Panttaako opetusvirasto turhaan tietoja sisäilmaryhmän työstä? "Voisimme olla avoimempia"

Helsingin opetusviraston sisäilmatyöryhmän muistiot ovat viraston mukaan vain sisäiseen käyttöön. Opetustoimen johtaja myöntää, että avoimuutta pitää lisätä.

sisäilman laatu
Liitutaulu
Tapio Rissanen / Yle

Tuore tutkimus osoitti vastikään ensimmäistä kertaa yhteyden opettajien sairastelun ja luokkahuoneen huonon sisäilman välillä. Tulos tuskin oli yllätys monille, sillä esimerkiksi Helsingin kaupungin opetusvirasto kirjaa vuosittain satoja ilmoituksia huonon sisäilman aiheuttamista oireista.

Yle Uutiset pyysi nähtäväkseen opetusviraston sisäilmatyöryhmän muistioita viime vuodelta. Aiemmin saman pyynnön on esittänyt myös Helsingin vanhempainyhdistysten kattojärjestö Helvary, joka haluaisi saada tarkemman kuvan ongelmien laajuudesta.

Viraston vastaus molemmille oli kapulakielinen ”ei”.

Kieltäydyn antamasta muistioita perustuen viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 5.4 §:ään, koska kysymyksessä ovat sisäilmatyöryhmän sisäisen käytön ja työskentelyn muistiot. (…)

Opetusviraston työsuojelupäällikkö Marja Paukkonen, mitä tämä päätös tarkoittaa suomeksi?

– Yleisesti nämä muistiot ovat sisäisiä. Sisäilmatyöryhmä on tiedonvaihtokanava ja vuorovaikutuskanava. Me emme valmistele päätöksentekoa tai tee mitään päätöksiä.

Julkisuusperiaate. Viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei laissa erikseen toisin säädetä.

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta

Paukkonen kuvailee työryhmää moniammatilliseksi joukkueeksi, joka tekee seurantatyötä. Ryhmässä on muun muassa terveydenhuollon, tilakeskuksen, kunnossapidon ja ympäristökeskuksen edustus sekä sisäilma-asiantuntijoita.

Hän korostaa, että kaikki ryhmässä käsitellyt raportit ja selvitykset ovat kyllä julkisia, mutta ne pitää pyytää kiinteistöviraston tilakeskukselta.

Mutta olisiko muistioiden julkistamisesta mitään haittaa? Nyt syntyy mielikuva, että virasto salailee jotain.

– Jos me teemme muutaman muistiinpanon, niin voi niistäkin saada väärän kuvan ilman kontekstia. Parhaan kuvan saa (tilakeskuksen) tutkimuksista ja etenkin niihin liittyvistä tiedotteista ja tiedotustilaisuuksista.

Kuka päättää, mitä korjataan?

Tilakeskuksen tiedottajan puheissa opetusviraston sisäilmatyöryhmän työskentely kuulostaa paljon jännittävämmältä kuin Paukkosen kuvailemana.

– Virastotasoisissa ryhmissä käydään kohteita yksitellen läpi, puhutaan niiden ongelmista ja mietitään ratkaisuja. Ryhmä käsittelee ongelmallisimmat kohteet, esimerkiksi sellaiset, joissa ei ole selvinnyt mitään selkeää tutkittavaa, ehdottaa oirekyselyjen tekemistä tai vaikka tiedotustilaisuuksien järjestämistä, tiedottaja Anni Turunen kertoo.

Missä päätetään siitä, missä järjestyksessä kohteita korjataan? Kaikkea ei kuitenkaan ole varaa laittaa kerralla kuntoon.

– Priorisointityötä tehdään sekä täällä tilakeskuksessa että kohdevirastoissa. Esimerkiksi opetus- ja varhaiskasvatusvirastojen kanssa neuvotellaan ja vaihdetaan tietoja tilanteen vakavuudesta.

Pienistä korjauksista voi isännöitsijä päättää itsenäisesti. Yli 10 000 euron arvoisista remonteista päätetään tilakeskuksen viikoittaisissa kokouksissa, johon asiantuntijat valmistelevat korjausehdotukset. Tilakeskuksella on vuotuinen potti jaettavana kohdentamattomiin korjaushankkeisiin. Yli puolen miljoonan euron remontit kulkevat kaupungin kiinteistölautakunnan kautta.

Turusen mukaan paras tapa saada tietoa asioiden valmistelusta on kysyä tilakeskuksesta. Jokaisella kohteella on esimerkiksi oma tekninen isännöitsijä ja ongelmakohteissa myös sisäilma-asiantuntija.

”Ei meillä ole mitään salattavaa”

Opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen myöntää, ettei sisäilmatyöryhmän muistioiden suojaaminen välttämättä ole perusteltu ratkaisu.

– Ne ovat sellaista alkuvalmistelua, työpapereita, joita ei ole kirjoitettu sillä tavalla (että tulisivat julkiseksi). En minä nyt näe, että siitä (julkistamisesta) mitään suurta haittaakaan olisi. Ei ryhmässä mitään salaisia asioita käsitellä._

Voimme jatkossa hyvin tehdä muistiot sillä tavalla, että voimme julkaista ne.

Opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen

– Siellä on oikeinkirjoitusvirheitä ja kaikkea tämmöistä. Ihmiset eivät halua valmistelemattomia papereita julkisuuteen.

Eikö sitten olisi edullisempaa julkistaa muistiot?

– Olen itse ihan samaa mieltä, mutta tämä koskee monen viraston valmistelijoita ja työntekijöitä. He ovat ehkä ennemminkin olleet sitä mieltä, että nämä muistiot on tehty työntekijöille, ei niin, että ne olisivat kaikkien nähtävillä.

– Voimme jatkossa hyvin tehdä muistiot sillä tavalla, että voimme julkaista ne.

Entä viime vuoden muistiot?

– Minun täytyy vielä selvitellä asiaa, en halua suoraan kävellä ihmisten yli.

Työsuojelupäällikkö Marja Paukkosen mukaan opetusviraston sisäilmatyöryhmässä ei tehdä päätöksiä valmistelevaa työtä. Tilakeskuksen käsityksen mukaan ryhmässä kuitenkin käsitellään esimerkiksi sitä, missä järjestyksessä kohteita tulisi korjata.

– Asiantuntijat keskustelevat ja valmistelevat, mutta eivät teet priorisoinnista päätöksiä, muotoilee Pohjolainen.

Eikö muistioissa olisi tästä mielenkiintoista tietoa?

– En ole lukenut niitä itse niin tarkkaan. Se on tietysti hyvä kysymys, eri ihmisille eri asiat ovat mielenkiintoisia. Varmasti muistiot täytyy käydä julkistamaan, silloinhan ihmiset näkevät, mitä siellä käsitellään ja tehdäänkö siellä priorisointia. Minun mielestäni ei.

Hallinto-oikeus on aikaisemmin ojentanut opetusvirastoa siitä, ettei se ole noudattanut julkisuusperiaatetta (siirryt toiseen palveluun). Nuhteita on saanut myös kiinteistöviraston tilakeskus.

Vuodesta 2015 opetusvirastoa johtanut Pohjolainen ei halua kommentoida aiemman johtajan aikana tapahtunutta. Hänen mukaansa huomautukset ovat tulleet "melko erityyppisistä" tapauksista.

Hän kuitenkin myöntää, että viraston avoimuudessa on parantamisen varaa.

– Sen lyhyen aikaa mitä olen viraston johdossa ollut, olen vienytkin asioita siihen suuntaan. On ikävä, jos kansalaisille tulee mielikuva että salaillaan jotain.

Kapulakielinen vastaus tietopyyntöön ei varmastikaan auta asiaa?

– Siihenkin olen pyrkinyt puuttumaan, että puhuttaisiin selkokieltä.

Viranomaisen asiakirjana ei pidetä 5 momentissa säädetyin poikkeuksin: (...) asiakirjaa, joka on annettu viranomaiselle yksityisen lukuun suoritettavaa tehtävää varten tai laadittu sen suorittamiseksi.

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, 5.4 §