Palaveriheitto poiki vanhalle perheyritykselle uuden tuotantosuunnan – Nokian metsästä kajastaa nyt vihreää valoa

Mitä yhteistä on Länsimetrolla, isolla hypermarketilla ja Viron uudella kansallismuseolla? Kaikissa niissä näkyy pirkanmaalaisen Purson kädenjälki.

liiketoiminta
Alumiinista tehtyjä profiileja, joiden takaa loistaa valoa.
Heli Mansikka / Yle

Joskus isonkin yhtiön uusi suunta voi olla pienestä kiinni. Niin kävi pirkanmaalaisessa Pursossa, kun yhtiön johto kuutisen vuotta sitten kokoontui taas kerran strategiapalaveriin. Tuttuun tapaan mietittiin, voitaisiinko tehdä jotain uutta.

Myyntipäällikkö Mika Lehtonen heitti keskusteluun jo jonkin aikaa pyörittelemänsä idean led-valaisimista.

Heitin idean johtoryhmälle ja tällä tiellä ollaan.

Mika Lehtonen

– Meillä oli osaamista alumiinin lämmönhallinnasta ja mietittiin uusia alueita, missä sitä voitaisiin käyttää. Tuntui luonnolliselta, että yhdistetään lämmönhallinta ja ledit. Heitin idean johtoryhmälle, sieltä tuli positiivista palautetta ja tällä tiellä ollaan, Lehtonen muistelee.

Purson alumiininen profiili ratkaisi yhden ledien teknologisista haasteista: ledeissä osa, jossa valo syntyy, lämpiää voimakkaasti. Lämmön nousu halutaan estää, koska lämpö lyhentää ledien elinikää.

Purson myyntipäällikkö Mika Lehtonen ja toimitusjohtaja Jussi Aro Purson pihassa
Myyntipäällikkö Mika Lehtonen (vas.) ja toimitusjohtaja Jussi Aro seisovat alumiinisten tukkien edessä. Puolet tehtaan käyttämästä raaka-aineesta on oman, Ikaalisissa sijaitsevan sulaton kierrätysalumiinia.Matias Väänänen / Yle

– Idea oli, että ledikomponentti kiinnitetään alumiiniprofiilin, siirretään lämpö komponentista profiilin ja haihdutetaan profiilin kautta ympäristöön, Lehtonen selittää.

Nauravaisen miehen katseessa on vähän isän ylpeyttä, kun hän seuraa led-valaisinten valmistusta Purson tehtaassa. Toimitusjohtaja Jussi Aro myhäilee vieressä. Lehtosen led-heitossa oli paljon ideaa.

– Kuusi vuotta sitten energian säästö oli noussut vahvaksi trendiksi rakentamisessa ja led-teknologia oli juuri mullistamassa valaistusbisnestä, Aro sanoo.

Älyttömän kirkas ei ollutkaan paras

Pursossa ledit herättivät heti insinöörimäistä innostusta. Kun lämpenemisongelma oli ratkaistu, kehittäjät halusivat rakentaa valaisinjärjestelmän, joka olisi markkinoiden tehokkain.

Se onnistui. Mutta tälle tuotteelle ei ollut kysyntää.

– Jälkeenpäin on aina helppo arvioida, mitä on tehty väärin. Me olimme kauhean ylpeitä, että meillä on tehokkain valaisin. Mutta ei kukaan tarvinnutkaan sitä valoa niin paljon, ne olivat liian kirkkaita, Aro nauraa.

Valaistuksessa on paljon muutakin tärkeää kuin itse tuote.

Mika Lehtonen

Kehittelyyn otettiin mukaan mm. arkkitehti, muotoilija ja valaistussuunnittelija. He toivat suunnitteluun kaivattua asiakasnäkökulmaa. Valaisimista tehtiin myös muita versioita.

– Kyllähän me insinöörit osataan suunnitella valaisin, joka täyttää tekniset ominaisuudet viimeisen päälle. Mutta valaistuksessa on paljon muutakin tärkeää kuin itse tuote; pitää luoda brändiä siihen rinnalle ja siinä esimerkiksi visuaalisuus on iso asia, Lehtonen sanoo.

Purson omavalmisteisia SNEP -valaisimia tehtaan katossa.
Kun valaistus toimii, siihen kiinnittää vain vähän huomiota.Heli Mansikka / Yle

Valaisinten ensimmäinen kokeilukohde oli Purson omassa hallissa. 3000 neliön hallin vanhat elohopeahöyrylamput kuluttivat 39 kilowattia tunnissa ja antoivat lattiatasoon 250 luxia valoa.

Kun tilalle laitettiin ensimmäisen polven led-valaisimet, kulutus laski 19 kilowattiin tunnissa ja valomäärä tuplaantui 500 luxiin. Valot vaihdettiin 5 vuotta sitten. Ne palavat edelleen.

Nokian takana on tilaa kasvaa

Purso on kohta kuusikymppisiään juhliva perheyritys, jonka sattuma heitti Nokian taakse, lähes keskelle metsää, vuonna 1957.

Yhtiön perustaja, 25-vuotias innokas kemian insinööri Esko Ollila etsi paikkaa suunnittelemalleen alumiinin pintakäsittelylaitokselle. Autottomana miehenä hän kirjoitti kirjeen 10 kuntaan.

Vain kahdesta kunnasta vastattiin. Toinen oli piskuinen Suoniemen kunta, joka oli etsinyt Ollilan laitokselle maa-alueen Kuljun kylän laidalta. Nykyään Suoniemi on osa Nokiaa.

Jälkeenpäin on aina helppo arvioida, mitä on tehty väärin.

Jussi Aro

Sijainti on osoittautunut hyväksi. Vaikka ollaan Nokian "perämetsässä", vilkas Tampere-Pori valtatie kulkee parin kilometrin päässä.

Tehtaalla on ollut myös tilaa laajentua: ensimmäinen tehdasrakennus oli lautaseinäinen, pieni pytinki, jonka yläkerrassa omistajaperhe asui. Nyt Purson tehdasrakennusten pinta-ala on 5 hehtaaria.

Yhtiön tuotteita on monessa arkisessa esineessä ja paikassa; julkisten rakennusten alumiinirakenteisissa ovissa ja ikkunoissa, Molok-jätesäiliöiden rakenteessa, rekkojen puskureissa, kaappien vetimissä, harjanvarsissa tai vaikka Buster-veneissä.

Purson rakennusjärjestelmien tuorein työnäyte löytyy Virosta, Tartossa sijaitsevasta uudesta kansallismuseosta. 15 metriin nousevan museon julkisivu on kiedottu vaippaan, jonka lasipinta on kiinnitetty Purson alumiinisiin profiileihin.

Purso on edelleen saman suvun omistuksessa. Liki 300 työntekijällä se on yksi Nokian kaupungin suurimmista työllistäjistä.

Viron kansallismuseo ulkoa
Viron kansallismuseo on rakennettu vanhalle kiitoradalle. Lasipaviljongilla on pituutta lähes 360 metriä ja leveyttä yli 70 metriä. Sanna Vilkman/Yle

Uusi tuotantosuunta luo uutta imagoa

Purson valaisinbisnes on päässyt hyvään alkuun. Yhtiön lamppuihin voi jo törmätä esimerkiksi monissa suomalaisissa hypermarketeissa ja teollisuushalleissa. Ne valaisevat myös tulevan Länsimetron kahdeksaa asemaa.

Miksi sitten alumiiniprofiilien valmistajana ja vahvana alihankkijana tunnettu yritys halusi laajentua uuteen bisnekseen? Tuotekehitys ei ole ilmaista ja perinteiselläkin tuotannolla menee kuitenkin hyvin.

Toimitusjohtaja Arolla on napakka vastaus: ilman tuotekehitystä yhtiön olisi jatkossakin tyytyminen alihankkijan rooliin. Pursossa keskittyminen pelkkään alihankintaan nähdään ansana.

Jos olet vain alihankkijan roolissa, koko bisneksesi on jonkun toisen käsissä.

Jussi Aro

– Suomessa on teknologiateollisuuden puolella valitettavan paljon yrityksiä, jotka ovat tuudittautuneet alihankintaan. Tässä on astuttu myös aika pahaan kuoppaan Tekesin ja valtion suunnalta, Jussi Aro lataa.

Purso on edelleen monen asiakkaan alihankkija, mutta nyt panoksia on lisätty omiin tuotteisiin.

– Jos olet vain alihankkijan roolissa, koko bisneksesi on jonkun toisen käsissä, etkä pysty itse sitä hallitsemaan.

Led-valaisimet ovat tuoneet Pursolle kaivattua lisätyötä, erityisesti talvikuukausille, jolloin rakentamisessa on hiljaisempaa. Tuotannon jalostusarvo on myös noussut merkittävästi.

Purson kehittämä ja valmistama SNEP -valaisin purettuna osiin
Purson kehittämä ja valmistama SNEP -valaisin purettuna osiin.Matias Väänänen / Yle

Tärkeä vaikutus uudella tuotantosuunnalla on kuitenkin Purson imagolle.

– Meidät on pitkään mielletty perinteistä savupiipputeollisuutta edustavaksi yritykseksi. Valaistuksen myötä imagomme päivittyy vastaamaan tätä päivää.

Valon opetukset

Purson menestystarina on noteerattu muuallakin. Toimitusjohtaja on saanut käydä kertomassa toisille yritysjohtajille siitä, miten perinteinen teollisuusyritys suunnataan uudelle liiketoiminta-alueelle uuden teknologian avulla.

– Sanomani on aika yksinkertainen: pitäkää silmät auki ja ottakaa henkilöstö mukaan kehittämiseen.

Aron mukaan ensimmäiseksi pitää luoda suotuisaa ilmapiiriä sille, että halutaan uudistua. Henkilöstöltä tulevat ideat pitää myös ottaa riittävän vakavissaan.

– Toivottavasti ei mene lapsi pesuveden mukana kovin usein. On niin helppo sanoa, että “Älä hullujasi puhu, ei tosta mitään tule”.

Koskaan ei tule mitään niin nopeasti kuin kuvittelee.

Jussi Aro

Ideoita pitää osata myös oikealla tavalla analysoida. Ja kun hommaan lähtee mukaan, pitää olla valmis satsaamaan paljon aikaa, energiaa ja myös rahaa.

– Koskaan ei tule mitään niin nopeasti kuin kuvittelee.

Ja kun ihmiset innostuvat, innostusta pitää ruokkia.

– Pitää kannustaa ihmisiä, erityisesti niinä hetkinä, kun tuntuu, että koko hommasta ei tule yhtään mitään.

Pitkä matka markkinajohtajaksi

Valoidean isä pakkailee taas matkalaukkuaan. Tätä nykyä Lehtonen johtaa Pursolla valaisinten markkinointia. Tällä kertaa mies on lähdössä myyntireissulle Saksaan.

Myyntipäällikkö Lehtonen on tehtävänsä edessä nöyränä, sillä työsarkaa riittää.

– Alan ihmiset tuntevat Purson alumiiniprofiileista ja rakennusjärjestelmistä, mutta valaistuspuolella tunnettuutemme on vielä vähäistä. Sen saavuttaminen on kovan työn takana.

Toimitusjohtaja Aro luottaa siihen, että markkinat maailmalla aukeavat.

Purson SNEP -valaisimia tehtaan katossa
Heli Mansikka / Yle

– Led-valaistuksen markkina on maailmanlaajuisesti aivan älyttömän iso. Vaikka myymälä- ja teollisuusvalaisinten sektori on sinänsä kapea, kasvumahdollisuuksia on silti valtavasti.

Yksi iso valtti Pursolla on ainakin Keski-Euroopan markkinoilla hihassaan. Siellä osataan arvostaa pohjolan perukoilta tulevaa perheyritystä.

– Kyllähän se Keski-Euroopassa on valtti. Siellä arvostetaan, että ollaan melkein 60 vuotta tehty asioita. Se, että yrityksellä on kasvot, on siellä iso asia, Lehtonen sanoo.