Pulpetissa istuu harvoin muusikko – lapsen lahjat kypsyvät iän myötä

Jos lapsi laulaa nuotin vierestä, niin ei hätää. Musikaalisuus voi tulla esiin myöhemmin.

musikaalisuus
Lapsi soittaa sähköpianoa.
Musiikkiluokille pyrkiville muokatussa testissä tarkastetaan muun muassa, kuinka hyvin lapsi havaitsee melodiamuutoksia.Heli Mäkikauppila / Yle

Hämähämähäkki, kiipes langalle...

Kirkas lapsen ääni tavoittelee melodiaa.

Tuli sade rankka hämähäkin vei...

Sitten tulee se vaikea kohta, kun melodiaa nousee ylös.

Aurinko armas kuivas satehen...

Finaaliosuus on helppo:

Hämähämähäkki kiipes uudelleen...

Musiikkiluokille pyrkivät laulavat Hämähämähäkkiä. Kappaleella testataan lapsen kykyä laulaa melodiahyppyjä eli intervalleja. Oululaislasten laulutaitoja tarkastellaan ensimmäisen kerran toisen luokan keväällä.

Seuraavaksi musikaalisuus tutkitaan esimerkein, miten lapsi kuulee musiikissa tapahtuvia melodisia, rytmisiä tai dynaamisia muutoksia.

Testi voi mennä pieleen, jos lapsi jännittää kovasti.

Ismo Koskela

Testissä voi laulaa vapaaehtoisen laulun ja lopuksi kiinnitetään huomiota melodian ja rytmin toistamiseen.

Musiikkiluokan opettaja, musiikkituottaja Ismo Koskela pitää testiä monipuolisena.

– Se on hyvin kattava ja luotettava. Siinä nähdään, miten lapsi hahmottaa musiikkia.

Kukaan ei ole sellisti syntyessään

Tokaluokkalainen ei välttämättä ole vielä musiikillisesti kypsä.

– Toki moni voi kypsyä myöhemmin, esimerkiksi musiikin kuuntelemiseen. Vaikka tulos on aika luotettava, aukoton tämä testi ei ole, myöntää Koskela.

Koe voi epäonnistua varsin inhimillisestä syystä, sillä tilanne voi olla joillekin hankala.

– Testi voi mennä pieleen, jos lapsi jännittää kovasti. Voi olla, että hän ei pysty toistamaan kuulemiansa melodioita. Se on harmi. Onneksi on harvinaista, että koe menee täysin myttyyn.

En tiennyt silloin mistään mitään ja nyt olen musiikkiluokan opettaja.

Ismo Koskela

Koetilanne pidetään hyvin rentona ja mukavana. Asioista jutellaan, ettei testi olisi ahdistava. Koskelan mielestä siinä on onnistuttukin, sillä paniikkikohtauksia ei ole syntynyt.

Älä nakkaa viulua kaivoon

Vaikka testissä ei huipputulosta tulisikaan, soitinta ei heti kannata heittää pois.

– Ei missään tapauksessa, sillä lapset kypsyvät eri aikaan. Vaikka testi ei mene ihan putkeen, ei hän välttämättä ole epämusikaalinen.

Esimerkki löytyy Koskelan omasta elämästä. Hän aloitteli viulupiirissä ala-asteikäisenä.

– En tiennyt silloin mistään mitään ja nyt olen musiikkiluokan opettaja, Koskela naurahtaa ja lisää, että testi ei ole este. Totta kai voi ruveta myöhemminkin harrastamaan.

Silloin jo huomattiin, että hänestä tulee jotakin.

Ismo Koskela

Musiikkikorvan mittaaminen on varsin helppoa, ja esimerkiksi viulistin tai pianistin taitojakin voi tarkkailla jo nuorena. Tuleeko muksusta vaikkapa tuubansoittaja, onkin jo hankalampi kysymys.

– Se vaatii kokoa ja fysiikkaa. Siinä on omat haasteensa, jos lapsi on pienikokoinen, Koskela myöntää.

Harvan lahjat havaitaan nuorena

Ismo Koskela on nähnyt opettajan ja tuottajan urallaan useita lahjakkuuksia. Kovin monesta ei heti pystynyt sanomaan, että hän on musiikillisesti kyvykäs. Muutama huippu löytyy helposti.

Suvi Teräsniska
Suvin kyvyt huomattiin jo varhainJoni Haavisto / AOP

– Suvi Teräsniska. Hän oli jo neljännellä luokalla vahvaääninen ja hyvä tulkitsija, kuten nykyisin. Hän oli Musareissa muutaman vuoden mukana. Silloin jo huomattiin, että hänestä tulee jotakin. Luonnonlahjakkuus ja hyvä tyyppi.

– Myös Mitra Kaislaranta oli todella hyvä jo nuorena, Koskela kehuu.

Ellinoora Leikaksen, artistinimeltään Ellinooran, tapaus on toisenlainen.

– Ellinoora löysi äänensä yläasteella ja lukiossa. Hän ei erottunut vielä alaluokilla, Koskela kertoo.

Rytmikuuroutta näkee myös aikuisissa tanssijoissa.

Ismo Koskela

Lukiossa ollessaan Ellinoora käväisi Koskelan studiossa.

– Huomasin, että nythän on tyttö löytänyt mahtavat äänivarat. Lähetin demon levy-yhtiöön, siitä se lähti.

Ei osu nuotti, ei kolahda komppi

Musikaalisuuden toisessa ääripäässä on neurologinen häiriö amusia, kyvyttömyys havaita sävelkorkeuksia. Se on varsin harvinainen, mutta tuttu ilmiö Koskelallekin. Vielä enemmän hän on havainnut ihmisiä, joille rytmi on hukassa.

– Vaikka löisin oppilasta kapulalla päähän, hän ei pysty toistamaan sitä.

Ismo Koskela lisää, että lapsella, jolla on rytmikuurous, saattaa olla myös vaikeuksia hahmottaa matemaattisia asioita.

– Rytmikuuroutta näkee myös aikuisissa tanssijoissa. He eivät hahmota rytmiä sykkeenä, sanoo monta keikkaa myös tanssimuusikkona tehnyt Koskela.