Sari Kaasisen päässä soivat stereot – "Täällä olen saanut tehdä sitä, mitä osaan"

Kansanmusiikin uudistaja, Värttinän perustaja Sari Kaasinen loihtii melodioita arjessa eteen tulevista tunteista.

Värttinä
Sari Kaasinen.
Kulttuuri- ja tapahtumakeskus Kehruuhuone on Sari Kaasisen valtakunta.Kare Lehtonen / Yle

Laulu- ja soitinyhtye Värttinän keulahahmona tunnettu Sari Kaasinen säveltää, sanoittaa ja soittaa. Viime vuosina Kaasinen on tehnyt paljon teatterimusiikkia.

Tampereen Työväen Teatterissa esitetään parhaillaan Kaasisen säveltämää kansanmusikaalia Kilpakosijat. Lappeenrannan Kehruuhuoneella esitettiin naisvankilan vaiheista kertovaa musiikinäytelmää loppuunmyydyille katsomoille.

Kaasinen sekoittaa uusiin sävellyksiin kansanmusiikin kaikuja.

Kehruuhuone 200-vuotta näytelmä
Kehruuhuone 200 vuotta -näytelmä kertoo naisvankilan vaiheista.Tommi Parkkinen / Yle

– Miulle on tärkeää tehdä hieno melodia ja siihen sitten sopivat sanat. Miulla soi koko ajan stereot päässä, sanoo Sari Kaasinen.

Vastaan tulevat ihmiset tai tapaamiset käynnistävät Kaasisen stereot.

Julkisuuden karusellista Rääkkylän rauhaan

Sari Kaasisen perustama laulu- ja soitinyhtye Värttinä pulpahti 1980-luvun puolivälissä suuren yleisön tietoisuuteen.

Kun Suomi 1990-luvun alkupuolella rypi lamassa, ratsasti Värttinä suosionsa aallonharjalla ja kiersi esiintymässä ympäri maailmaa.

– Me emme tienneet lamasta mitään, muistelee Kaasinen.

Kiihkeiden keikkavuosien jälkeen hän jätti yhtyeen, palasi kotiseudulleen Rääkkylään, meni naimisiin ja sai kolme tytärtä. Samalla hän katosi julkisuuden valokeilasta.

Sari Kaasinen
Sari Kaasinen on asunut Lappeenrannassa kahdeksaa vuotta.Kare Lehtonen / Yle

Pohjoiskarjalaiset käänsivät selkänsä

2000-luvun puolivälissä Kaasinen keskittyi jatko-opintoihinsa. Hän valmistui musiikin tohtoriksi vanhassa opinahjossaan Sibelius-akatemiassa ja suunnitteli asettuvansa kotiseudulle Pohjois-Karjalaan.

Kaasinen haki koulutustaan vastaavia virkoja, mutta turhaan.

– Yhtäkkiä se taito ja into ei kelvannut kenellekään, sanoo Kaasinen.

Hän vietti viikot kotosalla ja kiersi viikonloput muualla Suomessa esiintymässä ja kouluttamassa.

– Siinä ei ollut mitään järkeä, Kaasinen huokaa.

Kun pohjoiskarjalaiset hylkäsivät Kaasisen, hän pakkasi tavaransa ja muutti Etelä-Karjalaan.

Eteläkarjalaiset ottivat avosylin vastaan

Kahdeksan viime vuotta Kaasinen on asunut Lappeenrannassa.

Hän pyörittää vanhimman tyttärensä Kiisa Kemppaisen ja puolisonsa Petteri Ukkolan kanssa kulttuuri- ja tapahtumakeskus Kehruuhuonetta, säveltää, laulaa, soittaa ja kouluttaa.

palvelujohtaja Kiisa Kemppainen
Esikoistytär Kiisa Kemppainen vastaa Kehruuhuoneen ravintolasta.Kare Lehtonen / Yle

Perheen lisäksi yritys työllistää puolenkymmentä ravintola-alan ammattilaista.

Musiikin saralla Kaasisen paikallisiiin saavutuksiin kuuluu jättiläismäinen Metku-kuoro, jossa laulaa yli tuhat eteläkarjalaista lasta ja nuorta. Hittibiisien lisäksi metkulaiset esittävät perinteisiä lasten- ja kansanlauluja.

Arvostus tulee työn kautta

Kansanmusiikin edistäminen ja perinteiden ylläpitäminen merkitsevät Kaasiselle paljon. Hänen mielestään globaalissa maailmassa on oltava jotain pysyvää.

– Oli se vaikka sitten kansanmusiikki, hän sanoo, ja harmittelee, että kansanmusiikin arvostus on jäänyt juhlapuheasteelle.

Kansanmusiikkia kuulee ainoastaan konserttisaleissa. Radiokanavilla sitä ei soiteta.

– Jokainen meistä, jotka tällä alalla on, ottaisi sen arvostuksen työn muodossa. Että saisi laulaa, soittaa ja säveltää, Kaasinen sanoo.

Metkuillaan-suurkuorokonsertti Lappeenrannan Urheilutalolla 17.2.2015.
Sari Kaasinen johtaa kerran vuodessa kokoontuvaa tuhannen lapsen Metku-kuoroa.Tommi Parkkinen / Yle

Perinnesoittimet taipuvat moneen menoon

Nuoret eivät Kaasisen mukaan vierasta sen enempää kansanmusiikkia kuin perinteisiä soittimiakaan.

– Soittimen pitää vain olla kiinni tässä ajassa, sanoo Kaasinen.

Hän nostaa esimerkiksi kanteleen, jota soitetaan heavy-yhtyeissäkin. Nuori Iida Elina on myös osoittanut, että kanteleella pystyy soittamaan Michael Jacksonin ja Justin Timberlakenkin kappaleita.

– Soittimiin pitää suhtautua avoimesti. Niitä ei saisi luokitella sen enempää rokki- kuin perinnesoittimiksikaan. Soittimia voi käyttää juuri niin kuin haluaa, ja mihin taidot riittävät, sanoo Sari Kaasinen.

Hänen rakkain soittimensa on kantele. Hän säveltää myös pianolla ja kaksirivisellä haitarilla, jonka salat hänelle opetti ystävä ja opiskelutoveri Maria Kalaniemi.

Lappeenrannan Kehruuhuone
Kehruuhuone rakennettiin 1800-luvulla naisten rangaistuslaitokseksi. Se on palvellut myös urheilutalona ja tanssipaviljonkina. Muutama vuosi sitten hirsirakennus kunnostettiin alkuperäiseen asuunsa.Tommi Parkkinen / Yle

"Elämässä kaikki menee parhain päin"

Nykyistä elämänvaihettaan Kaasinen kuvailee sanomalla, että asunto on Lappeenrannassa ja koti Rääkkylässä. Sinne hän ei ainakaan toistaiseksi ole lähdössä takaisin.

Esiintymiskutsut kotiseudulle ovat edelleen harvinaisia. Bussilasteittain pohjoiskarjalaisia on sen sijaan käynyt tutustumassa Kehruuhuoneeseen.

– Voi, se on aivan ihanaa, huokaa Kaasinen.

Hän uskoo, että elämässä kaikki lopulta menee parhain päin.

– Täällä olen saanut tehdä sitä, mitä osaan. Vaikuttaa myös siltä, että työtäni arvostetaan, sanoo Vuoden lappeenrantalaiseksi vastikään valittu Sari Kaasinen.