Venäjän ulkoministeriön valeuutissivulla on vähän villoja

Sivulla lyödään valeuutisleima varsin arvostettujenkin julkaisujen artikkeleihin. Todisteluja tapauksista ei esitetä.

Ulkomaat
Venäjän ulkoministeriö Moskovassa.
Venäjän ulkoministeriö Moskovassa.Artyom Korotayev / AOP

Venäjän ulkoministeriön sivusto valeuutisten nimeämiseksi näyttää vielä kovin keskeneräiseltä projektilta verrattuna vaikkapa ukrainalaisaktivistien (siirryt toiseen palveluun) tai EU:n tukemaan sivustoon (siirryt toiseen palveluun), joilla yritetään torjua paljon puhuttua Venäjän informaatiovaikuttamista.

Venäjän ulkoministeriö on tähän mennessä nostanut sivuille esimerkkeinä perättömän tiedon levittämisestä (siirryt toiseen palveluun) viisi äskettäistä uutisjuttua.

Aiheet ovat spekulointi Venäjän YK-suurlähettilään äskettäisellä kuolemantapauksella, väitteet Venäjän hakkerien sekaantumisesta Ranskan presidentinvaalikampanjaan, Venäjän keskimatkan ohjuksen sijoittaminen vastoin vuoden 1987 sopimusta, syytökset Venäjän sekaantumisesta Montenegron vallankaappausyritykseen ja väitteet, että Venäjä harkitsisi tietovuotaja Edward Snowdenin luovuttamista Yhdysvalloille.

Kyseisten uutisten tekijöinä ovat Santa Monica Observer (siirryt toiseen palveluun), Bloomberg (siirryt toiseen palveluun), The New York Times (siirryt toiseen palveluun), The Telegraph (siirryt toiseen palveluun) ja NBC News (siirryt toiseen palveluun).

Todistelu jäi uupumaan

Esimerkeissä on varsin arvostettuja julkaisuja. Venäjän ulkoministeriö ei vaivaudu tarkemmin selittämään ja todistelemaan, miksi kyseiset uutiset sen mukaan ovat valheellisia.

Perustelut toisivat sivustolle lisäarvoa, sillä Venäjän hallitus on joka tapauksessa kiistänyt kyseiset uutiset.

Lisäksi sivuilla on listattuna vuodesta 2005 alkaen Venäjän ulkoasiainhallinnon esittämiä kiistäviä lausuntoja ja korjauspyyntöjä eri tiedotusvälineille.

kuvakaappaus Venäjän ulkoministeriö uusilta verkkosivuilta.
kuvakaappaus Venäjän ulkoministeriö uusilta verkkosivuilta

Lähettilään kuolema: Huhuja ja vihjauksia

Epäilyttävin sivulle nostetuista artikkeleista on varsin tuntemattoman Santa Monica Observerin juttu (siirryt toiseen palveluun), jossa spekuloidaan Venäjän YK-suurlähettilään Vitali Tšurkinin äkillisellä kuolemalla.

Epämääräisiin lähteisiin, Twitter-spekulaatioon ja salaliittoteoretisointiin pohjaava juttu kytkee Tšurkinin muihin äskettäisiin diplomaattien kuolintapauksiin.

Tämäntyyppiset artikkelit on varsin helppo pudottaa valeuutiskoriin.

Macronin kampanjan syytökset

Sen sijaan Bloombergin juttu (siirryt toiseen palveluun) siitä, että presidentinvaaliehdokas Emmanuel Macronin kampanja syyttää Venäjää tietokoneidensa hakkeroinnista, vaikuttaa aika tavanomaiselta uutisoinnilta. Näin Macronin kampanjapäällikkö tosiaan sanoo.

Itse hakkerointisyytöstä juttu ei todista. Bloombergin lähde Ranskan turvallisuuspalvelussa ei kiistä eikä vahvista kampanjapäällikön väittämää, mikä jutussa mainitaan.

Lähteet sanovat, Venäjä kiistää

The New York Timesin artikkeli (siirryt toiseen palveluun), jossa kerrotaan Venäjän ohjuksen sijoittamisesta vastoin vuoden 1987 sopimusta, pohjaa tietonsa nimettömiin lähteisiin Yhdysvaltain hallinnossa.

Venäjä kiistää rikkoneensa sopimusta.

Brittiläinen The Telegraph (siirryt toiseen palveluun) puolestaan kertoo, että Venäjä oli sekaantunut taannoiseen hämäräperäiseen vallankaappausyritykseen Montenegrossa. Lehti perustaa uutisen ensisijaisesti ”korkea-arvoisiin brittiläisiin hallituslähteisiin”.

Samaa syytöstä ovat toki esittäneet Montenegrossa asiaa tutkiva syyttäjä ja maan hallitus.

Venäjä kiistää sekaantuneensa tapahtumiin.

NBC News (siirryt toiseen palveluun) taas kertoi Yhdysvaltain tiedustelulähteisiin nojaten, että Venäjä harkitsisi tietovuotaja Edward Snowdenin luovuttamista Yhdysvaltoihin hyvän tahdon eleenä Trumpin hallinnolle. Uutinen perustuu kahteen tiedustelulähteeseen.

Venäjä kiistää pohdinnat.

Nimettömät lähteet – kaksiteräinen miekka

Esimerkiksi Snowden-tapauksen luotettavuutta on ulkopuolisen hyvin vaikea arvioida. Uutisesta on vaikea päätellä, ketkä Venäjän hallinnossa keskustelivat Snowdenin luovuttamisesta ja miten vakavia nämä puheet loppujen lopuksi olivat.

Varsinkin Yhdysvaltain mediassa nimettömien viranomaislähteiden käyttäminen on rutiininomaista.

Nimettömät lähteet eivät sinällään merkitse, että juttu olisi huonoa tai hyvää journalismia. Journalistilla on kuitenkin tuolloin erityisen suuri vastuu siitä, osaako hän arvioida lähteidensä luotettavuutta, motiiveja ja intressejä.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa käydään nyt tiukkaa poliittista kamppailua uuden hallinnon suunnasta, missä väistämättä vuodot viranomaispiireistä ovat yksi peliväline.

Tiedustelulähteet voivat johtaa myös harhateille, jos niiden välittämä tiedustelutieto itsessään on joko poliittisesti värittynyttä tai virheellistä, kuten Irakin sotaa 2003 edeltänyt julkinen keskustelu Yhdysvalloissa ja Britanniassa osoitti.

Lue myös: Venäjän ulkoministeriö avasi valeuutisia paljastavan sivuston – "Myös Venäjän näkökulma asioihin"

Ulkoministeriön päällikkö arvostelee Venäjän valeuutissivustoa: "Epäoikeudenmukaiset" uutiset leimattu valheiksi