Kaarinalaismies teki elämänsä heräteostoksen – Piikkiön asemalla riittää remonttia vuosiksi

Johannes Sankari on Piikkiön aseman uusi, onnellinen omistaja. Rakennuksen ulkoasu on suojeltu, mutta sisus korjataan vanhaa kunnioittaen.

rautatieasemat
Johannes Sankari(vas.) saa remontiss aapua Matias -veljeltä.
Johannes Sankaria (vas.) auttaa Matias-veli. Minna Rosvall / Yle

Kaarinalainen Johannes Sankari esittelee ostamaansa rautatieasemaa ylpeänä. Isä oli antanut pojalleen vinkin aseman huutokaupasta, ja kerrostalossa asuva Sankari porhalsi paikalle.

– Kun astuin sisälle, tunsin, että home ei haissut eikä täällä ollut sellainen kostea ilmapiiri kuin yleensä vanhoissa rakennuksissa. Lattiat tuntuivat tukevilta eikä katossa ollut ongelmia. Ullakko on kuiva, summaa Sankari.

Remontin aluksi Sankari on poistanut lankkulattian päältä usean sentin kerroksen, yksi huoneista oli asfaltoitu. Rakennusjätettä kertyi kolme tonnia. Yllätyksiltä on vältytty.

– Ainoastaan uudelleen rakennetussa Turun-puoleisessa päädyssä ovat lattialaudat hiukan lahonneet.

Asemalla näkyy suunnittelijan kädenjälki

Piikkiön rautatieasema on valmistunut vuonna 1899. Viimeinen juna lähti asemalta 1970-luvun lopulla ja viime vuodet se on ollut tyhjillään.

Aseman on suunnitellut Bruno Granholm. Hänen kädenjälkensä näkyy yhä.

Piikkiön rautatieasema
Minna Rosvall / Yle

– Sisätiloissa ovat hänen suunnittelemansa vanhat puuleikkausovet edelleenkin tallella. Ulkopuolella on hänelle tyypillisiä puuleikkauksia.

– Granholm toimi pitkään Valtion Rautateiden pääarkkitehtina. Hän suunnitteli kymmeniä asemarakennuksia ympäri Suomea, kertoo Johannes Sankari.

Piirustuksia piti etsiä kansallisarkistosta

Aseman sähköt on katkaistu viisi vuotta sitten. Aiemmista asukkaista on ollut vaikeaa löytää tietoja. Johannes Sankari joutui etsimään piirustuksia kansallisarkistosta saakka.

Museovirasto on antanut ukaasin, että ulkopuolelle ei saa tehdä mitään näkyviä muutoksia.

Johannes Sankari

– Se oli aikamoista salapoliisityötä. Nykyään ei ole enää niitä, jotka muistaisivat aseman alkuaikoja. Vanhoja valokuvia on hyvin niukalti.

– Piikkiö-seuralta olen saanut apua, ja kansallisarkistossa tärppäsi. Sieltä löysin 120 vuotta vanhat piirustukset. Kopioista on ollut apua suunnittelutyössä, kertoo Sankari.

Remontti kiinnostaa

Johannes Sankari on ihmeissään, miten paljon aseman ostaminen on herättänyt huomiota. Lähialueen asukkaat käyvät jopa paikan päällä kyselemässä asiasta. Sankari toivottaakin ihmiset tervetulleeksi kahville.

– Tosin kannattaa ottaa työvaatteet mukaan, sillä työtä täällä riittää. Palkaksi saa kahvit, naurahtaa Johannes Sankari.

Johannes Sankari suunnittelee asemalle museo- ja kahvilatoimintaa.
Minna Rosvall / Yle

Aseman korjaustyö voi kestää vuosia. Apuna on muun muassa Matias-veli.

Kaksikko pohtii esimerkiksi sitä, miten ikkunanpokat saataisiin puhtaaksi monesta maalikerroksesta.

– Kaikki, mikä on korjattavissa, säästetään. Museovirasto on antanut ukaasin, että ulkopuolelle ei saa tehdä mitään näkyviä muutoksia, kertoo Sankari.

Miehellä on käytössään yhdeksän huonetta ja noin 300 neliötä. Hän osti aseman kodikseen, mutta muitakin suunnitelmia on.

– Olen leikitellyt ajatuksella, että täällä olisi ehkä kahvilatoimintaa, näyttely tai museo. Ne ovat kuitenkin vasta ajatuksen tasolla, kertoo Sankari.