Pietarissa kiehui sata vuotta sitten – näissä viidessä paikassa pääset vallankumoushistorian ytimeen

Vallankumous repii yhä venäläisten haavoja auki. Virallisesti sadan vuoden takaisia tapahtumia muistetaan sovinnon hengessä.

Pietari
Täytetty sika on nähnyt vallankumouksen.Taiteilija Nikolai Vasiljev ja Kolhui-taiteilijaryhmä pystyttivät vallankumousnäyttelyn galleria Siankärsään Pietariin.
Täytetty sika on nähnyt vallankumouksen.Taiteilija Nikolai Vasiljev ja Kolhui-taiteilijaryhmä pystyttivät vallankumousnäyttelyn galleria Siankärsään Pietariin. Nikolai Gontar

Venäjällä muistetaan tänä vuonna helmikuun ja lokakuun vallankumousten satavuotista historiaa. Virallisesti muistovuoden kantavaksi teemaksi on nostettu sovinto.

Pietari kiehui vallankumouksen liemessä lähes koko vuoden 1917. Sen jäljet ovat venäläisille yhä kipeää muisteltavaa, ja mielipiteet jakavat kansaa.

Lähde mukaan viiteen paikkaan, joissa vallankumoushistorian ytimeen pääsee käsiksi Pietarissa.

Pietarin kartta.
Yle Uutisgrafiikka

Pietari-Paavalin katedraali: Tsaarien luista kiistellään yhä

Kello lyö kaksitoista. Pietari-Paavalin katedraalin kirkonkellot soittavat sävelen Jumala, suojele tsaaria.

Hymni jäi keisarillisen Venäjän viimeiseksi kansallislauluksi. Nyt sitä kuuntelevat turistit, jotka katselevat pää kenossa ylös kultaisena kohoavaan terävään torniin.

Sen alla lepäävät viimeisen tsaariperheen ja heidän palvelijansa jäänteet.

Tsaariperheen ja heidän palvelijoidensa jäännökset Pietari-Paavalin katedraalissa 21. helmikuuta 2017.
Tsaariperheen ja heidän palvelijoidensa jäännökset Pietari-Paavalin katedraalissa 21. helmikuuta 2017. Nikolai Gontar

Kahden lapsen, Aleksein ja Marijan, luiden jäänteitä ei ole vieläkään haudattu ortodoksisen kirkon vastustuksen takia. Kirkko ei tunnusta jäänteiden kuuluvan varmasti keisariperheelle.

Tsaari Nikolai II, keisarinna Aleksandra, heidän viisi lastaan, lääkäri, kokki ja perheen kaksi palvelijaa teloitettiin Ipatjevin talon kellarissa heinäkuussa 1918 Jekaterinburgissa eli silloisessa Sverdlovskissa. Murhaajat olivat bolševikkeja ja salainen käsky tuli Moskovasta.

1970-luvulla Neuvostoliiton kommunistinen puolue käski purkaa Ipatjevin talon, koska pelättiin, että siitä tulee monarkistien pyhiinvaelluskohde.

Pietari-Paavalin katedraalista ei ole sellaista tullut. Harva venäläinen kaipaa keisarillista valtaa.

kaksi naista
Annaa ja Alisaa kylmäsi ajatus, että Pietari-Paavalin katedraali on Venäjän tsaarien hautausmaa. Nikolai Gontar

– Ei Venäjälle enää voisi tsaaria kuvitella. Korkeintaan siitä ajasta voisi tuoda nykypäivään hienot tanssiaiset palatseissa, sanoo Alisa, 25. Hän on matkannut Uralilta käymään Pietarissa.

70-vuotias Jekaterina muistaa vallankumouksen synnyttämää Neuvostoliittoa hyvällä, vaikka suree tsaariperheen kohtaloa.

– En voi torjua neuvostoaikaa kokonaan, kuten nuoret. Elin onnellisen neuvostolapsuuden. Kun katson taaksepäin, olin tyytyväinen elämääni niinä vuosina, hän sanoo.

Nainen
Moskovalainen Olga Ovsjanikovan mielestä historiasta pitää oppia. Hän kävi Pietari-Paavalin katedraalissa tiistaina 21. helmikuuta 2017. Nikolai Gontar

Kirjanpitäjä Olga Ovsjanikova ei aio juhlia vallankumouksen muistoa.

– Ensimmäiseksi mielen valtaa suru. Jos vallankumousta ei olisi ollut, ehkä olisimme päässeet tähän päivään pienemmällä hinnalla kuin nyt, Ovsjanikova toteaa.

Pietari-Paavalin katedraali (siirryt toiseen palveluun)

Osoite Kirkkoaukio 1

Auki klo 10–18, suljettu keskiviikkoisin

Galleria Siankärsä: Lenin puhuu avaruusolioille

Jo nimikin sen kertoo: Siankärsä-galleria esittelee taidetta, joka ei tyydy sivelemään katsojaansa pehmein vedoin. Se ottaa vallankumouksen ja oman aikamme myytit rasvaisiin kouriinsa ja hieroo ne kävijän kasvoihin.

Näyttelyssä Näemme Petrogradin kaupungin vuonna 17.... on esillä esimerkiksi Pietarin eläintieteellisen museon lahjoittama satavuotias sika. Se on täytetty vuonna 1920.

– Sian on täytynyt olla ainakin kolmevuotias, kun se on tapettu. Se on siis vallankumouksen ikätoveri, nähnyt sen omin silmin, esittelee taiteilija Nikolai Vasiljev, jonka savuinen työhuone on gallerian perällä.

Maalauksia galleriassa.
Taiteilija Mihail Gavritškovin työssä Lenin puhuu avaruusolion kanssa.Nikolai Gontar

Taidetta on ammennettu myös salaliittoteorioista. Vallankumousjohtaja Vladimir Lenin keskustelee avaruusolion kanssa teoksessa Historian salaisuudet. Bolševikkivallankumouksellinen Lev Trotski on sijoitettu pikaruokaketju KFC:n mainokseen perustaja Harland Sandersin paikalle.

Vallankumouksellinen Lev Trotski. Galleria Siankärsä Pietarissa.
Vallankumouksellinen Lev Trotski. Galleria Siankärsä Pietarissa. Nikolai Gontar

– Nämä ovat näitä internetin versioita, että Trotskia ei olisikaan murhattu Meksikossa vuonna 1940, vaan hän olisi muuttanut Yhdysvaltoihin ja perustanut kanaketjun, Vasiljev kertoo.

Gallerian on perustanut pietarilainen taiteilija- ja muusikkoryhmä Kolhui, lyhenne Noidutuista taiteilijoista. Mukana on myös pari Pietarin 1980-luvun undegroundista ja Mitki-taiteilijaliikkeestä ponnistavaa taiteilijaa.

Näyttely.
Poronlihaa Leninille, kertoo Kolhui-taiteilijaryhmän teoksen sanaleikki. Nikolai Gontar

Täytetyn sian viereen on ripustettu maalaus "Helvetillinen kansankomissaarien neuvosto", Neuvosto-Venäjän ensimmäinen hallitus. Keskeltä katsoo kiiluvasilmäinen Lenin.

näyttelyssä taulu.
Helvetillinen kansankomissaarien neuvosto.

Pirullinen hallitus on aseteltu ikonin muotoon. Tätä näyttelyä on esitelty Venäjän televisiossakin, mutta joitakin muita Kolhuin taiteilijaryhmän näyttelyitä on suljettu tai niistä on poistettu teoksia. Perusteena on ollut esimerkiksi uskonnollisten tunteiden loukkaaminen. Virallisia syytteitä ei ole nostettu.

Vasiljevin mukaan joskus on tuurista kiinni, saako näyttely olla rauhassa.

Näyttely
Taiteilija Nikolai Vasiljev galleria Siankärsässä 21. helmikuuta 2017.Nikolai Gontar

– Maneesin taidetilassa meillä oli näyttely, jossa sekä kiroiltiin, esitettiin homoseksuaalisia yhdyntöjä että loukattiin uskovaisia. Kuraattori ei huomannut tätä ja työt saivat olla esillä keskellä kaupunkia, hän kertoo esimerkin.

Kiroilu elokuvissa ja taiteessa, homouden propagoiminen alaikäisille ja uskonnollisten tunteiden loukkaaminen on nykyisin kielletty lailla Venäjällä.

Galleria Siankärsä

Osoite Fontankan rantakatu 5

Auki ti–pe klo 17–30 ja la–su 13–20

Näyttely Näemme Petrogradin kaupungin vuonna 17... sulkeutuu 26. helmikuuta. Se jatkaa Siestarjoen Lenin-museoon ja Moskovaan.

Tarkemmat aikataulut voi katsoa täältä (siirryt toiseen palveluun).

Lyhtymiehen patsas: Historioitsija metsästää vallankumouksen ääniä

Petrogradissa vallankumousta kutsuttiin "punaiseksi pääsiäiseksi", kun ihmiset juhlivat uutta vapauttaan hurmoksen vallassa.

Arki sekasortoisessa kaupungissa oli kuitenkin toista.

Pietarin eurooppalaisen yliopiston professori Vladimir Lapin on omistanut kokonaisen kirjan Pietarin hajuille ja äänille. Siinä hän rakentaa vallankumoukselle ominaisista hajuista, mauista ja äänistä opaskartan historiaan.

Vuonna 1917 pietarilaiset suunnittelivat kulkureittinsä raitiovaunujen ja hevosvetoisten raitiovaunujen kellonkilinän mukaan.

– Jos oli hiljaista, kannatti pysytellä kotona. Jos taas kello kilisi taajaan, oli turvallista mennä ulos, Lapin kertoo.

Mies
Historiantutkija Vladimir Lapin jäljittää Pietarin historian akustiikkaa. Nikolai Gontar

Lapin esittelee lyhdynsytyttäjän patsaan Odesskaja-kadulla. Kaupungissa oli pula polttoaineesta ja levotonta, joten sytyttäjät jäivät usein kotiin. Pimeistä kaduista tuli entistäkin turvattomampia.

Silloinen Petrograd oli yli kahden miljoonan asukkaan pääkaupunki ja sotilaskeskittymä, joka kärsi ensimmäisen maailmansodan ruokapulasta. Se oli täynnä rintamalta palanneita, toimettomia miehiä.

Kaupungissa oli valtavasti aseita, joilla ammuskeltiin jatkuvasti.

– Pietarilaiset ymmärsivät nopeasti vallankumouksen melodian, Lapin toteaa.

Jos lauluna raikui Kansainvälinen tai Marseljeesi ja ilmassa paukkui erillisiä laukauksia, kyseessä oli vain mielenosoitus. Jos laukauksia tuli jatkuvalla syötöllä eikä laulua kuulunut, oli parempi jäädä kotiin.

Vuonna 1917 väkijoukot riistäytyivät viinikellareihin ja kaatoivat kurkkuunsa niiden sisällöt.

Maalaus galleriassa.
Taiteilija Kirill Millerin näkemys vallankumouksen juomingeista. Nikolai Gontar

Varastoja suojelemaan lähetetyt miliisit yhtyivät juominkeihin. Kaupungin viinavarat päätettiin kaataa suoraan kadulle ryyppäyksen lopettamiseksi. Varsovan asemalla valui kerralla 4 000 tonnia alkoholia maahan. Jotkut keksivät syödä lunta, johon viiniä oli imeytynyt.

– Voi ostaa kallista portviiniä, kaataa lumeen ja imeskellä sitä, Lapin ehdottaa sille, joka tosissaan haluaa eläytyä historiaan.

Yhden kuulokuvan vallankumouksen ajoilta voi tänä päivänä saalistaa yllättävästä paikasta: jalkapallojoukkue Zenitin stadionilta. Pelin jälkeen sen katsomot lainehtivat auringonkukansiementen kuoria.

Vuonna 1917 Pietarissa oli suuret varastot siemeniä öljyntuotantoa varten. Siemeniä syötiin niin paljon, että Lapinin mukaan yksi vallankumouksen perustahdeista on askelten rasahtelu kuorten päällä.

Lyhdynsytyttäjän patsas

Osoite Odesskaja-katu 1

Risteilijä Aurora: Legenda, josta ei ammuttu Talvipalatsia

Harmaa risteilijä kohoaa jäisestä Nevajoesta hiljaisena. Sen keulassa törröttää tykki.

Panssarilaiva
Risteilijä Aurora 22. helmikuuta 2017.Nikolai Gontar

Yöllä 25. lokakuuta 1917 risteilijä ankkuroitui Nikolain sillan tuntumaan. Tuolloin kaupungin strategisesti tärkeät paikat olivat jo bolševikkien vallassa lukuun ottamatta Talvipalatsia, jossa yhä istui väliaikainen hallitus.

Kello 21.40 Auroran keulatykistä ammuttiin paukkupanos merkiksi Talvipalatsin valtaajille. Jo tätä ennen oli ammuttu merkkilaukaus Pietari-Paavalin linnoituksen tykistä. Muistelmien mukaan ääni sai Mariinski-teatteriin Pähkinänsärkijä-balettia katsomaan tulleen yleisön pomppaamaan ylös tuoleistaan.

Myöhemmin Aurora ja sen merkkilaukaus korotettiin neuvostohistoriankirjoituksessa vallankumouslegendojen joukkoon.

Todellisuudessa risteilijästä ei tulitettu Talvipalatsia, joka vallattiin lähes taisteluitta. Koko valtauksessa kuoli vain muutama ihminen.

Äiti ja lapsi
Lastenhoitaja Jelizaveta ja Artjom tutustuivat risteilijä Auroran historiaan lomalla 22. helmikuuta 2017. Nikolai Gontar

Koulusta lomaa viettävä Artjom on tullut lastenhoitajan Jelizavetan kanssa tutustumaan historiaan.

– Laiva on mahtavan kaunis, Artjom intoilee.

– On laiva yhä vallankumouksen symboli, Jelizaveta myöntelee.

Itse kumous ei herätä hänessä nostalgiaa.

– Se muistuttaa raskaasta historian ajanjaksosta, joka musersi suuren maan.

Vuonna 1900 valmistunut risteilijä ehti osallistua Venäjän–Japanin sotaan 1905–1906 ja ensimmäiseen maailmansotaan. Sen aseita käytettiin toisessa maailmansodassa. Laiva on korjattu useaan otteeseen, ja vuosina 1984–1987 sen koko vedenalainen osa uusittiin.

Vuonna 2014 Pietarin maamerkki joutui uudelleen korjattavaksi. Pietarilaiset kerääntyivät viime kesänä katsomaan, kun Aurora palasi uusittuna museolaivana paikalleen.

panssarilaivaa hinataan Nevassa.
Korjattu Aurora palasi väkijoukon saattamana paikalleen kesällä 2016.Nikolai Gontar

Tänä vuonna Pietari odottaa kiinalaisturistien vyöryvän tutustumaan vallankumouksen syntysijoihin. Risteilijä Aurora on heille suunnitellun "punaisen reitin" alkupiste. Viimeinen kohde on Smolnan instituutti, jossa Suomen senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud jätti virallisen pyynnön itsenäisyyden tunnustamisesta, sai myöntävän vastauksen ja tapasi Leninin.

Risteilijä Aurora (siirryt toiseen palveluun)

Osoite Petrogradin rantakatu

Auki klo 11–18, suljettu ma–ti

Historiamuseo: Entinen Lenin-pyhäkkö keskittyy uhreihin

Poliittisen historian museo ilmoittaa jo eteisen kyltissä tavoitteekseen "kansalaisyhteiskunnan poliittisen kulttuurin muodostamisen". Paljon luvattu nyky-Venäjällä valtiolliselta museolta, joka perustettiin alun perin Vallankumouksen museoksi heti vuonna 1919.

Lenin ja bolševikit pitivät tässä rakennuksessa majaa huhtikuusta heinäkuuhun 1917. Lenin puhui väkijoukolle talon parvekkeelta.

Poliittisen historian museo esittelee vallankumouksen satavuotista historiaa uudessa näyttelyssä helmikuussa 2017.
Poliittisen historian museo esittelee vallankumouksen satavuotista historiaa uudessa näyttelyssä helmikuussa 2017. Nikolai Gontar

Jos ottaa museon historian huomioon, sen panostus vallankumouksen juhlavuoteen on otteeltaan tasapainoinen.

Näyttely "Vallankumous Venäjällä. 1917–1922" nostaa keskiöön kärsimyksen, jonka valtajärjestyksen mullistus toi mukanaan. Se kuvaa kuusi vuotta jatkuneen sekasorron "tuhonneen maan inhimillisen ja taloudellisen potentiaalin", kun yhteiskuntaluokat, valtiot, kansallisuudet ja poliittiset voimat ajoivat omia vaatimuksiaan.

Ehkä samalla vihjaistaan katsojalle, että vastaavaa kumousta ei Venäjälle enää kaivata.

Kävijä johdatetaan ajallisesti ensimmäisestä maailmansodasta helmikuun ja lokakuun vallankumouksiin ja niiden seurauksiin.

Näyttelyn lopussa todetaan, että vallankumouksen seuraukset tuntuvat venäläisessä yhteiskunnassa yhä. Vuosina 1917–1922 kuoli eri arvioiden mukaan 8–13 miljoonaa ihmistä.

Leninin työhuone Poliittisen historian museossa Pietarissa helmikuussa 2017.
Leninin työhuone Poliittisen historian museossa Pietarissa helmikuussa 2017. Nikolai Gontar

Talo on siis neuvostovuosien Lenin-pyhäkkö. Siksi lähistöllä pitkään asunut Jelena Isakova, 58, ei halua astua museoon jalallaankaan, oli siellä kuinka moderni näyttely hyvänsä. Koululaiset kävivät pakollisilla Lenin-kierroksilla aina suurina juhlapäivinä läpi neuvostovuosien.

– Pelkkä museosalien näkeminen kuvottaa, Isakova sanoo.

Hän huomauttaa, että presidentti Vladimir Putin tai pääministeri Dmitri Medvedev eivät ole olleet valmiit "sanomaan ei kommunisteille", vaan kommunistinen perintö on jätetty elämään.

Nykyisin Kremlin ohjauksessa toimivat kommunistit olivat vielä 2000-luvun alussa merkittävin vastavoima Putinille.

– Aikaa on kulunut sata vuotta, ja se on liian vähän. Minun mielestäni vallankumous heitti Venäjän vuosia taaksepäin, ja sen vallankumouksen hedelmiä pureksimme yhä, Isakova toteaa.

Poliittisen historian museo (siirryt toiseen palveluun)

Osoite Kuibiševin katu 2–4

Auki 10–18, paitsi ke ja pe 10–20, torstaisin suljettu

Lähteet: Seppo Zetterberg: Venäjästä Neuvostoliitoksi (teoksessa Venäjän historia); Solomon Volkov: Pietari – Eurooppalainen kulttuurikaupunki; Pertti Luntinen: Sota Venäjällä – Venäjä sodassa