Tiedätkö, mistä rattiraivo johtuu? Liikenneturva: Attribuutioerhe taustalla eli toisen toiminta tulkitaan pahan kautta

Liikenneturvan kyselyssä 84 prosenttia myönsi suuttuneensa liikenteessä. Pahimmillaan provosoituminen voi johtaa toimiin, jotka suututtavat myös muut autoilijat.

aggressiot
Kädet tiukasti puristettuna rattiin.
Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta kertoo joutuneensa liikenneraivon kohteeksi.Richard Sheppard / AOP

Liikenneturvan teettämän kyselyn mukaan 84 prosenttia suomalaisista on suuttunut liikenteessä. 90 prosenttia sen sijaan kertoi itse joutuvansa raivon kohteeksi vähintään kerran vuodessa.

Liikenneturvan kehittämispäällikkö Antero Lammin mukaan yhteentörmäyksiä syntyy, kun ihmiset tulkitsevat toistensa käytöstä väärin. Syy voi olla esimerkiksi liian lähellä ajamisen tulkitseminen provokaatioksi.

– Se voi olla oikeastaan, mikä tahansa sellainen toiminta, josta voi tehdä sen päätelmän, että toinen tekee sen piittaamattomuuttaan, ilkeyttään, itseen kohdistuen, säännöistä ja turvallisuudesta piittaamatta, Lammi selittää.

Lammin mukaan tässä on kyse attribuutioerheestä. Attribuutio tarkoittaa ihmisten tapaa selittää toimintaa ja tapahtumia.

– Sellainen toiminta, joka muilla ei mene niin sanotusti ihan putkeen tulkitaan helposti pahan kautta. Se tulkitaan ilkeydestä ja piittaamattomuudesta johtuvaksi ja itseen kohdistuvaksi. Sitten taas kun itse tehdään samanlainen moka, se tulkitaan helpommin tilannetekijöillä: en vain huomannut, nyt näin vain kävi, olin ajatuksissani, tämä oli hankala tilanne. Se tulkitaan neutraalimmin.

Viha johtaa helposti noidankehään

Säännöt ovat kaikille samat, mutta ihmisillä on Lammin mukaan usein erilaisia käsityksiä siitä, minkälaiset normit liikenteessä vallitsevat. Esimerkiksi alinopeutta ajavalle kuskille saatetaan hermostua, koska monen mielestä liikenteessä on tapana ajaa hieman yli nopeusrajoitusten.

Usein ongelmilta voitaisiin välttyä, jos jokainen vain pitäisi oman päänsä kylmänä.

– Jos suuttumus tai ärtymys puskee päälle, tärkeintä on pitää ulospäin näkyvä käytös järkevänä. Tunteiden heräämiselle ei voi mitään, mutta niiden vaikutuksia voi ja tulee hallita – myös liikenteessä, Lammi opastaa.

Pahimmillaan virhetulkinnat voivat johtaa noidankehään. Kun edellä ajava autoilija tulkitsee perässä roikkujan toiminnan kohdistuvan häneen, saattaa hän pudottaa nopeuttaan ja näin suututtaa toisen autoilijan vaikka pieni turvaväli olisi alun perin ollut täysi vahinko.

Vihainen kuski lisää liikenteen vaaroja

Todella moni suomalaisista siis kimpaantuu liikenteessä ainakin toisinaan, mutta kuinka vaarallista se on?

Lammi ei omien sanojensa mukaan oikein usko yhdysvaltalaistutkimuksiin, joiden mukaan joka toinen maan kuolonkolareista johtuisi aggressioista. Hänen mukaansa näissä tutkmuksissa aggressio on käsitetty kaikeksi negatiiviseksi toiminnaksi eikä vain toiminnaksi, jonka tarkoitus on todella vahingoittaa toista.

– Mutta totta kai emootiot vaikuttavat ajokäyttäytymiseen: siihen miten siellä toimitaan, minkälaisia ratkaisuja tehdään, ovatko ne ratkaisut turvallisia vai turvattomia. Se vaikuttaa etäisyyksiin, nopeusvalintoihin jossain määrin ja sitä kautta se vaikuttaa seurauksiin.

Liikenneturvan TNS Gallupilla teettämässä kyselyssä haastateltiin noin tuhatta henkilöä, joista autoilijoita oli 79 prosenttia.