Kotimaista mansikkaa jo alkukesäksi vähemmillä torjunta-aineilla? Tunnelikasvatus yleistyy

Kasvutunneli pidentää mansikan satokautta ja vähentää torjunta-aineiden käyttöä. Sotkamoon on rakenteilla Kainuun ensimmäinen kaupallinen kasvutunneli.

mansikka
Kypsiä mansikoita kantoineen.
Kasvutunnelissa mansikat kypsyvät nopeammin. Anu Rummukainen / Yle

Kotimaisten marjojen kysyntä on noussut viime vuosina nopeammin kuin mitä tuotanto on pystynyt siihen vastaamaan. Luonnonvarakeskuksen vanhempi tutkija Kalle Hoppula sanoo, että kasvutunnelit ovat yksi asia, josta pyritään hankkeen kautta tuomaan maanviljelijöille lisää tietoa.

– Suurin hyöty kasvutunneleissa on torjunta-aineiden vähentäminen. Niiden avulla pystytään luopumaan hometorjunta-aineista kokonaan. Sääriskin takia hävikkiä ei ole juuri ollenkaan kun kasvatus tehdään katteen alla, Marjataito-hankkeessa työskentelevä Hoppula kertoo.

Tavoite on, että juhannusmarkkinoilla olisi jo paikallista mansikkaa.

Tero Huusko

Kasvutunnelit olivat jo 1990-luvulla Brittien saarilla valtavirtaa marjanviljelyssä. Vähitellen tunnelit levisivät muualle Eurooppaan. Hoppulan mukaan kasvutunnelit lisääntyvät vuosi vuodelta enemmän myös Suomessa.

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtajan Hannu Salon mukaan karkeasti arvioituna kasvutunneleita on noin 50 maanviljelijällä.

– Tällä hetkellä ei ole tilastoa siitä, montako hehtaaria kasvutunneleita on. Tilanne kuitenkin muuttuu kun kesäkuussa saadaan virallinen puutarhayritysrekisteri myös kasvutunneleille.

"Sadon laatu ja määrä on parempi"

Pohjoissuomalaisten mansikoiden ostaminen ennen juhannusta kuulostaa utopialta, mutta se on pian mahdollista Kainuussa.

Sotkamossa, Tapiolan maatilalla kootaan parhaillaan Kainuun ensimmäistä kaupallista kasvutunnelia. Kasvutunneli tulee olemaan Kainuun suurin, noin puolen hehtaarin kokoinen. Pienempiä kasvutunneleita on ollut Kainuun alueella jo muutamia vuosia. Tunnelin tarkoitus on aikaistaa satokauden alkamista sekä pidentää sitä loppupäästä. Lisäksi marjat kasvavat tunnelissa entistä nopeammin.

– Tavoite on, että juhannusmarkkinoilla olisi jo paikallista mansikkaa, maanviljelijä Tero Huusko kertoo.

Tällä hetkellä ei ole tilastoa siitä, montako hehtaaria kasvutunneleita on.

Hannu Salo

Kasvutunneli ei ainoastaan nopeuta marjojen kypsymistä, vaan myös parantaa niiden laatua. Syksy on muovin alla lämpimämpi, joten marjat ehtivät valmistautua paremmin talveen. Tunnelissa marjat ovat myös suojassa tuulelta ja sateelta.

– Sadon laatu ja määrä on parempi, Huusko kiteyttää.

Kainuun korkeudella kasvutunneleita ei vielä muilla ole yhtä suuressa mittakaavassa kuin Huuskolla.

– Sotkamon tutkimuslaitoksella (MTT) on ollut tunneleita koetoiminnassa pikkupätkiä aikaisemmin ja ne ovat toimineet hyvin.

– Jo jonkun aikaa on ollut mielessä pidentää mansikan satokautta. Nyt sitten päätettiin kokeilla tuommoisella pienemmällä alueella, että miten se rupeaa onnistumaan, Huusko kertoo.

Istutusta jo alkukeväästä

Tunnelissa kasvanut mansikka on kalliimpaa maanviljelijälle sekä kuluttajalle. Hoppula arvioi, että tunnelimansikasta tulisi saada muutama euro enemmän rasialta kuin avomaamansikasta, jotta tunneliviljely olisi kannattavaa.

– Kannattavuus tulee korkeammasta satotasosta ja aikaistetusta viljelystä.

Kasvutunneli on kasvihuonetta pienempi ja kevytrakenteisempi rakennelma, joka puretaan talveksi pois. Huusko aloitti tunnelin rakentamisen jo viime vuoden puolella.

– Penkit on tehty jo viime syksynä ja kaaret ovat nyt pystyssä. Jos kevät etenee normaalisti, tavoite olisi päästä muovin laittoon huhtikuun lopussa.

Tunneli, jossa vilejllään mansikkaa.
Mansikan kasvutunneli.Esa Huuhko / Yle

Kasvutunneleilla saadaan aikaistettua satoa parhaimmillaan jopa kaksi viikkoa. Viljelijä pääsee myymään marjojaan aikaisemmin kuin ennen. Huusko haluaa päästä istuttamaan heti kun se on mahdollista.

– Satoikäisiä taimia voidaan istuttaa jo tämän vuoden puolella.