Hiitolanjoen Kangaskoski ruuhkautui kutevista järvilohista – pieni alue vaikeuttaa lisääntymistä

Kangaskoskella laskettiin kutupesiä ensimmäisen kerran viime syksynä.

luonto
Matti Vaittinen tutkii Hiitolanjoen pohjasta lohen kutupaikkoja.
Tutkija Matti Vaittinen laski kutupesiä Hiitolanjoen Kangaskosken edustalla viime syksynä.Kari Kosonen/Yle

Laatokan lohella on pyrkyä tulla kutemaan Hiitolanjoelle Rautjärvelle.

Saimaan Vesi- ja ympäristötutkimus -yhtiö laski Varsinais-Suomen ely-keskuksen tilauksesta viime syksynä kutupesiä Kangaskosken edustalla. Tutkimus tehtiin Hiitolanjoella ensimmäisen kerran.

Tavoitteena oli tutkia, missä mitassa lohen kutua Suomen puolella tapahtuu.

Tutkijat löysivät 14 lohen kutupesää. Saimaan Vesi- ja ympäristötutkimuksen tutkijan Matti Vaittisen mukaan kutevia lohia on ollut alueen koko huomioiden ruuhkaksi asti.

Enemmänkin kutua joessa voisi olla. Tällä hetkellä kalojen nousu kuitenkin tyssää Kangaskosken voimalaitoksen patoon.

– Eli käytännössä kaikki kalat pyörivät samalla alueella. Suurin osa kaloista on tyhjän pantteina Suomen puolella, Vaittinen kuvailee.

Poikasilla heikot selviytymismahdollisuudet

Poikasia Kangaskoskella toki syntyy. Niiden selviytymismahdollisuudet ovat kuitenkin huonot. Alueella ei ole poikasille riittävästi suojapaikkoja ja petokalat nappaavat ne suihinsa.

– Tämmöinen perattu ränni kuten Kangaskoski ei pysty poikasia tuottamaan. Vaikka emokaloja tulisi, mutta pullonkaula syntyy, kun kuorituneiden poikasten pitäisi selvitä vaellusikään asti.

Poikaset ovat pari vuotta synnyinalueellaan ennen kuin ne lähtevät vaeltamaan Venäjän puolelle Laatokkaan.

Äärimmäisen uhanalaisen lohen kantaa pyritään elvyttämään

Hiitolanjoella Suomen puolella sijaitseviin voimalaitoksiin on yritetty saada kalateitä jo useiden vuosien ajan, jotta äärimmäisen uhanalaisen Laatokan lohen lisääntymismahdollisuudet parantuisivat. Lohi pyrkii kutemaan synnyinseudulleen Silamus- ja Torsanjoelle voimalaitosten yläpuolelle.

Kangaskosken voimalaitoksen lisäksi Hiitolanjoessa on kaksi muuta voimalaitosta, jotka patoavat kalan nousureittiä. Viime vuonna Vantaan Energia päätti lopulta rakentaa kalatiet Lahnasenkosken voimalaitokselle, mutta Kangaskosken ja Ritakosken voimalaitokset omistava Hiitolanjoen Voima on vienyt aluehallintoviraston kalatiepäätöksen hovioikeuteen.

– Mikäli Suomeen saadaan kalatiet niin lohien määrä tulee nousemaan, Vaittinen ennakoi.

Yksin Kangaskosken ennallistaminenkin parantaisi lohen asemaa huomattavasti.

– Näillä nousumäärillä Kangaskoski saataisiin tuottamaan täydessä mitassaan lohta, Vaittinen kertoo.

Rautjärven kunta neuvottelee voimalaitosten omistajien kanssa laitosten ostamisesta. Tavoitteena on vapauttaa veden virtausta, jotta kalat pääsevät nousemaan lisääntymisalueilleen.

Hiitolanjoen kututilannetta on tarkoitus seurata tästä lähtien vuosittain.

Kalojen määrää on tutkittu Hiitolanjoella sähkökoekalastuksin useina vuosina. Niillä on tutkittu kalojen määrää.