista helpottava hankekaava ja asemakaavat poistettaisiin. Yritykset saisivat panna vireille hankekaavat, ja kunta laatisi yleiskaavan. Hankekaavassa valitusoikeus olisi vain asianosaisilla.

Päivähoitomaksut alas – ja asumistuki

Ylipäätään EK:n tavoitteena on siis nostaa työllisyyttä ja poistaa esteitä yritysten investointien tieltä. Osa ehdotuksista on kuultu jo aiemmin.

Työllisyysasteen nostamisessa on EK:n mukaan keskeistä purkaa kannustinloukkuja. Näihin liittyen järjestö toisti vanhan ajatuksensa siitä, että päivähoitomaksuja alennettaisiin: esimerkiksi ylin maksu 290 euroa putoaisi 250 euroon.

Samalla EK kertasi aiemman näkemyksensä, jonka mukaan asumistukea olisi alennettava ja palautettava toimeentulotukeen asumiskustannusten omavastuu.

Kysymykseen siitä, onko näissä kyse rahansiirrosta asumistukea tarvitsevilta lapsiperheille, Häkämies vastaa näin:

– Tämä on ennen kaikkea panostusta siihen, että työn tekeminen olisi kannattavaa.