Ranskan kuningas Lapissa  – kiehtova tarina näyttelyssä Rovaniemen Korundissa

Tuleva Ranskan kuningas laskee kuohuvaa koskea jokiveneessä ja juo poronmaitoa lappalaiskodassa. Öljyvärein dokumentoitua elämää nuoren herttuan matkasta pohjoiseen on nyt kaikkien nähtävillä Rovaniemellä.

kuvataide
Orléansin nuori herttua Louis Philippe saamelaiskodassa.
Orléansin nuori herttua Louis Philippe saamelaiskodassa. Maalaus Francois-Auguste Biard. Louvren taidemuseon kokoelmat, Versailles.Vesa Vaarama / Yle

Nuoren Orleansin herttua Ludvig Filipin – Ranskan tulevan kuninkaan, viimeisen sellaisen, pohjoisen matka on pieni osa hänen seikkailujen täyttämästä elämästään. Ikkunoita tuohon Lappiinkin ulottuneeseen vierailuun voi nyt nähdä Rovaniemen kulttuuritalo Korundissa. Näyttelyssä, jonka maalauksia ei ole koskaan ennen nähty Suomessa.

Seikkailun alku oli matka pakoon Ranskan vallankumousta vain 19-vuotiaana vuonna 1792.

Vuonna 1789 alkanut suuri vallankumous muuttui tuolloin uudistusmielisten aatelisten johtamasta liberaalista vaiheesta radikaalimmaksi. Aatelisto alkoi joutua Ranskassa ahtaalle, tuona aikana teloituskone giljotiini sai unohtumattoman maineensa.

Kaukana kuninkaan vallanperimysjärjestyksessä ollut herttua Ludvig Filip pakeni maasta ensin Sveitsiin, josta parin vuoden päästä aloitti matkansa vielä turvallisempaan Skandinaviaan ja Suomeen. Lyhyen Suomen vierailun jälkeen matka jatkui aina Yhdysvaltoihin asti.

Tulevalla kuninkaalla on valtiomiehen eteerinen katse.
Tulevalla kuninkaalla on valtiomiehen eteerinen katse. Yksityiskohta. Maalaus Francois-Auguste Biard. Louvren taidemuseon kokoelmat, Versailles.Vesa Vaarama / Yle

Taidemaalari kulki kuninkaan jalanjäljissä

Rovaniemen taidemuseoon saadut maalaukset on tehty useita vuosia Orleansin herttuan pohjoisen matkan jälkeen.

Ranskan vallankumous tai oikeastaan useammat vallankumoukset olivat syöneet paitsi lapsiaan, myös Ranskan kuninkaan jälkeläisiä niin, että vuoden 1830 heinäkuun vallankumouksen jälkeen kuninkaaksi nousi Orleansin herttua Ludvig Filip.

Taiteilijan viittaus kuninkaallliseen jälkeläiseen?
Taiteilijan viittaus kuninkaallliseen jälkeläiseen? Todellisuudessa nuori herttua oli jo kaukana maailmalla kun hänen jälkeläisenään poika Erik Walbom syntyi. Yksityiskohta. Maalaus Francois-Auguste Biard. Louvren taidemuseon kokoelmat, Versailles.Vesa Vaarama / Yle

Tuore kuningas halusi tuottaa tietoa eksoottisesta pohjolasta ja samalla ikuistaa nuoruuden seikkailujaan. Kameroita ei oltu vielä keksitty ja niinpä Ludvig Filip lähetti 1839 tutkimusretkikunnan mukana hovitaitelijansa Francois-Auguste Biardin pohjoiseen.

Kuninkaan antama tehtävä oli harvinaisen selvä.

– Hän antoi kirjalliset ohjeet, minkälaiset kolme kuvaa tehdään. Tehdään kuva, missä hän tekee sankarillisen maihinnousun Nordkappiin, sitten tehdään kuva, jossa hän on alkuasukkaiden eli saamelaisten parissa. Ja vielä kuva missä hän laskee Äijänpaikan kosken Muonionjoessa, Lapin yliopiston sivistyshistorian dosentti Osmo Pekonen kertoo.

Orleansin herttua laskee Äijänniskan koskea Muoniossa.
Orleansin herttua laskee Äijänniskan koskea Muoniossa. Maalaus Francois-Auguste Biard. Louvren taidemuseon kokoelmat, Versailles.Vesa Vaarama / Yle

– Kuninkaan hovimaalari teki työtä käskettyä ja maalasi juuri niin kuin hänen majesteettinsa oli pyytänyt. Mutta sitten hän teki vielä omasta aloitteestaan neljännen kuvan, joka esittää Lars Levi Laestadiusta , retkikunnan opasta, Karessuvannon kirkkoherraa.

Vaarallisen tuntuiset turistiviihdykkeet olivat Lapissa käytösä jo 1800-luvun alussa.
Vaarallisen tuntuiset turistiviihdykkeet olivat Lapissa käytösä jo 1800-luvun alussa. Yksityiskohta. Maalaus Francois-Auguste Biard. Louvren taidemuseon kokoelmat, Versailles.Vesa Vaarama / Yle
Muut ovat peloissaan, mutta päähenkilö on kuninkaallisen cool.
Muut ovat peloissaan mutta päähenkilö on kuninkaallisen cool. Yksityiskohta. Maalaus Francois-Auguste Biard. Louvren taidemuseon kokoelmat, Versailles.Vesa Vaarama / Yle

Näyttely on ison työn tulos

Korundin näyttely on ensimmäinen romantiikkaa edustavan taidemaalari Francois-Auguste Biardin töiden näyttely maailmassa.

Teoksia on saatu Rovaniemelle eri puolilta maailmaa: Ranskan historiallisesta museosta Versaillesista, Pietarin Arktisen ja Antarktisen museon kokoelmista Venäjältä, Nordnorsk Kunstmuseumista Norjasta ja yksityiskokoelmista Suomessa.

Karessuvannon kirkkoherra Lars Levi Laestadius ikuistettuna ranskalaismaalaukseen.
Karessuvannon kirkkoherra Lars Levi Laestadius ikuistettuna ranskalaismaalaukseen. Hän toimi kuningas Ludvig Filipin myöhemmin lähettämän tutkimusretkikunnan oppaana. Maalaus Francois-Auguste Biard. Pohjois-Norjan taidemuseo, Tromssa.Vesa Vaarama / Yle
Lars Levi Laestadius saarnaamassa "alkuasukkaille" jossakin päin Lappia.
Lars Levi Laestadius saarnaamassa "alkuasukkaille" jossakin päin Lappia. Taiteilijan vapaudella lappalaiset on sijoitettu asumaan Huippuvuorten kaltaisten jäätiköiden keskelle. Yksityiskohta. Maalaus Francois-Auguste Biard. Pohjois-Norjan taidemuseo, Tromssa.Vesa Vaarama / Yle

Työtä näyttelyn saamiseksi Rovaniemelle on tehty pitkään. Rovaniemen eksotiikka puree ehkä turisteihin, mutta ei maailman suurten taidemuseoiden päättäjiin.

–Tässä on takana kahden vuoden työ. Meidän piti muun muassa vakuuttaa ranskalaiset siitä, että Rovaniemi on oikea kaupunki, johon on olemassa kunnon tiet ja liikenneyhteydet, ja että Korundissa on ihan oikea taidemuseo, Rovaniemen taidemuseon johtaja Hilkka Liikkanen kertoo.

– Lisämutkia teki se, että Versaillesissa olleet Biardin teokset kuuluvat Louvren taidemuseon kokoelmiin ja tietenkin sieltäkin piti saada lupa.

Pietarin museon kokoelmissa oleva maalaus, joka esittää herttua Ludvig Filipiä rantautumassa Nordkappiin on sekin ollut ison työn takana – ja itse asiassa maalausta odotettiin edelleen vielä kun näyttely avattiin. Byrokratia on monesti hidasta myös – ja varsinkin – museoyhteistyössä.

– Pietarin Arktisen ja Antarktisen museon henkilökunta suhtautuu suopeasti teoksen lainaamiseen näyttelyymme, mutta siihen tarvitaan Venäjän valtion lupa Moskovasta, museonjohtaja Hilkka Liikkanen sanoo.

Ranskan viimeinen kuningas Louis Philippe (Ludvig Filip). Kuva yksityiskokoelmassa.
Ranskan viimeinen kuningas Louis Philippe (Ludvig Filip). Kuva yksityiskokoelmassa.Vesa Vaarama / Yle

Legenda nuoresta herttuasta ja hänen muoniolaisesta lapsestaan

Orleansin herttua Ludvig Filipin oleskelusta Lapissa on jäänyt elämään tarina kuninkaallisesta jälkeläisestä.

Tarinan mukaan tuleva kuningas ihastui Muonionniskan pappilan ruustinnan eli kirkkoherran vaimon siskoon. Myöhemmin, kun salskea herttua oli jo jatkanut matkaansa, Muonioon syntyi kuninkaallista verta oleva vauva.

Tarina kuninkaallisesta muoniolaislapsesta levisi pian koko Lappiin ja kauemmaskin, dosentti Osmo Pekosen mukaan Sakari Topeliuskin on kirjoittanut tästä legendasta.

Enemmän Ranskan viimeisen kuninkaan tarinasta on luettavissa Ylen sivuilta: Ranskan viimeinen kuningas Louis Philippe Lapissa 1 ja Ranskan viimeinen kuningas Louis Philippe Lapissa 2.

Aiheesta on tehty samoilla otsikoilla myös kaksi radio-ohjelmaa, jotka löytyvät Yle Areenasta.